Vippivelat kasvavat, vaikka pikavippikierteelle piti tulla loppu

Vuodesta 2013 lähtien alle 2000 euron pikavippien korkoja on säädelty korkokatolla. Korkokaton seurauksena odotettiin lainoja tarjoavien pikavippiyritysten vähentymistä. Nyt kun lakiuudistuksesta on kulunut kolme vuotta, on havaittavissa, että pikavippien ongelmat, kuten velkaantuminen ovat edelleen olemassa.

Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta tiedetään kertoa, että vaikka pikavippien määrä on määrällisesti pienempi, yksittäiset lainasummat ovat aiempaa korkeampia. Tähän yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty uusien pienlainatuotteiden tulo markkinoille. Korkokaton voimaantulon jälkeen kuluttajille alettiin markkinoida ns. tililuottoja. Tililuottoon liittyy vähintään 2000 euron luottoraja. Korkealla asetettu luottoraja houkuttaa usein nostamaan käyttöön enemmän kuin asiakkaan alkuperäinen tarve on ollut.

Pienlainojen vähenemisen ja lainasummien kasvun on todennut myös kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsaus. Katsauksessa todetaan yksittäisten luottosummien nousseen keskimäärin 151 euroa vuoden 2013 jälkeen. Nousu on ollut kiivasta etenkin vuoden 2015 lopussa.

Summaariset velkomusasiat vähentyneet

Hyvä uutinen on se, että ns. summaariset velkomusasiat ovat vähentyneet korkokaton asettamisen jälkeen käräjäoikeudessa. Palvelu oli pahoin ruuhkautunut ennen vuotta 2013. Summaarinen velkomusasia tarkoittaa velkojan perimää riidatonta saatavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas myöntää velan olemassaolon. Lähes kaikki maksamatta jääneet pikavipit ovat tämän käsittelyn piirissä.

Käräjäoikeudessa arvellaan että lakimuutos on vähentänyt summaaristen asioiden määrää. Tämä trendi on nähtävissä koko Suomen laajuisesti. Tilastot eivät kuitenkaan kerro tarkkaan mitkä summaarisista asioista koskevat juuri pikavippejä. Ennen vuotta 2013 arvio oli jopa 80 prosentin liittyvän pikavippeihin. Tässä suhteessa eri paikkakunnat eroavat toisistaan. Tampereen tilanteen arvio on esimerkiksi se, että enintään 40% velkomusasioista kohdistuu pikavippeihin.

Työmäärä lisääntynyt

Summaaristen velkomusasioiden on todettu kääntyneen laskuun, siitä huolimatta pikavipit aiheuttavat enenevissä määrin lisätyötä tuomioistuimille. Lisätyön on ajateltu johtuvat KKO:n antamaan ennakkoratkaisuun. Ennakkoratkaisu annettiin vuonna 2015 liittyen pikavippitapaukseen. Tämän mukaan tuomioistuimen tulee tutkia, perustuuko luotonantajan vaade kohtuuttomaan sopimusehtoon.

Käytännön tasolla edellinen tarkoittaa sitä, että mikäli tapauskohtaisesti havaitaan poikkeuksellisen isoja korkoja perityn, on selvitettävä, millaiset sopimusehdot ovat olleet ja liittyykö niihin kohtuuttomuutta. Käräjäoikeuden käsittelyyn on tullut myös tapauksia, joiden yhteydessä on jouduttu harkitsemaan, mitkä asiat katsotaan kuuluvaksi todelliseen vuosikorkoon. Nämä kysymykset ovat omiaan lisäämään työmäärää.

Pikavipit aiheuttaneet jopa kymmenien tuhansien eurojen velat

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei pikalainojen ja kulutusluottojen korkokatosta ollut suurta helpotusta velkaneuvontaan. Lähes jokaisella velkaneuvontaan hakeutuvalla on haettuja vippejä. Usein kuulee, että tavallisia arjen menoja on koitettu paikata pikavipeillä. Näistä on syntynyt usein kymmenien tuhansien eurojen velkakierre.

Lakimuutoksen myötä luottotiedottomien piti siirtyä pikaluottomarkkinoiden ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt. Eteen on tullut tapauksia, joissa laina on myönnetty, vaikka hakijalla on ollut maksuhäiriömerkintöjä.

Luotonantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä on parantamisen varaa. Ajoittain velkaneuvonnassa kohdataan yrityksiä, joille ei ole olemassa minkäänlaista yhteydenottotapaa. Myös asiakkaan on usein vaikea paikallistaa, missä hänen lainansa ovat.

Hae lainaa

Muita Artikkeleita