Vippiuutiset

Yhä useampi velkaantuu pikavippien ja kulutusluottojen takia

Yhä useampi velkaantuu otettuaan lainaa ilman vakuuksia, eli pikavippejä tai kulutusluottoja – velkomisjuttujen määrä kasvoi käräjäoikeuksissa viime vuonna yli 20 000 kappaleella.

Yksityishenkilöiden velkomusasioiden käsittelymäärät eri käräjäoikeuksissa kiinnosti Yleä, joka selvitti asiaa seitsemästä käräjäoikeudesta. Kokonaisuudessaan käräjäoikeuksia on Suomessa 27. Pelkästään tarkasteltujen seitsemän käräjäoikeuden alueella velkomusjuttujen määrä on kasvanut 20 000:lla. Toki kyseessä voi olla suuren kansallisen trendin sijasta vain tiettyjen alueiden kehitys.

Tarkastelussa selvisi velkomusjuttujen kasvussa olevan kyse tavallisimmin maksamattomista pikavipeistä, kulutusluotoista, vuokrista ja puhelin- sekä sähkölaskuista. Jutut päätyvät tavallisimmin ulosottoon oikeuden päätöksen jälkeen, niissä tapauksissa joissa velkoja ei ole saatu perittyä vapaaehtoisesti.

Juridisesti jutut tarkoittavat sellaisia velkomusasioita, joissa osapuolten välillä ei ole riitaa. Nämä ovat ns. summaarisia velkomusasioita. Lukuihin on laskettu myös sellaiset velkomusasiat, jotka on riitautettu ja joissa lainan vakuutta vaaditaan maksettavaksi vakuuden arvosta. Näiden asioiden osuus kokonaissummasta ei ole vielä selvillä.

Velkomusjuttujen määrä on kasvanut runsaasti aiemmasta

Lukujen määrät ovat synkeitä eri puolilla suomea, kun tarkastellaan seitsemän selvityksen alla olleen käräjäoikeuden tilastoja.

Varsinais-Suomen tilannetta arvioimaan on saatu haastateltua ko. Käräjäoikeudessa riita- ja hakemusasioiden osaston johtajaa Pasi Kettulaa. Hän pitää tapausten määrän nousua poikkeuksellisena, koska ne ovat nousseet huomattavasti edellisestä vuodesta. Toissa vuodesta kasvua on ollut 5 300 juttua, joka tarkoittaa 17 prosentin prosentuaalista kasvua. Kasvu suuruus painottui erityisesti vuoden 2017 loppuun.

Kettula käy läpi velkomusjuttuja ja löytää niistä paljon sähkölaskuja, vuokramaksuja, sekä erityisen paljon pikavippejä ja monenlaisia kulutusluottoja. Velkominen on myös kiihtynyt velkaantumisen lisääntymisen kanssa. Kettula huomauttaa myös, että vuokrasaatavien velkomisen yhteydessä velkaantuneelle osapuolelle vaaditaan yleensä myös vuokrasopimuksen purkamista.

Pikaluottojen osalta tulee usein kysymykseen kohtuuttomien sopimusehtojen selvittäminen, tähän voidaan päätyä, vaikkei velkaan liittyisikään riitaa. Varsinaisesti korkojen suuruuteen puuttumiseen ei kuitenkaan ole tarvetta, mikäli niiden ehdot on tuotu julki tarpeeksi selkeästi sekä ymmärrettävästi.

Maksamaton lasku tai luotto voi lopulta oikeuden päätöksen jälkeen johtaa maksuhäiriömerkintään luottotiedoissa. Tämän on voinut välttää esim. niin, että on saanut sovittua velka-asian velkojan kanssa ennen oikeuden päätöstä.

Mikäli henkilö taas on todettu varattomaksi, jää velkoja kokonaan ilman saataviaan. Velkaantuneella on mahdollisuus hakea myös velkajärjestelyyn, näiden määrät ei kuitenkaan ole Kettulan mukaan kasvaneet viime aikoina.

Pirkanmaan tilanteen tarkastelu taas osoittaa Ylen selvityksessä, että velkomusjuttujen kasvu on ollut saman suuntainen kuin Varsinais-Suomessakin. Nousu on lukuina 6 000 enemmän kuin toissa vuonna. Pirkanmaalla yhdytään Varsinais-Suomen linjaukseen: suurin syy siihen, että velkomusjuttujen määrä nousee, on pikavippien helppo saatavuus. Käräjäoikeus arvelee, että luoton hankinnan vastuut voivat edelleen tulla yllätyksenä osalle ihmisistä.

Yksi syy pikavippien nousuun voi olla muuttovoittoisuus, sekä opiskelijoiden suuri määrä tarkastelluissa kasvukeskuksissa, arvelee johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro Tampereen kaupungilta.

Helsingin käräjäoikeudessa juttujen määrän nousu ei ollut yhtä dramaattinen kuin muualla, vaikka kyseessä on Suomen suurin käräjäoikeus. Helsingin käräjäoikeudella ei ole käytössään lopullisia lukuja, mutta he arvioivat että tuhannen tapauksen kasvu on lähellä todellista lukua. Vaikka lukujen määrä on ollut viime vuosina nouseva, se kuitenkin on hieman hidastumaan päin.

Pienikin lasku riittää kaatamaan talouden

-Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, kertoo talous- ja velkaneuvojana työskentelevä Ilkka Passi Helsingin talous- ja velkaneuvonnasta. Hän kertoo kohtaavansa velkaantuneita työssään päivittäin. Suurella osalla ei ole lainkaan varallisuutta ja vuokra lohkaisee suuren osan tuloista.

Passi hakee tilanteeseen syytä esim. rajallisesta tulotason noususta ja kulutuskäyttäytymisen muutoksesta. Myös pikavipit näkyvät edelleen velkaneuvonnan arjessa.

Ihmiset saattavat ajautua velkaantumiskierteeseen yllättävien elämäntilanteiden, kuten sairastumisen yhteydessä, toteaa Passi. Hän kokee Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen velkomustilanteiden kasvun valitettavana, selvää syytä hän ei kutienkaan ilmiölle osaa sanoa.

Niin velkaneuvonnassa, kuin käräjäoikeuksissakaan ei osata nimetä yksittäistä ikäryhmää, joka olisi erityisesti velkaantunut. Molempien asiakaskunnasta löytyy kaiken ikäisiä asiakkaita, niin miehiä kuin naisia.

Maksuhäiriöt kasaantuvat samoille henkilöille

Suomen pankki on ollut huolissaan suomalaisten velkaantumisesta ja erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen lisääntymisestä. Asiakastiedon julkaisemista tiedoista käy ilmi, että maksuhäiriöiden määrä on nousussa, mutta maksuhäiriöisten henkilöiden määrä näyttää pysähtyneen. Keskimäärin yhdellä henkilöllä on 15 merkintää asiakastiedon rekisterissä, maksuhäiriöt näyttävät siis kasaantuvan yksille ja samoille henkilöille. Suomalaisilla on kuitenkin ainakin toistaiseksi enemmän nettovarallisuutta kuin velkoja.

Muiden selvityksen alla olleiden käräjäoikeuksien tilanteet velkomusjuttujen kasvun osalta:

  • Oulu – kasvua 2 800 tapausta
  • Kymenlaakso – kasvua 1 300 tapausta
  • Kuopio – kasvua 2 500 tapausta
  • Lappi – kasvua hieman reilu 1 000 tapausta

Positiivisen luottorekisterin tarve selvityksessä

Oikeusministeriö on laittanut alulle selvityksen positiivisen luottorekisterin tarpeesta. Luottorekisteristä luotonmyöntäjät saisivat paremmin kokonaiskuvan luotonhakijan kokonaistilanteesta, kuten kaikista olemassa olevista lainoista ja kokonaistuloista. Nykyisellään tiedon saanti rajoittuu maksuhäiriötietoihin. Vastaava rekisteri on jo käytössä monessa Euroopan maassa.

Selvitys valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Positiivinen luottorekisteri on jo saanut laajaa kannatusta kansanedustajien osalta, kuten ylen tekemä selvitys kertoo.

Oikeusministeriö on esittänyt vuoden vanhassa virkamiesmuistiossaan korkokattosäätelyn laajentamisesta myös yli 2 000 euron lainoille. Keskustelua pikavippien koroista on Suomessa käyty jo pitkään ja aiemmin lainsäädäntö on jo rajoittanut alle 2 000 euron lainojen korkoja.

Takuusäätiö markkinoi reilumpaa pikavippiä

Pikavippejä tarjoavat yritykset elävät kasvukautta ja alalla uskotaan lainatuotteille olevan markkinoita tulevaisuudessakin. Samaan aikaan maksuhäiriöisten määrä on kasvanut jo ennätyslukemiin.

Pohjoismaisessa mittakaavassa suomalaisten velkaantuminen on kuitenkin varsin maltillista, arvioi OPR-vakuuden toimitusjohtaja Petteri Kleemola.

Suomessa pikavippibisneksen johtavassa asemassa oleva konserni myönsi viime vuonna yksittäisiä lainoja n. 200 000 kappaletta. Yhteensä tämä tarkoittaa yli 160 miljoonan euron lainapottia.

Tässä konsernissa kasvutavoitteet ovat selkeät yrityslainoissa ja kulutusluotoissa. Nyt konsernilla on toimintaa jo viidessä eri maassa ja liikevaihdon kasvu ollut viime vuosina useiden miljoonien luokkaa.

Myös Ferratumilla on takanaan kasvun vuosia. Kauppalehden katsannossa on todettu, että kymmenen suurimman pikavippiä tarjoavan yhtiön liikevaihto on ollut merkittävästi noususuhdanteista vuotta 2015 tarkasteltaessa. Kasvun on arveltu johtuvan lainan hakemisen helppoudesta sähköisiä kanavia pitkin, käytäntö on muodostunut asiakkaille jo varsin tavalliseksi toimintatavaksi. Myös OPR-ryhmä tarjoaa pikalainaa, lainan todellinen vuosikorko on 50 prosenttia.

Tulevaisuudessa uudenlainen luottotietomekanismi?

Markkinoille on tullut Takuusäätiön tarjoama pienlaina, jota säätiön toiminnanjohtaja kuvaa reilummaksi lainaksi. Tässä yhteydessä tarkoitetaan lainaa, jonka korko on kohtuullinen ja laina-aika järkevällä tasolla. Takuusäätiöllä tehdään lainanhaun yhteydessä myös kokonaistilanteen arvio asiakkaalle. Mikäli lainaa ei pystytä myöntämään, asiakkaalle suositellaan mahdollisuuksien mukaan muuta rahoitusvaihtoehtoa.

Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo ihmisten maksaneen luottonsa hyvin takaisin. Pantzar kokee, että heidän tarjoamallaan lainalla asiakas pystyy toteuttamaan unelmiaan ja saamaan apua hankalaan tilanteeseensa.

Takuusäätiön Pantzar toivoo muilta alan toimijoilta reiluutta lainabisnekseen. Takuusäätiön tarjoamassa lainassa lainan korko on vain 4,5 prosenttia. Myös OPR-Vakuuden Ostosraha tarjoaa pikalainaa, lainan todellinen vuosikorko on 50 prosenttia.

Toiveissa olisi myös eräänlainen käänteinen luottotietoja tarkasteleva määre, eli ”positiivinen luottotieto”. Tällöin asiakkaan kaikki lainat otettaisiin huomioon, sekä se jääkö lainojen jälkeen varoja elämiseen. Tähän ehdotukseen myös Kleemolan on hyvä yhtyä.

Suomi poikkeuksellinen

Suomessa on herännyt vastustusta uuden luottotietorekisterin perustamisesta. Pantzar ei katso “positiivisen luottotiedon” kuitenkaan vaativan varsinaista rekisteriä. Valtaosassa Euroopan maista vastaava järjestely on jo käytössä, Pantzar muistuttaa. Suomi on jäänyt tässä suhteessa kehityksestä jälkeen.

Takuusäätiö vastaanotti yksistään viime vuoden aikana 40 000 velkaantumiseen liittyvää yhteydenottoa, nousua edellisvuoteen tuli 50 prosenttia. Maksuhäiriömerkintöjä on tällä hetkellä ennätyksellisesti 370 000 henkilöllä ja ulosoton piirissä on vuosittain 500 000 suomalaista. Tämä kertoo paljon suomalaisten velkaongelmien laajuudesta. Lisäksi velkaongelmiin liittyvät usein kiinteästi mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Velkaantuminen yhteiskunnallinen ongelma

Velkaantumisen kustannukset eivät lankea pelkästään velallisen maksettavaksi, vaan kuluja tulee myös veronmaksajille. Tällainen tapaus on esimerkiksi ulosottoon tulonsa menettävä velkaantunut, joka joutuu hakemaan toimeentulotukea.

OPR-vakuutta edustava Kleemola haluaa kuitenkin huomauttaa, että lainaa myönnetään nykyiselläänkin hyvin pienelle prosentille. Heidän yhtiössään hylkäyspäätös tulee n.75 prosentille lainahakemuksista.

Vippivelat kasvavat, vaikka pikavippikierteelle piti tulla loppu

Vuodesta 2013 lähtien alle 2000 euron pikavippien korkoja on säädelty korkokatolla. Korkokaton seurauksena odotettiin lainoja tarjoavien pikavippiyritysten vähentymistä. Nyt kun lakiuudistuksesta on kulunut kolme vuotta, on havaittavissa, että pikavippien ongelmat, kuten velkaantuminen ovat edelleen olemassa.

Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta tiedetään kertoa, että vaikka pikavippien määrä on määrällisesti pienempi, yksittäiset lainasummat ovat aiempaa korkeampia. Tähän yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty uusien pienlainatuotteiden tulo markkinoille. Korkokaton voimaantulon jälkeen kuluttajille alettiin markkinoida ns. tililuottoja. Tililuottoon liittyy vähintään 2000 euron luottoraja. Korkealla asetettu luottoraja houkuttaa usein nostamaan käyttöön enemmän kuin asiakkaan alkuperäinen tarve on ollut.

Pienlainojen vähenemisen ja lainasummien kasvun on todennut myös kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsaus. Katsauksessa todetaan yksittäisten luottosummien nousseen keskimäärin 151 euroa vuoden 2013 jälkeen. Nousu on ollut kiivasta etenkin vuoden 2015 lopussa.

Summaariset velkomusasiat vähentyneet

Hyvä uutinen on se, että ns. summaariset velkomusasiat ovat vähentyneet korkokaton asettamisen jälkeen käräjäoikeudessa. Palvelu oli pahoin ruuhkautunut ennen vuotta 2013. Summaarinen velkomusasia tarkoittaa velkojan perimää riidatonta saatavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas myöntää velan olemassaolon. Lähes kaikki maksamatta jääneet pikavipit ovat tämän käsittelyn piirissä.

Käräjäoikeudessa arvellaan että lakimuutos on vähentänyt summaaristen asioiden määrää. Tämä trendi on nähtävissä koko Suomen laajuisesti. Tilastot eivät kuitenkaan kerro tarkkaan mitkä summaarisista asioista koskevat juuri pikavippejä. Ennen vuotta 2013 arvio oli jopa 80 prosentin liittyvän pikavippeihin. Tässä suhteessa eri paikkakunnat eroavat toisistaan. Tampereen tilanteen arvio on esimerkiksi se, että enintään 40% velkomusasioista kohdistuu pikavippeihin.

Työmäärä lisääntynyt

Summaaristen velkomusasioiden on todettu kääntyneen laskuun, siitä huolimatta pikavipit aiheuttavat enenevissä määrin lisätyötä tuomioistuimille. Lisätyön on ajateltu johtuvat KKO:n antamaan ennakkoratkaisuun. Ennakkoratkaisu annettiin vuonna 2015 liittyen pikavippitapaukseen. Tämän mukaan tuomioistuimen tulee tutkia, perustuuko luotonantajan vaade kohtuuttomaan sopimusehtoon.

Käytännön tasolla edellinen tarkoittaa sitä, että mikäli tapauskohtaisesti havaitaan poikkeuksellisen isoja korkoja perityn, on selvitettävä, millaiset sopimusehdot ovat olleet ja liittyykö niihin kohtuuttomuutta. Käräjäoikeuden käsittelyyn on tullut myös tapauksia, joiden yhteydessä on jouduttu harkitsemaan, mitkä asiat katsotaan kuuluvaksi todelliseen vuosikorkoon. Nämä kysymykset ovat omiaan lisäämään työmäärää.

Pikavipit aiheuttaneet jopa kymmenien tuhansien eurojen velat

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei pikalainojen ja kulutusluottojen korkokatosta ollut suurta helpotusta velkaneuvontaan. Lähes jokaisella velkaneuvontaan hakeutuvalla on haettuja vippejä. Usein kuulee, että tavallisia arjen menoja on koitettu paikata pikavipeillä. Näistä on syntynyt usein kymmenien tuhansien eurojen velkakierre.

Lakimuutoksen myötä luottotiedottomien piti siirtyä pikaluottomarkkinoiden ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt. Eteen on tullut tapauksia, joissa laina on myönnetty, vaikka hakijalla on ollut maksuhäiriömerkintöjä.

Luotonantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä on parantamisen varaa. Ajoittain velkaneuvonnassa kohdataan yrityksiä, joille ei ole olemassa minkäänlaista yhteydenottotapaa. Myös asiakkaan on usein vaikea paikallistaa, missä hänen lainansa ovat.

Vertaislainat saivat sijoittajat innostumaan

Jopa yli 10 % tuotot – Vertaislainat saivat sijoittajat innostumaan

Kun Suomessa asetettiin pikavipeille korkokatto muutama vuosi sitten, alkoivat vertaislainamarkkinat kasvaa. Vertaislainat ovat nousseet kilpailijoiksi paitsi pikavipeille, myös pankkien ja erilaisten rahoitusyhtiöiden tarjoamille kulutus- ja joustoluotoille.

Nopeasti kehittyvällä, vielä nuorella alalla kasvunumerot ovat Suomessa nyt jo kolminumeroisia. Osa toimijoista on ulkomaisia, mutta olemassa on myös kotimaisia vertaislainayhtiöitä. Suomessa palvelua tarjoavat esimerkiksi Vertaislaina, Fixura, Bondora ja Fellow Finance.

Vertaislainaaminen perustuu siihen, että yksityishenkilöt lainaavat toisilleen rahaa välityspalvelun kautta. Lainansaaja maksaa lainan takaisin korkoineen, jolloin lainan tarjoaja, eli sijoittaja, voi saada sijoituksestaan tuottoa jopa yli kymmenen prosenttia. Ei siis ole ihme, että laina-alan uusi aalto on saanut myös sijoittajat innostumaan.

Yksi Fixuran sijoittajista kertoo, että on myöntänyt lainaa jo 2300 ihmiselle. Yksi laina on 100 – 2000 euroa. Keskeisenä riskinä on, että lainaaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin, jolloin sijoittaja tekee tappiota. Eri vertaislainayhtiöillä on tälläisiä tilanteita varten erilaiset käytännöt; jotkut maksavat esimerkiksi 70% lainasta takaisin, vaikka lainaaja ei pystyisikään maksuja tekemään. Usein vertaislainayhtiö myös laskee asiakkailleen luottoluokituksen, jolloin sijoittaja voi valita korkeimman luottoluokituksen saaneista asiakkaista ja näin hallita riskiä.

Vertaislainaaminen on sijoittajalle helpompaa kuin esimerkiksi osakekauppaan perehtyminen. Kaikki rahaliikenne on pitkälti automatisoitua, jolloin sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kun valita sellaiset lainaajat, joilla on esimerkiksi paras mahdollinen luottoluokitus.

KKO ei tarvinnutkaan EU-apua pikavippiasiassa

Korkein oikeus jätti aiemmin EU-tuomioistuimelle linjauspyynnön pikavippien hinnoitteluun liittyvässä asiassa, mutta perui sittemmin pyyntönsä. Pyyntö peruttiin, koska oikeusjutussa valittajana ollut Trustbuddy-lainayhtiö perui valituksensa.

KKO:n käsittelemässä tapauksessa suomalainen mies oli ottanut pikavippiä lainayhtiö Trustbuddystä. Trustbuddyn mukaan yhtiö tarjoaa vertaislainoja. Lainaaja jätti vippinsä maksamatta, ja Trustbuddy vaati miestä oikeudessa maksamaan lainan takaisin kaikkine kuluineen ja korkoineen. Luoton todellinen vuosikorko oli yli 700 prosenttia.

Aiemmin hovioikeus oli todennut, ettei Trustbuddyllä ollut oikeutta periä lainasta kuluja enempää kuin kuluttajansuojalaissa on säädetty. Kuluttajansuojalain mukaan pikavipin todellinen vuosikorko saa olla enintään 50,5 prosenttia. Koska Trustbuddy katsoo olevansa vertaislainayhtiö, ei kuluttajansuojalaki sen mukaan koske sen lainatoimintaa.

Koska Trustbuddy veti valituksensa pois, hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan.

Sittemmin ruotsalaistaustainen Trustbuddy jätti konkurssihakemuksen, koska yhtiön toiminnassa paljastui vakavia ongelmia.

Pikavippi- ja tililuottoyhtiö Euroloan tähtää kasvuun

Lainayhtiö Euroloan pyrkii kasvun tehostamiseen ja kilpailukykyisempään hinnoitteluun uuden rahoitusjärjestelyn avulla, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Rahoitusjärjestely luxemburgilaisen Pausa Capital -sijoitusyhtiön kanssa antaa Euroloanille mahdollisuuden myydä saataviaan 300 miljoonan euron edestä. Järjestely vapauttaa Euroloanille käyttöpääomaa. Toiminnan tehostaminen rahoitusjärjestelyiden avulla on tiedotteen mukaan rahoitusalalla tavallista.

Euroloan selvittää tällä hetkellä mahdollisuutta saada pankkitoimilupa Suomen rajojen ulkopuolella. Yhtiöllä on jo sertifikaatti, jonka mukaan se täyttää kansainvälisen tietoturvallisuuden standardin.

Euroloan myöntää tililuottoja että pikavippejä. Tällä hetkellä tililuoton luottoraja on enintään 5000 euroa ja pikavipin 500 euroa. Euroloanin mukaan rahoitusjärjestely mahdollistaa myös luottojen hinnoittelun uudistamisen edullisemmaksi. Kun yhtiö kasvattaa kokoaan, sen tarjoaman rahan hinta laskee.

Euroloanin laina-asiakkaat saavat edelleen tililuottoja ja pikavippejä entiseen tapaan. Ainoa muutos on, että maksun saajan tilinumero muuttuu.

Pikavippihuijaus: “Neuvottelemme lainasi uudelleen”

Yhdysvalloissa osa pikavipeillä velkaantuneista kuluttajista on joutunut ikävän huijauksen uhriksi.

Ylivelkaantuneille pikavippaajille on markkinoitu palvelua, joka neuvottelisi heidän lainojensa ehdot uudelleen niin, että takaisinmaksusummat pienenisivät. Velkajärjestelypalvelut neuvoivat vippaajia maksamaan lainojensa lyhennykset pikavippifirman sijaan suoraan heille, ja he neuvottelisivat lainan takaisinmaksun uudelleen ja maksaisivat vippifirmalle. Velallisille vakuutettiin, että pikavippivelat saataisiin hävitettyä 4 – 6 kuukauden aikana. Velkajärjestelijät jopa lupasivat, että osa lainoista saataisiin peruttua kokonaan.

Todellisuudessa velkajärjestelijät eivät juuri yrittäneet saada asiakkaidensa maksuja järjesteltyä, ja osa pikavippifirmoista jätti järjestelijöiden lähettämät kirjeet täysin huomiotta. Hyvin usein minkäänlaisia tuloksia ei saatu aikaan. Asiakkailta kerättiin maksuja velkajärjestelystä, mutta monet havaitsivat, että velkajärjestelijät eivät todellisuudessa maksaneet rahoilla heidän pikavippejään.

Yhdysvaltojen kauppakomissio on nostanut syytteen useita velkajärjestelypalveluita markkinoineita tahoja kohtaan.

Suomi perui EU:n linjauspyynnön pikavippijutussa

Suomen korkein oikeus on perunut EU-tuomioistuimelle tekemänsä linjauspyynnön. Linjauspyyntöä tarvittiin tapauksessa, jossa mies oli jättänyt pikavippinsä maksamatta, ja pikavippiyhtiö vaati mieheltä maksua oikeudessa. Aiheesta uutisoi MTV.

Oikeus kuitenkin totesi, että pikavippiyhtiö Trustbuddyn vaatimat korot ja kulut ylittivät Suomessa pikavipeille säädetyn 50,5 prosentin korkokaton. Miehen pikavipin tapauksessa todellinen vuosikorko oli noussut yli 730 prosenttiin. Trustbuddyn mukaan korkokatto ei koskenut sen lainatoimintaa, koska kyseessä oli vertaislainayhtiö, joka vain välitti lainoja käyttäjien välillä. Trustbuddy valitti hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan mies joutui maksamaan korkoja vain 50,5 prosentin korkokattoon asti.

Trustbuddy kuitenkin perui valituksensa, joten korkein oikeus veti pois linjauspyyntönsä. Hovioikeuden päätös jäi näin ollen voimaan.

Lainayhtiö Trustbuddy on sittemmin hakeutunut konkurssiin. Toiminnan lopettamisen syyksi kerrottiin vakavat epäselvyydet yhtiön taloudenpidossa.

Pikavippitarjoukset paranevat

Pikavippitarjoukset paranevat – jopa 2000 euron lainan saa nyt korottomana.

Useat pikavippipalvelut ovat jo pitkään tarjonneet asiakkailleen ilmaisia ensilainoja. Uuden asiakkaan ei tarvitse maksaa lainastaan minkäänlaisia kuluja tai korkoja. Tarjoukset sopivat vippipalveluun tutustumista varten, sillä tarjouksen voi käyttää vain kerran, ja ensimmäisen korottoman lainasumman koko on rajattu.

Aiemmin ilmaiseksi ensilainaksi sai vain muutaman kympin tai satasen lainan. Nyt osa pikavippi- ja tililuottopalveluista myöntää jopa tuhannen euron ylittäviä ilmaisia vippejä. Paras tarjous on tällä hetkellä tiettävästi Suomen Tililuotolla, josta uusi asiakas voi saada jopa 2000 euron ensilainan ilman korkoa ja nostoprovisiota.

Suuria ensilainoja saa muualtakin. Suomilimiitti tarjoaa 1000 euron korotonta ensilainaa ja Limiitti.fi 500 euron ensilainaa. Vivus on jo pitkään myöntänyt ensimmäiseksi lainaksi ilmaisen 400 euron vipin, ja myös Ferratumilla on tarjolla maksimissaan 300 euron ilmainen vippi.

Lähes kaikki korottoman lainan tarjoukset koskevat vain uusia asiakkaita. Poikkeuksen tekee Trustbuddy, joka myöntää 600 euron lainan ilman kuluja myös vanhoille asiakkaille. Ehtona on kuitenkin lainan maksaminen takaisin varsin tiukalla aikataululla, sillä laina pysyy kuluttomana vain, jos sen maksaa takaisin 14 päivän sisällä.

Mitä tapahtuu, jos pikavippaamista rajoitetaan?

Pikavippien rajoittamista on pohdittu paljon niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Rajoituksilla halutaan suojella vippien käyttäjiä ylivelkaantumiselta. Washington Postin bloggaaja Max Ehrenfreund pohtii, mitä vippiyhtiöiden rajoittamisesta on seurannut Yhdysvalloissa.

Ehrenfreund kirjoittaa, että pikavippiyhtiöt lainaavat ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa muualta. Osa lainaajista ei pysty maksamaan lainojaan muuten kuin ottamalla uusia, joten lainalle muodostuu kova hinta. Kun vippejä rajoitetaan, ongelmalainaajien suojelun ohella kuitenkin estetään vippaaminen niiltä, jotka vippejä todella tarvitsisivat. Lisäksi rajoituksilla viestitään, etteivät pienituloiset osaa itse tehdä järkeviä taloudellisia päätöksiä.

Velkakierteiden rajoittamiseksi Yhdysvalloissa on säädetty, että velallinen voi ottaa korkeintaan kaksi uutta lainaa maksaakseen takaisin alkuperäisen lainan. Useissa osavaltioissa on jo ennen sitä tiukennettu pikavippialaa.

Washingtonissa tutkittiin, miksi kansalaiset kääntyivät nimenomaan pikavippiyhtiöiden puoleen. Joissakin tapauksissa korkeakorkoinenkin laina voi olla hintansa arvoinen, mutta osa lainaajista ehkä lainaa impulsiivisesti esimerkiksi juhliakseen. Tutkimuksessa havaittiin, että kaksi kolmesta vippifirmasta Washingtonissa lopetti toimintansa alan rajoitusten jälkeen. Lisäksi huomattiin, että alkoholin myynti Washingtonissa laski, ja eniten kärsivät ne alkoholimyymälät, jotka sijaitsivat lähellä pikavippiyhtiöitä. Tutkijoiden mukaan vippejä käytettiin siis alkoholin ostamiseen.

Tietoja yksittäisten lainaajien ostokäyttäytymisestä ei tutkijoilla kuitenkaan ollut, joten aivan varmuudella ei voi vetää yhteyttä vippien ja alkoholin välille. Silti pikavippaajat saattavat Ehrenfreundin mukaan olla lainarajoitusten jälkeen paremmassa asemassa kuin ennen niitä. Pikavippien kannattajat kuitenkin puolustavat köyhien oikeutta tehdä itse omat talouspäätöksensä, tarkoitti se sitten alkoholin ostamista pikavipeillä tai ei.

Pikalainoja otetaan taas innokkaasti

Pikavippien suosio on notkahduksen jälkeen taas kasvussa. Tilastokeskuksen vasta julkistetun luottokantatilaston mukaan pikavippejä myönnettiin vuoden 2015 toisella neljänneksellä 26 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja 109 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kotitalouden tilasivat huhti-kesäkuussa 104 260 pikavippiä, joiden arvo oli yhteensä 54 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vippi oli näin ollen noin 520 euroa. Lainat maksettiin takaisin keskimäärin 153 päivässä.

Sekä pikavippien koot että maksuajat ovat hurjassa kasvussa. Ennen vuoden 2013 kesäkuun pikavippilainsäädännön uudistusta keskimääräinen pikavippi oli pitkään 200 – 300 euroa ja maksuaika reilun kuukauden. Esimerkiksi vuoden 2013 tammi-maaliskuussa keskiverto vippi oli 275 euroa ja sen maksuaika noin 39 päivää.

Vippiasiakkaiden kannalta positiivista on se, että pikavippien kulut ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2013 vippien kulut olivat noin 21 prosenttia lainapääomasta, kun vuonna 2015 vastaava luku on 14 prosenttia. Muutos johtuu siitä, että vippiyhtiöt ovat siirtäneet tarjontaansa joustoluottojen suuntaan. Ne pikavippifirmat, jotka eivät tarjoa joustoluottoja, antavat pienillekin lainoille usein jopa puoli vuotta maksuaikaa.

Vaikka vippien suosio on kasvussa, ei se ole vielä lähellä vuoden 2013 lukemia. Esimerkiksi tammi-maaliskuussa 2013 vippejä tilattiin 350 190 kappaletta, ja niiden arvo oli yhteensä 96 miljoonaa euroa.

Vaimo haki kulutusluottoja miehen nimissä

Ex-vaimo haki ja sai 21 000 euroa luottoja miehensä nimissä, kertoo Savon Sanomat. Saamansa lainat nainen maksoi kuitenkin takaisin.

Nostettujen lainojen lisäksi nainen oli yrittänyt saada miehen nimissä lainaa yhteensä 135 000 euroa. Mies alkoi ihmetellä tilannetta, kun alkoi saada luottoyhtiöistä viestejä hyväksytyistä lainoista.

Nainen kertoi ottaneensa lainat, koska mies ei suostunut osallistumaan kaikkiin talouden yhteisiin menoihin. Mies puolestaan sanoi, että naisella oli pikavippivelkaa ja hänen kuukausittaiset menonsa ylittivät tulot tuhannella eurolla.

Naiselle vaaditaan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ehdollista vankeutta muun muassa petoksista ja petosten yrityksistä.

Toimitusjohtajat vippaavat useammin kuin hitsaajat

Talouselämä-lehti kertoo lainapalvelu Etuan selvityksestä, jonka mukaan kulutusluottoja ja vippejä haetaan varsin tasaisesti eri ammattiryhmistä.

Vastoin yleisiä käsityksiä lainoja eivät hakeneet suhteessa enemmän matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät. Hakijoissa oli esimerkiksi toimitusjohtajia enemmän kuin hitsaajia tai postityöntekijöitä.

Yleisimmin lainoja hakivat esimerkiksi lähihoitajat, myyjät, sairaanhoitajat, yrittäjät ja rakennusmiehet. Listat täsmäävät hyvin yleisimpien miesten ja naisten ammattien kanssa.

Kulutusluoton hakijoista 5,1 prosenttia kertoi hakemuksessa olevansa esimiesasemassa tai työskentelevänsä johtajana.

Etua.fi selvitti yleisimpiä ammattiryhmiä yli 20 000 viime vuonna lähetetyn lainahakemuksen avulla.

Lukuisia pikavippipetoksia kahden päivän aikana

Nuori tamperelainen mies teki vuonna 2013 useita pikavippipetoksia varastettujen henkilötietojen avulla, kertoo Aamulehti.

Mies varasti lompakon, josta löytyi ajokortti. Hän avasi väärillä henkilötiedoilla pankkitilin ja tilasi tilille pikavippejä. Hän onnistui saamaan vippejä yhdeksältä eri pikavippiyhtiöltä, vaikka ensimmäinen hänen tekemänsä hakemus hylättiin. Vipit olivat suuruudeltaan 50 – 800 euroa. Hän teki rikokset kahden päivän aikana.

Mies tuomittiin kavalluksesta, yhdeksästä petoksesta ja yhdestä petoksen yrityksestä seitsemän kuukauden vankeuteen. Hänet tuomittiin samalla myös muista rikoksista, kuten huumausaineiden vaikutuksen alaisena ja ajokortitta ajamisesta.

Velatonkin voi mennä velkaneuvontaan

Velkaneuvontaan voi hyvin ottaa yhteyttä jo ennen velkaantumista, kertoo Yle.

Velkaneuvonnan palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä neuvonta. Niinpä yhteydessä voi olla heti, jos elämässä on tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi konkurssi, ero tai työttömäksi jääminen voivat johtaa velkaongelmiin. Myös ennen asuntolainan ottamista voi käydä keskustelemassa raha-asioista. Aikainen yhteydenotto helpottaa asioiden selvittelyä.

Velkaantunut saa velkaneuvonnasta apua ahdistukseensa, sillä esimerkiksi tietämättömyys lisää epätoivoa. Kainuun soten johtava talous- ja velkaneuvoja kertoo, että rahallisesti täysin toivotonta tilannetta ei ole, ja veloista on mahdollista selvitä. Neuvonta aloitetaan keskustelulla, ja sen jälkeen katsotaan, miten asioiden hoitamisessa edetään. Joskus velkaantumista aiheuttavat asiat, kuten konkurssi, täytyy saattaa loppuun, ennen kuin päästään velkajärjestelyn kimppuun.

Moni saa toivoa jo yhdestä käyntikerrasta velkaneuvojan luona. Velkajärjestelyyn pääsy helpottaa, sillä velallinen saa ongelmiinsa järjestystä ja tietää tarkalleen, milloin velat on maksettu pois.

Ostosrahalta voi hakea nyt myös lainankorotusta

OPR-Vakuus Oy:n suositusta kulutusluottoja tarjoavasta Ostosraha lainapalvelusta on nyt mahdollisuus hakea lainankorotusta.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka olisit alunperin ottanut lainaa Ostosrahalta esimerkiksi 2000 euroa ja maksanut tästä vaikkapa 800 euroa jo takaisin, voit hakea uutta lainaa aina 3000 euroon saakka. Eli kun lainapääomaa on jäljellä 1200 euroa, saat 1800 euron lisälainan helpolla ja nopealla hakemuksella suoraan pankkitilillesi. Lainapäätöksen saat alle 15 minuutissa.

Vaatimukset lainankorottamiselle ovat, että asiakas on hoitanut lainanlyhennyksensä moitteettomasti ja maksanut vanhaa lainapääomaansa takaisin vähintään 6 kuukautta tai 30% edestä.

Lainaesimerkki:

  • Vanhaa lainaa jäljellä 1200 €
  • Lainapääoma korotuksen jälkeen 3000 €
  • Valittu takaisinmaksuaika 60 kk
  • Tilillesi maksetaan 1800 €

Tutustu Ostosraha lainapalveluun tästä

Keskimääräinen pikavippi jo yli 400 euroa – Pikavippivelat tuplaantuneet

Vuoden 2013 lakimuutos, jonka myötä alle 2000 euron pikavippien todellinen vuosikorko saa olla vain 50% on tuonut eteen uudenlaisia ongelmia. Sanomalehti Kalevan mukaan nimittäin keskimääräisen pikavipin suuruus on kasvanut reilusta 200 eurosta yli 400 euroon.

Tämä johtuu siitä, että eritoten pienien vippien myöntäminen tuli lainayrityksille kannattamattomaksi, jolloin yritykset ryhtyivät tarjoamaan asiakkailleen 2000 euron tai tätä suurempia luottotilejä, jotka ovat korkokattosääntelyn ulkopuolella. Siksipä monet kyseisiä lainatuotteita käyttävistä nostavat luottotililtään enemmän rahaa kuin todellisuudessa olisi tarvetta.

Takuu-Säätiön mukaan vielä pari vuotta sitten vippivelkojen vuoksi yhteyttä ottaneiden keskimääräinen velka on kasvanut 8000 eurosta 12000 euroon. Myös luottotietorekisteriä ylläpitävän Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan ylivelkaantumisen trendi on nouseva.

Siksi myös järjestelylainat ovat nostaneet suosiotaan. Järjestelylaina on suurempi luotto, jolla maksetaan kerralla kaikki muut vippivelat poissa ja lyhennetään yhtä luottoa, jolloin laina- ja korkokuluissa voi syntyä jopa huomattavia säästöjä.

Järjestelyluottoja tarjoaa muun muassa Etua, Freedom Rahoitus, Rahoituslaitos ja tuore tulokas Lainapaikka. Näistä palveluista on mahdollisuus saada järjestelylainaa jopa 35000 euroa ilman reaalivakuutta.

Suomalaisten velkaantumisaste nousi

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste nousi viime vuoden lopulla 122,2 prosenttiin, kertoo Tilastokeskus. Vuoteen 2013 verrattuna velkaantumisaste kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä.

Velkaantumisaste lasketaan vertaamalla kotitalouksien lainamääriä käytettävissä oleviin tuloihin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat myös, mutta suhteellisesti vähemmän kuin velan määrä.

Viime vuoden lopussa kotitalouksilla oli velkaa yhteensä 141,3 miljardia euroa. Rahoitusvaroja oli 259,6 miljardia euroa. Rahoitusvarat kasvoivat vuoden 2014 viimeisen neljänneksen aikana 1,2 miljardia ja velat 0,1 miljardia. Nettomääräiset sijoitukset olivat -0,3 miljardia, ja kotitaloudet vetivät rahojaan pois osakkeista. Sijoitusrahastojen suosio tosin jatkui, ja nettomääräiset sijoitukset rahasto-osuuksiin olivat 0,3 miljardia.

Myös tililuotto voi aiheuttaa ylivelkaantumista

Luotoista velkaantuminen näkyy neuvontapuhelimessa uudella tavalla, kertoo Seinäjoen Sanomat. Pikavipeille asetettu korkokatto on hillinnyt pikkuvipeistä velkaantumista, mutta niillä joilla on liikaa velkaa, onkin sitä huomattavan paljon. Velat ovat nyt yhä suurempia.

Pienistä kulutusluotoista velkaantuneiden velkojen koko on kasvanut jopa lähes puolella vuoden 2012 jälkeen. Silloin velkaa oli keskimäärin 8400 euroa, vuonna 2014 puolestaan 12 200 euroa.

Limiittiluotossa on se etu, että asiakas voi saada pienissä erissä 2000 euroa luottoa yhdestä vippipaikasta. Jos ongelmia tulee, velkojana ei enää ole kymmeniä vippifirmoja. Se helpottaa velkojen selvittämistä ja perintäkustannukset ovat pienempiä.

Pieniä ja nopeita luottoja ottavat usein ihmiset, jotka ovat taloudellisesti heikoimmassa tilanteessa. Myös elämäntilanne voi olla vaikea. Ylivelkaantumisen taustalla voi olla sairastelua, elämäntilanteen muutoksia ja liian pieniä tuloja.

Laina.fi: Pikavippilain muutos oli onnistunutta sääntelyä

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon liiallisesta byrokratiasta, joka voi johtaa omituisiin ja kohtuuttomalta tuntuviin lopputuloksiin. Esimerkiksi alkoholimainonnan kiellosta ja monista pienten yritysten toimintaa vaikeuttavista määräyksistä on puhuttu paljon.

Mutta voi sääntely joskus onnistuakin. Pienlainayhtiö Laina.fi arvioi alkuvuodesta blogikirjoituksessaan, että yhtiön omaa alaa, pikavippejä, koskeva lakimuutos lukeutuu kaikesta huolimatta onnistuneeseen sääntelyyn.

Pikavippejä koskevan lainsäädännön muutokset tulivat voimaan kesäkuussa 2013. Lakiuudistus on leikannut alaa kovalla kädellä, mutta Laina.fi kirjoittaa, että se muutti vippialan toimintaa läpinäkyvämpään ja reilumpaan suuntaan, kun alalla aikaisemmin oli nähty myös melko villiä menoa. Esimerkiksi pikavippeihin usein liittyneet sivukulut ja piilokulut muuttuivat uudistuksen myötä mahdottomiksi.

Lakimuutokseen kuuluvan korkokaton myötä entisen kaltaisten pikavippien tarjoaminen muuttui vippiyhtiöille kannattamattomaksi, mutta tässä Laina.fi näkee myös positiivisia puolia. Pikavippien tilalle tulivat nimittäin tililuotot, jotka ovat melkein yhtä nopeita ottaa kuin pikavipit, mutta asiakkaalle edullisempia.

Vaikka sääntely on vippialalla kirjoituksen mukaan onnistunut, pitää Laina.fi monia muita yritystoimintaa sääteleviä lakeja liikana holhoamisena. Yrittäjyyden esteitä tulisi Laina.fi:n mukaan poistaa ja turhaa byrokratiaa karsia, jotta Suomi saataisiin taas kasvuun.

HS: Verkon tunnistamispalveluihin liittyy ongelmia

Monien viranomaisten käyttämä verkkopankkitunnistautuminen syrjii esimerkiksi maksuhäiriöisiä, sanoo Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Saario Helsingin Sanomissa.

Valtion julkisiin verkkopalveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mutta pankit päättävät itse, kenelle myöntävät tunnukset. Esimerkiksi maksuhäiriön vuoksi tunnukset saattavat jäädä myöntämättä.

Verkkopankkitunnuksia ei vielä lasketa peruspankkipalveluiksi, joiden saamiseen kaikilla on oikeus. Danske Bankin, Nordean ja OP-pankin mukaan verkkopankkitunnusten myöntämättä jättäminen on kuitenkin poikkeuksellista, ja syynä voivat olla esimerkiksi toistuvat maksuhäiriöt tai väärinkäytösepäilyt.

Jos pankkitunnuksia ei saa, joutuu hoitamaan pankkiasiat tiskillä, mikä tulee kalliiksi. Lisäksi verkkopalveluiden käyttö vaikeutuu. Tunnistautua voi myös mobiilivarmenteella ja sähköisellä henkilökortilla. Mobiilivarmenne vaatii kuitenkin puhelinliittymän, joka voi jäädä saamatta maksuhäiriön vuoksi kuten pankkitunnuksetkin, ja henkilökorttia käytetään vasta rajallisesti.

Eduskunnassa ja EU:ssa tiedetään verkkotunnistautumisen ongelmat. Viime syksynä voimaan tulleen asetuksen mukaan EU-kansalaisen pitäisi pystyä tunnistautumaan sähköisesti. Uudistusten todellisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Sohvaostoksilla saatetaan tyrkyttää luottoa

Sohvan ostaja voi joutua odottamattomaan tilanteeseen, kun myyjä painostaa maksamaan ostoksen luotolla, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Tapauksia on sattunut huonekalu- ja elektroniikkakaupoissa. Lehdessä nojatuolin ostanut pariskunta kertoo, ettei maksu pankkikortilla onnistunut, vaan myyjä halusi lähettää laskun.

Laskusta piti tulla vain viiden euron lisämaksu. Yllättäen kotiin tulikin luottokortti. Nojatuolin hinta oli jaettu pieniin maksueriin, ja päälle tulivat korkokulut.

Tilanne saatiin lopulta selvitettyä luoton tarjonneen pankin kautta.

Kuluttaja-asiamiehen linjausten mukaan asiakkaalle täytyy antaa tilaisuus harkita luoton ottamista, eikä luottoa saa tyrkyttää. Luoton ottamiseen ei saa houkutella tarjoamalla sen oheen etuja, kuten ilmaisia kotiinkuljetuksia.

Taloussanomat: Vuoden lyhennysvapaassa riskejä

Suuret pankit ovat mainostaneet asiakkailleen jopa vuoden vapautusta asuntolainan lyhennyksestä ilman kuluja ja korkomarginaalin muutoksia. Pankkien mukaan tavoitteena on piristää kulutusta laman aikana.

Lyhennysvapaassa voi kuitenkin piillä riskejä, kertovat Taloussanomien haastattelemat velka-asiantuntijat.

Ongelmia voi tulla, jos käyttää lyhennysvapaan harkitsemattomaan lisäkuluttamiseen, jopa uuden lainan ottamiseen. Esimerkiksi kodin remonttia varten otetun lainan maksuaika voi olla niin pitkä, että se menee päällekkäin asuntolainan maksun kanssa.

Velkaneuvojien mukaan lyhennysvapaa kannattaisi käyttää oman taloustilanteen kohentamiseen eikä uuteen kulutukseen, jos taloudessa on ennestään paljon velkoja. Lisäksi lainan lyhentäminen on järkevää nyt, kun korot ovat matalalla.

Lyhennysvapaita tarjotaan asiakkaille, joilla ei ole ollut maksuvaikeuksia.

Lyhennysvapaat ovat sinänsä hyvä asia, sillä ne mahdollistavat talouden jouston esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen sattuessa. Lyhennysvapaita on ollut tarjolla pitkään, mutta nyt pinnalla olevissa tarjouksissa asiakkaan ei tarvitse maksaa maksuohjelman muutoksesta.

Velkaneuvojan mukaan lyhennysvapaan ansiosta jäävä ylimääräinen raha kannattaa laittaa säästöön. Jos isommille hankinnoille on tarvetta, ne voi tehdä sitten, kun rahaa on säästynyt tarpeeksi.

Vertaislainat tulivat pikavippimarkkinoille

Pikavipin tai kulutusluoton sijaan voi nykyään ottaa myös vertaislainan. Kyseessä on luotto, joka on vippiyhtiön sijaan peräisin toiselta yksityishenkilöltä eli sijoittajalta. Vertaislainaa voi hakea luottoja välittävän vertaislainayrityksen kautta.

Ylen uutisten mukaan laki ei koske vertaislainayrityksiä samalla lailla kuin pikavippiyrityksiä, sillä vertaislainassa on katsottu olevan kyse lainan välittämisestä eikä varsinaisesta luotonannosta. Vertaislainayritysten ei esimerkiksi ole tarvinnut rekisteröityä luotonantajarekisteriin.

Viime syksynä useissa käräjäoikeuksissa päätettiin kuitenkin leikata erään vertaislainayrityksen perimiä korkoja, jotka ylittivät pienille lainoille sallitun todellisen vuosikoron. Käräjäoikeudet tulkitsivat, että yhtiön lainoissa oli kyse kulutusluotoista, joita kuluttajansuojalaki koskee. Alle 2000 euron kuluttajaluoton todellinen vuosikorko saa tällä hetkellä olla enintään 50,5 prosenttia, kun kyseessä olevalla vertaislainayrityksellä vuosikoron nousivat yli 700 prosenttiin.

Myös toista vertaislainayritystä on huomautettu korkokaton noudattamisesta, ja sitä on kehotettu hakeutumaan luotonantajarekisteriin.

Myös Savon Sanomat kirjoitti viime syksynä, että vertaislainoja ei valvo oikein kukaan. Yksityisten ihmisten välinen rahan lainaaminen ei kiinnosta viranomaisia, eivätkä vertaislainat kuulu Finanssivalvonnallekaan. Rikoslain koronkiskontapykälienkin soveltaminen vertaislainoihin olisi hankalaa.

Savon Sanomat epäilee vertaislainaamisen mielekkyyttä muutenkin, sillä vertaislainayritys ei ota vastuuta sijoittajalle mahdollisesti koituvista tappioista. Vaikka osa lainaajista maksaa velkansa, joidenkin maksut myöhästelevät, ja osa ei maksa lopulta ollenkaan. Lehti vertaakin vertaislainoihin sijoittamista uhkapelaamiseen.

Suomessa vertaislainoja tarjoavat muun muassa Fixura, Fellow Finance, Bondora ja Trustbuddy.

Risicum avasi ovensa uudelleen

Entinen pikavippisivusto Risicum on jälleen toiminnassa. Viime joulukuusta alkaen yhtiö on jälleen tarjonnut kulutusluottoja, ja nyt valikoimassa on myös joustoluotto.

DFC Nordicin omistama Risicum lopetti vippitoimintansa vuonna 2013 pikavippilain muutosten yhteydessä. Yhtiön lainatoiminta siirtyi kokonaan Laina.fi-brändin alle. Yhtiöllä on jo kymmenen vuoden historia suomalaisessa vippibisneksessä, sillä se aloitti toimintansa vuonna 2005.

Risicum tarjoaa nyt kahta lainatuotetta, joustavaa lainaa eli tililuottoa sekä kulutusluottoa, joka on kertaluotto. Joustoluotto on monesta muustakin palvelusta tuttu lainamuoto, jossa luottoraja on 2000 euron kieppeillä. Risicumilla luottoraja on 2050 euroa.

Risicumin kulutusluottoa voi nostaa 500, 750 tai 1000 euroa. Kovin suurista luotoista ei siis ole kyse. Kertaluottojen maksuaika on Risicumilla aina 12 kuukautta.

Risicumin luotot eivät vaadi hakijalta vakuuksia tai takaajaa.

HAE LAINAA TÄSTÄ!

Lakimuutoksen seuraus: pikavipit vähentyneet

Pikavippien korkokaton myötä sekä vippien että pikavippiyritysten määrä on romahtanut. Jäljelle jääneet pikaluotot ovat aiempaa suurempia. Lisäksi vippien maksuajat ovat pidentyneet ja kulut pienentyneet.

Pikavippien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä pikavippejä otettiin 69 145 kappaletta, kun vuosi sitten vastaava luku oli 350 190 kappaletta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Muutos johtuu yli vuoden takaisesta lakimuutoksesta. Kesäkuussa 2013 voimaan tulleen lain mukaan pikavipin todellinen vuosikorko saa olla vain 50 prosenttia lisättynä voimassaolevalla viitekorolla.

Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lainoja myönnettiin 96 miljoonalla eurolla, tämän vuoden alussa 44 miljoonalla eurolla. Pikaluottoyhtiöt myönsivät uusia lainoja 54 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Lakimuutoksen vuoksi pikavippifirmojen määrä on vähentynyt ja tarjolla olevat lainatuotteet ovat muuttuneet. Tammi-maaliskuussa 2013 pienlainayrityksiä oli 80 ja vuotta myöhemmin 58.

Lainat ovat nykyään useammin isoja luottoja tai joustavia luottoja, kun aikaisemmin pikavipit painottuivat pieniin lainoihin. Vuoden 2013 tarkastelujaksolla keskimääräinen pikavippi oli 275 euroa, kun taas vuonna 2014 jopa 638 euroa. Myös pikavipin keskimääräinen maksuaika on kasvanut 38,7 päivästä 84 päivään.

Lakimuutos on vaikuttanut pikavippien kuluihin. Tammi-maaliskuussa 2014 pikavippien kulut olivat noin 14 prosenttia luottojen määrästä. Vuotta aikaisemmin kulujen osuus oli lähes 21 prosenttia.

Pikavippi 24h

Pikavippiä on nykyään mahdollista saada 24/7 – siis myös öiseen aikaan. Miten se on mahdollista, kun aikaisemmin pikavippejä maksettiin tiukasti vain kello 7 – 23?

Pikavippien maksaminen tilille kello 23 – 7 kiellettiin muutama vuosi sitten, kun yöaikaan harkitsematta otettujen pikalainojen katsottiin johtavan velkaongelmiin. Nyt yölainaa voi kuitenkin saada, koska pikavippejä varten räätälöity aikarajoitus ei koske lainkaan jatkuvia lainamuotoja, kuten tililuottoja ja luottokortteja. Mikäli rajoitus koskisi kaikkia luottoja, ei esimerkiksi luottokortilla maksaminen onnistuisi yöllä.

Kun pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin kesäkuussa 2013, suuri osa entisistä pikavippipalveluista siirtyi tarjoamaan tililuottoa. Tililuottopalvelut toimivat kuitenkin hyvin samalla tavoin kuin pikavippipalvelut – niistä voi hakea pientä, esimerkiksi 100 euron lainaa, ja luotot maksetaan edelleen tilille nopeasti. Merkittävin ero on se, että asiakkaalle myönnetään kerralla isompi luottoraja, kuten 2000 euroa, ja lainaa voi nostaa luottorajan puitteissa useamman kerran, mikäli tarvetta on. Myös lainojen takaisinmaksuun on lisätty joustoa verrattuna entisen kaltaisiin pikavippeihin.

Pikavippialan muutosten seurauksena on käytännössä se, että pikavippiä voi nyt saada myös yöllä. Useampi entinen pikalainapalvelu lupaa maksaa tililuoton kautta nostetut vipit pankkitilille myös yöllä. On siis mahdollista sekä hakea lainaa että saada vippi tilille yöaikaan. 24/7 pikavippiä tarjoaa muun muassa Euroloan. Lainaa tarvitsevan kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikki pikalaina- ja tililuottopalvelut eivät välttämättä käsittele lainahakemuksia ja tee luottopäätöksiä öisin.

Pikalainasta voi saada bonusta

Tarkista ennen pikavipin hakemista, löytyykö oma suosikkilainapalvelu Bonusluotto-sivustolta. Hyvin suurella todennäköisyydellä löytyy, sillä Bonusluotto listaa yli kaksikymmentä tunnettua suomalaista pikavippi- ja kulutusluottopalvelua.

Lainaa kannattaa hakea Bonusluoton kautta, sillä silloin saat lainastasi rahana tietyn bonuksen. Bonus on joko kiinteä euromäärä tai prosenttiosuus lainastasi. Bonusta saa vain hyväksytyistä lainoista, joten sitä ei makseta, jos lainahakemuksesi hylätään.

Lainasta voi saada bonusta jopa 15 euroa tai enemmän. Saat siis lainasi halvemmalla, kun voit kattaa bonuksella osan luottokustannuksista.

Käytännössä bonusten maksaminen tilille tapahtuu siten, että rekisteröidyt ennen lainan hakemista Bonari-palveluun. Bonari maksaa käyttäjilleen ostohyvitystä palvelun kautta tehdyistä ostoista ja haetuista lainoista. Lainasta saamasi bonus näkyy Bonari-käyttäjätililläsi, ja voit siirtää sen vaivattomasti omalle pankkitilillesi.

Lainabonus ei ole sen monimutkaisempi asia kuin kaikille tutut kauppojen bonuskortit. Bonariin rekisteröityminen ja palvelun käyttö on ilmaista.

Jos haluat saada bonusta lainoista, tutustu Lainaton.fi -sivustoon!

Kuluttaja-asiamies päivitti pikavippien mainontaa koskevat ohjeet

Kuluttaja-asiamies päivitti kesäkuussa linjauksensa, joka koskee kuluttajaluottojen markkinointia. Päivitystä tarvittiin, koska pikavippejä ja muita pieniä kulutusluottoja koskevat lait uudistuivat kesäkuun alussa.

Linjaus koskee etenkin painettuja mainoksia, joissa luottoa tarjotaan ostosten rahoittamiseksi, mutta perusperiaatteet koskevat kaikkea kuluttajaluottojen markkinointia.

Jo aikaisemmin kuluttaja-asiamies on linjannut, että on hyvän luotonantotavan vastaista markkinoida lainaa tai pikavippiä huolettomana ja riskittömänä ratkaisuna talousvaikeuksiin. Myöskään lainan saamisen nopeutta ei saa korostaa sellaisella tavalla, joka houkuttaa velkaantumaan harkitsemattomasti.

Tuttua on myös se, että mainoksessa on kerrottava todellinen vuosikorko, mikäli lainan korko tai muu hintatieto on ilmoitettu. Todellisen vuosikoron lisäksi on kerrottava muun muassa luottokustannusten määrä ja luoton kesto. Useat pikavippiyritykset ovat saaneet kuluttaja-asiamieheltä huomautuksen mainosten puuttuvista tai liian pienellä fontilla ilmoitetuista tiedoista.

Osa lainojen markkinointikeinoista on kielletty kokonaan, jos niitä käytetään mainonnassa hallitsevasti. Luottoja ei saa mainostaa pääasiallisesti esimerkiksi arpajaisten tai kylkiäisten avulla. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan ostoksista ei myöskään saa antaa alennusta pelkästään luotolla maksaville asiakkaille, sillä alennus houkuttelisi maksamaan luotolla.

Alaikäisille luottoja ei saa mainostaa lainkaan, ja myös nuorille aikuisille luottoja tulee markkinoida asiallisesti ja maltillisesti. Luottoja ei saa mainostaa esimerkiksi mielikuvilla tietynlaisesta nuorten elämäntyylistä. Perusteluina on, että nuoret aikuiset vasta opettelevat oman taloutensa hallintaa.

Luottomuodon on käytävä mainoksesta ilmi selvästi. Jatkuva luotto ei saa sekoittua kertaluottoon. Korttiluotossa tai jatkuvassa luotossa asiakas sitoutuu pitkäaikaiseen luottosuhteeseen, mikä on kerrottava jo mainoksessa.

Kuluttaja-asiamiehen linjauksessa käsitellään myös luotonannon vastuullisuutta ja hyvää luotonantotapaa. Nykyään vaaditaan, että luotonantajan on arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus kohtuullisin toimenpitein. Luottokelpoisuus tulee arvioida muun muassa kuluttajan tulojen, menojen, velkojen ja varallisuuden perusteella. Kuluttaja-asiamiehen mukaan tulojen varmistamiseksi ei riitä, että kuluttajaa pyydetään nettihakemuksessa laittamaan rasti ruutuun, vaan asiakasta on pyydettävä toimittamaan esimerkiksi palkkatodistus.

Maksullisia tekstiviestejä ei enää toukokuun jälkeen ole saanut käyttää luotonannossa tai luottojen markkinoinnissa. Kielto koskee myös multimediaviestejä. Esimerkiksi tekstiviestillä haetusta pikavipistä ei siis saa enää periä maksuja.

Lue Kilpailu- ja kuluttajaviraston Kuluttajaluotto tavaroiden ja palveluiden markkinoinnissa -linjaus (pdf).

Pikavippilain vaikutus voi jäädä vähäiseksi

Pikavippejä karsineen kuluttajansuojalain muutoksen vaikutus voi jäädä arvioitua vähäisemmäksi, uskoo Helsingin johtava talous- ja velkaneuvoja Erkki Leistén.

Leistén kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että velkaneuvonnan asiakkaille pikavipit ovat yleensä olleet vain viimeinen yritys pelastaa epätoivoinen velkatilanne. Ennen pikavippejä on otettu pitkä lista erilaisia kulutusluottoja.

Leisténin mukaan ihmisillä on nykyään hyvät mahdollisuudet hankkia tavaraa luotolla, vaikka rahaa ei olisi tai pikavippejä ei otettaisi. Kauppaketjuilla on luottorajallisia kanta-asiakaskortteja ja verkkokaupoissa on käytössä monenlaisia maksujärjestelmiä. Tavaraa voi ostaa kännykälläkin.

Velkaneuvonnan asiakkaiden keskimääräiset velkamäärät ovat Leisténin mukaan kasvussa.

Kuluttajansuojalain muutoksen tavoitteena oli ennen kaikkea ylivelkaantumisen vähentäminen.

Suomen Asiakastieto kertoi heinäkuun alussa tiedotteessaan, että maksuhäiriömerkintöjen määrä on vuodessa kasvanut lähes viidellä prosentilla. Maksuhäiriömerkintöjä on nyt 356 100 henkilöllä eli 8,2 prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista.

Jos ylivelkaantuminen, maksuvaikeudet ja työttömyys jatkavat edelleen kasvuaan, maksuhäiriöiden määrä on vaarassa nousta kaikkien aikojen ennätyslukemiin vielä tämän vuoden aikana. Toistaiseksi eniten maksuhäiriömerkintöjä nähtiin vuonna 1997, jolloin merkintä oli 368 000 suomalaisella.

Suomen Asiakastiedon mukaan suuri osa uusista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu maksamattomista kuluttajaluotoista, kuten tili- ja kertaluotoista sekä pikavipeistä. Kuluttajaluotoista aiheutuneiden merkintöjen määrä kasvoi viime vuodesta noin 13 prosenttia.

Pikavippiä saa edelleen – katso lista

Pikavippien korkoja ja kuluja rajoittava lakimuutos tuli voimaan pari viikkoa sitten, mutta pientä lainaa saa edelleen. Listasimme 25 lainapalvelua, jotka edelleen myöntävät alle 1000 euron lainoja.

Suurin osa toimintaansa jatkaneista palveluista tarjoaa tililuottoa, joustoluottoa tai vastaavaa jatkuvaa luottoa, jossa lainaa voi nostaa vapaasti luottorajaan asti. Luottoraja on yleensä vähintään 2000 euroa, mutta luottorajasta voi nostaa pieniä lainasummia hyvin samaan tapaan kuin pikavippejä.

Muutamista lainayrityksistä saa edelleen kertaluottoja. Esimerkiksi Pikavippi.fi myöntää nyt 100 ja 200 euron pikavippejä, joiden takaisinmaksuaika on puoli vuotta.

Lakiuudistuksen myötä pikavippimarkkinoilta katosi etenkin pienimpiä yrittäjiä. Myös muutama tunnetumpi lainabrändi, kuten Risicum, OK Money ja Viestilaina, on hävinnyt markkinoilta. Risicumin ja OK Moneyn omistava DFC Nordic on keskittänyt lainatoimintansa Laina.fi-brändin alle, Viestilainan puolestaan korvaa tililuottopalvelu Luottoraha.

Katso tästä edelleen toiminnassa olevat pikalainapalvelut!

Tililuottoja

Laina.fi Laina.fi:n uusittu lainatuote on Käyttölaina 2500 euron luottorajalla. Takaisinmaksu suoritetaan osissa tai kertamaksuna. Satasen vipin kulut ovat 14 – 15 euroa, jos maksuaikaa on noin kuukauden verran.

Vivus Vivuksen lainojen maksuaika on edelleen korkeintaan 30 päivää, ja uudet asiakkaat saavat ilmaisen 10 – 400 euron ensilainan. Uutta on, että vanhat asiakkaat voivat nostaa lainaa 2010 euron luottorajaan asti. 100 euron vippi kuukauden maksuajalla maksaa vanhoille asiakkaille 15 euroa.

Ferratum tarjoaa sekä joustoluottoa, 2000 – 3000 euron kertaluottoa että ilmaista 50 – 300 euron ensilainaa uusille asiakkaille. Joustoluotto myönnetään Ferratumin vanhoille asiakkaille eli vähintään kerran lainansa moitteettomasti takaisin maksaneille. Joustoluoton kulut ovat 12,50 prosentin nostopalkkio ja 8,5 prosentin kuukausikorko, joten 100 euron lainan kulut ovat kuukauden maksuajalla 21 euroa.

Vippi.fi Vippi-tilin luottoraja on 2000 euroa, ja asiakkaat voivat tehdä 50 – 2000 euron nostoja. Nostopalkkio on 15% ja kuukausikorko 7,5%, mutta yhdessä erässä maksettavista lainoista peritään vain nostopalkkio. Reilun kuukauden maksuajalla satasen pikavipin kulut olisivat siis 15 euroa.

Everyday tarjoaa vanhaa tuttua tililuottoaan nyt 2000 euron luottorajalla. Nostoprovisio on 15 prosenttia ja kuukausikorko 5 prosenttia. Myös Everyday perii korkoa vain osamaksulla maksettavista lainoista, joten yhdessä erässä maksettuna 100 euron lainan kulut ovat 15 euroa.

Euroloan Euroloanilla luottoraja on 50 – 5000 euroa. Luoton hinta määräytyy asiakaskohtaisesti, joten esimerkiksi luotettavat vanhat asiakkaat voivat saada lainansa edullisemmin.

Suomen Tililuotto on Suomivippi-palvelun työn jatkaja. Pikalainaa voi nostaa 20 – 2000 euroa 2000 euron luottorajan puitteissa. Myös Suomen Tililuotolla nostoprovisio on 15%, ja jos laina maksetaan yhdessä erässä, muita kuluja ei tule. 100 euron vipin kulut ovat siis tässäkin palvelussa 15 euroa. Osamaksulla maksettaessa ensimmäisen eräpäivän jälkeen hintaan lisätään 8,9 prosentin kuukausikorko.

Luottoraha myöntää 2000 euron luottorajan ja suosittelee asiakkailleen turvallista maksiminostosummaa asiakkaan luottoluokituksen perusteella. 100 euron lainan kulut 30 päivän maksuajalla ovat 25 euroa.

Credit24 Credit24:n ratkaisu poikkeaa hieman muista, sillä asiakas voi valita luottorajakseen 500 – 3000 euroa. Valittavissa on viisi luottotasoa. Korkeimmalla tasolla voi lainata 3000 euroa 24 kuukauden maksuajalla, mutta kuukausikulut ovat korkeammat kuin matalimmalla 500 euron luottotasolla. Jos käytetään alinta luottotasoa, 100 euron vipistä tulee kuukauden maksuajalla kuluja noin 12 euroa.

Suomilimiitti tarjoaa monen muun palvelun tapaan 2000 euron luottorajan. 15 prosentin nostoprovisio on ainoa kulu, jos laina maksetaan yhdessä erässä. Pidemmistä maksuajoista peritään 8 prosentin kuukausikorkoa. Suomilimiitiltäkin 100 euron lainan saa noin kuukaudeksi 15 eurolla.

Ege.fi Egen myöntää asiakkailleen 100 – 2800 euron lainalimiitin. Takaisinmaksuaika on 1 – 24 kuukautta. 100 euron lainan saa 30 vuorokaudeksi vain 3,40 euron kuluilla.

Rahaluotto Vippi-Laina on nyt Rahaluotto. Luottoraja on Rahaluotollakin 2000 euroa, mutta tarkempia hintatietoja ei kerrota.

Laina.com Laina.comissa luottoraja on 2000 euroa ja nostoprovisio 10%. Korottoman maksuajan pituus on keskimäärin 30 vuorokautta, minkä jälkeen peritään 5 prosentin kuukausikorkoa. 100 euron vipin saa siis kuukaudeksi 10 euron kuluilla.

Lainasto Lainaston luottoraja on 2000 euroa, nostoprovisio 15% ja ensimmäisen eräpäivän jälkeen perittävä kuukausikorko 9,9 prosenttia. Laskutuslisä on 5 euroa.

Get Capital Get Capitalin luottoraja on 2000 euroa ja pienin nostettavissa oleva summa 300 euroa. Lainasta peritään 15 prosentin nostopalkkio ja 9 prosentin kuukausikorko.

Viikinkilaina Viikinkilainalta voi nostaa 100 – 2000 euron pikavippejä 2000 euron luottorajan puitteissa. 100 euron vipin kulut ovat reilun kuukauden takaisinmaksuajalla 31 euroa.

Perinteisiä pikavippejä ja kulutusluottoja

Pikavippi.fi
keskittyy nyt pieniin 100 ja 200 euron vippeihin. Maksuaikaa tulee silti puoli vuotta. 100 euron vipin saa puoleksi vuodeksi 25 euron kuluilla.

Ostosraha Hieman suurempia lainoja tarjoaa Ostosraha, joka myöntää 400 – 2500 euron lainoja. Maksuaika on vuodesta kolmeen vuoteen. Vuoden maksuajalla 400 euron lainan kulut ovat 96,56 euroa.

Monetti Monetin kaikkien lainojen maksuaika on 12 kuukautta. Saatavilla on 500 – 1500 euron lainasummia. 500 euron lainan kustannukset ovat 111 euroa.

Nopsalaina Kulutusluottopalvelu Nopsalainan pienin laina on 500 euroa ja suurin 6000 euroa, ja maksuaikaa saa puolesta vuodesta kuuteen vuoteen. Nopsalainan lainalaskurin mukaan 500 euron lainan saa puoleksi vuodeksi 94 euron kuluilla.

Aasa Aasan lainavalikoimassa on 500 – 3000 euron luottoja 3 – 36 kuukauden maksuajalla.

Tekstivippi on laskenut hintojaan radikaalisti, sillä 100 euron pikavipin saa kuukaudeksi vain 2,10 euron kuluilla. Tekstivipin lainasummat ovat 100 – 600 euroa ja maksuaika 30 – 60 päivää.

Ainalaina Myös Ainalainan lainakulut ovat laskeneet reilusti – satasen vipin kustannukset kahden viikon maksuajalla ovat 1,40 euroa. Ainalainan vipeille saatetaan tosin vaatia takaaja.

Halens Yksityislaina Postimyyntiyhtiö Halensin kulutusluottoa voi hakea myös pieniä summia – lainavalikoima on 100 – 3000 euroa. Maksuaika on 1 – 5 vuotta. 100 euron lainan saa vuodeksi 20 euron kuluilla.

Ellos Yksityislaina Elloksen kulutusluotto on samantapainen kuin Halensin. Lainaa saa 100 – 2500 euroa ja maksuaikaa 1 – 5 vuotta. Vuodeksi otetun 100 euron lainan kulut ovat samat kuin Halensilla, 20 euroa.

Lainasto: Limiittiluotto korvaa vipit

Pikavippipalvelu Lainasto on ilmoittanut, että yhtiön pikavipit korvaa Limiittiluotto-niminen lainatuote. Limiittiluotto ei ole saatavilla vielä, mutta sitä voinee hakea piakkoin.

Muutoksen taustalla on tietysti kesäkuun alussa tuleva kuluttajansuojalain ja korkolain muutos, joka poistaa pikavipit Suomen rahoitusmarkkinoilta.

– Tämän ainutlaatuisen lainamuodon poistuminen markkinoilta jättääkin jälkeensä melkoisen markkinaraon täytettäväksi, sillä lakimuutos ei luonnollisestikaan tule poistamaan kuluttajien selkeästi osoittamaa tarvetta pikavippipalveluja vastaavalle lainatuotteelle, Lainasto kertoo tiedotteessaan.

Lainaston Limiittiluotto on 2000 euron joustoluotto. Luotto on jatkuva, joten asiakas voi nostaa Limiittiluottoa pankkitililleen niin usein kuin haluaa, kunhan luottoraja ei ylity. Luoton voi siis nostaa kerralla kokonaan tai pienemmissä erissä vaikka päivittäin. Takaisinmaksun myötä Limiittiluoton luottoraja palautuu jälleen entiselleen.

Aikaisemmin myös Laina.fi ja Euroloan ovat julkistaneet vastaavan kaltaiset lainatuotteet.

Limiittiluotto poikkeaa siis jossain määrin pikavippien kaltaisista kertaluotoista. Limiittiluoton käytössä on kuitenkin myös paljon tuttua, sillä luottoa voi hakea ja siirtää tilille Lainaston verkkopalvelun tai matkapuhelimen välityksellä. Pikavipeistä poiketen Limiittiluotto-joustoluottoa voi siirtää omalle pankkitilille ympäri vuorokauden.

Lainaston mukaan Limiittiluotto sopii hyvin arjen yllättävien menoerien paikkaamiseen. Sen avulla voi myös jakaa suuremmat menoerät maksettavaksi pidemmälle aikavälille. Kuukauden aikana tehdyistä nostoista tulee lasku seuraavan kuukauden lopussa, ja eräpäivänä asiakas voi joko maksaa velkansa pois kokonaisuudessaan tai lyhentää lainaa minimilyhennyksen verran.

Limiittiluottoa voi hakea Lainaston verkkopalvelussa ilmaisella hakemuksella. Hakemuksen tekoon tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Lainaston mukaan Limiittiluotto on käytettävissä heti positiivisen luottopäätöksen jälkeen ja nostetut luottosummat siirtyvät asiakkaan pankkitilille viiveettä.

Pikavippi voi olla jatkossa luottotili

Pienten lainojen tulevaisuus voi olla luottotilissä. Jo useampi palveluitaan uudistanut pikalainayritys on päättänyt jatkaa toimintaansa nimenomaan tilipohjaista luottoa tarjoamalla.

Reilun viikon kuluttua, perjantaina 31. toukokuuta, on viimeinen mahdollinen päivä tarjota pikavippejä nykyisillä lainaehdoilla. Lauantaista alkaen alle 2000 euron luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään 51 prosenttia, mikä tarkoittaa, ettei lyhytaikaisten pienten luottojen tarjoaminen ole enää kannattavaa. Samalla kielletään ylimääräiset tekstiviestikulut, joten niilläkään ei enää voi tienata.

Euroloan korvasi viime kuussa pikavipit luottotilillä, ja DFC Nordicin omistama Laina.fi on tuonut markkinoille Käyttölainan, joka perustuu tilipohjaisuuteen.

Myös Ferratum ja Viestilaina ovat ilmoittaneet uudistavansa palveluitaan kevään aikana, mutta yhtiöt eivät vielä kerro, millainen uudesta palvelusta tulee. Todennäköistä on, että moni pikavippiyritys paljastaa korttinsa vasta viime hetkellä.

Etukäteen on ennakoitu, että etenkin monet pienemmät lainapalvelut lopettavat toimintansa kokonaan lainsäädännön muuttumisen vuoksi. Esimerkiksi Botnia Financen kaikki kolme lainabrändiä, Capitum.fi, Helppolaina.fi ja Helppovippi.fi, ovat lopettaneet pikavippien myöntämisen.

Luottotilin avulla lainayrityksillä on paremmat mahdollisuudet tehdä kannattavaa liiketoimintaa myös pienillä lainasummilla. Korkokatto koskee myös luottotilejä, mutta luottotilin tapauksessa korkokatto määräytyy luottorajan mukaan. Jos tililuoton luottoraja on 2000 euroa tai enemmän, luoton todellinen vuosikorko saa lain mukaan olla mitä tahansa.

Esimerkiksi Laina.fi ilmoittaa uuden luottonsa todelliseksi vuosikoroksi 66,60 prosenttia. Se on silti huomattavasti alhaisempi kuin tavanomaisen pikavipin vuosikorko, sillä etenkin pienen ja lyhytaikaisen vipin todellinen vuosikorko saattaa helposti nousta tuhansiin prosentteihin.

Tililuottoa ei koske myöskään yöllisen pikavippaamisen hillitsemiseksi säädetty aikarajoitus, joka estää lainan maksamisen tilille yöllä kello 23 – 7. Euroloan käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen luottotilipalvelussaan ja lupaa, että luottotililtä voi tehdä nostoja omalle pankkitilille vuorokauden ympäri.

Vaikka pikavippiyritykset löytävät keinoja jatkaa toimintaansa lainsäädännön muutoksista huolimatta, pienen luoton saanti voi jonkin verran hankaloitua. Monet pieniä lainoja tarjoavat yritykset ryhtyvät esimerkiksi käyttämään Suomen Asiakastiedon tarjoamia positiivisia luottotietoja hallitakseen luottotappioriskiään. Positiivisten luottotietojen avulla luottoa tarjoava yritys saa luottotietorekisteriä laajempia tietoja asiakkaan maksukäyttäytymisestä. Siten luotto voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi siinä tapauksessa, että asiakkaalla on ennestään lukuisia lainoja tai muiden lainojen maksuissa on ollut ongelmia.

Myös Laina.fi vaihtoi pikavipit tililuottoon

Laina.fi on uudistanut palveluaan vaihtamalla pikavipit Käyttölainaan. Käyttölaina on tililuotto, joten asiakas saa käyttöönsä luottorajan ja tekee nostoja tarpeen mukaan.

Lainapalveluiden uudistamiselle on tarvetta, sillä perinteisten pikavippien tarjoaminen ei enää ensi perjantain jälkeen kannata. Lakimuutos asettaa pikavippien todelliselle vuosikorolle 51 prosentin katon, joten esimerkiksi sadan euron vipistä saisi kuukauden laina-ajalla periä korkoa vain muutaman euron. Samalla ylimääräisten tekstiviestikulujen periminen kielletään.

Vasta muutama lainantarjoaja on uudistanut palveluaan uuteen lakiin sopivaksi. Laina.fi:n ohella Euroloan on vaihtanut pikavipit luottotilipalveluun. Lisäksi ainakin Viestilaina ja Ferratum ovat ilmoittaneet uudistavansa tuotteitaan. Useiden pikavippibrändien odotetaan poistuvan markkinoilta.

Laina.fi:n Käyttölaina toimii hieman samaan tapaan kuin luottokortti, sillä luottosopimus on jatkuva, ja asiakas voi luottolimiittinsä rajoissa nostaa rahaa pankkitililleen silloin kun haluaa. Käyttölaina-tiliin ei kuitenkaan liity korttia, vaan nostot tehdään verkossa tai tekstiviestillä.

Laina.fi:n mukaan Käyttölainaa myönnetään aina 2000 euroa. Jokaiselle asiakkaalle päätetään kuukausikohtainen luottoraja, joka voi siis olla korkeintaan 2000 euroa. Kuukauden aikana asiakas voi tehdä useita nostoja, kunhan luottoraja ei ylity.

Nostettua Käyttölainaa maksetaan takaisin kerran kuukaudessa. Lainan kulut ovat 13,5 prosentin nostopalkkio ja 19,8 prosentin vuotuinen korko.

Käyttölainalla on paljon yhteistä pikavippien kanssa. Laina.fi lupaa, että asiakaspalvelun aukioloaikoina nostetut luotot toimitetaan useimpien pankkien tileille erittäin nopeasti. Luottopäätöskin luvataan antaa saman tien. Myös tekstiviestien käyttö ja lainahakemuksen tekeminen verkossa ovat tuttuja pikavipeistä.

Uutta on, että nostoja voi tehdä kuukauden aikana useita. Aikaisemmin yhdeltä yritykseltä on yleensä saanut kerrallaan vain yhden vipin, joten lisälainan tarpeeseen on pitänyt hakea luottoa muilta yrityksiltä. 2000 euron luottoraja riittää suurempiinkin tarpeisiin, joten asiakkaan ei välttämättä tarvitse haalia lainoja useilta yrityksiltä.

Käyttölainan ehdot ovat hieman tiukemmat kuin vanhojen pikavippien. Lainahakemuksessa hakijan tulee ilmoittaa tietoja tuloistaan ja taloustilanteestaan, ja näitä tietoja käytetään luottopäätöksen tekemiseen. Hakijaa voidaan pyytää lähettämään kopio palkkakuitista, eläketodistuksesta tai tiliotteesta, joten esimerkiksi työttömien lainansaanti voi vaikeutua. Aiemmin luottopäätös tehtiin lähinnä hakijan luottotietojen perusteella, joskin myös maksuhistoria vaikutti päätökseen.

Asiantuntijat: Pikavippien tilalle tarvitaan helppoja ratkaisuita

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla kirjoittavat Juha Pantzar ja Kati Rantala ovat huolissaan siitä, miten paljon pikavippejä käyttävien ihmisten käy, kun lainatarjonta kesäkuun alussa supistuu.

Rantala on tutkimusjohtaja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa ja Pantzar Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja.

Pikavippitoimintaa rajoittava lainsäädäntö on tulossa voimaan kesäkuun alussa. Lain myötä pikavippien tarjonta vähenee selvästi.

Uudistuksien vuoksi moni ei enää pysty paikkaamaan talouttaan pikavipillä. Usein vippien oton taustalla on ollut arjen sujuvuuden turvaaminen tai yritys ostaa lisäaikaa, kun taloudellinen katastrofi uhkaa.

Kirjoittajat uskovat, että lakimuutoksen tullessa voimaan useiden ihmisten velkakierre katkeaa melko samanaikaisesti perintätoimiin. Maksuhäiriömerkintöjen ja velkomustuomioiden määrä voi hetkellisesti lisääntyä.

Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monella tavalla, sillä se voi vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saantia ja verkkopalveluiden käyttöä.

Velkaongelmat ovat ylivelkaantuneille usein häpeällisiä ja ahdistavia. Velkaantuneilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa maksuvaikeuksien seurauksista ja niiden vaikutuksista.

Velkaneuvonnan avulla lähes kaikkiin velkaongelmiin voidaan löytää ratkaisu. Yksin ongelmia voi olla hankala ratkaista. Siksi Pantzar ja Rantala ehdottavatkin, että pikavippejä rajoittavan lain oheen tulisi perustaa neuvontapalveluita, joiden tavoittaminen olisi helppoa. Velkaongelmien selvittäminen vaatii usein monialaista taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen asiantuntemusta.

Vaikeinta on kirjoittajien mukaan nuorten tavoittaminen, sillä saatavilla oleva apu ei välttämättä kohtaa avuntarvitsijoita. Nuoret hakevat usein apua esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta, mutta niissä tiedon paikkansapitävyyttä ei voi varmistaa. Kirjoittajien mielestä talousneuvontaa pitäisi kehittää etenkin siellä, missä ongelmat ovat vasta alussa. Silloin niihin voitaisiin tuella ja ohjeistuksella löytää nopeasti toimivia ratkaisuita.

Pantzar ja Rantala kirjoittavat myös, että tarve pienlainaan arjen hallintakeinona ei poistu, vaikka muunlainen ongelmavelkaantuminen lisääntyisi. Erilaisia luottojen muotoja ja maksujärjestelyitä on olemassa lukuisia, ja velan varassa eläminen on yhä yleisempää.

– Tähän tulisi varautua nopeasti kehittämällä vaihtoehtoisia, edullisia ja kohtuullisia ratkaisuja, kuten sosiaalista luototusta. Asiasta on keskusteltu, mutta syntyykö uusia palveluja kyllin pian, kirjoittajat pohtivat.

Luottokorttimyynti kasvoi, mutta luottotappiot vähenivät

Suomalaiset tekivät kotimaassa luottokorttiostoksia 8,9 miljardilla eurolla vuonna 2012, selviää Tilastokeskuksen Rahoitustoiminta-tilastosta. Myynti kasvoi kahdeksan prosenttia verrattuna vuoden 2011 tietoihin.

Myynnin kasvusta huolimatta luottotappioiden määrä ei viime vuonna noussut, vaan päinvastoin vähentynyt. Vuoden aikana luottokortit aiheuttivat 39 miljoonaa euroa luottotappioita, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi väheni maksuhäiriön takia purettujen tilien määrä – vähennystä edellisvuoteen tuli jopa 20 prosenttia.

Käteisnostojen ja tilisiirtojen tekemiseen luottokortteja käytettiin Suomessa entistä vähemmän. Ne vähenivät noin viisi prosenttia.

Suomalaiset tekivät luottokorttiostoksia ahkerasti myös ulkomailla. Kotimaisia luottokortteja käytettiin ulkomailla 2,2 miljardin euron edestä. Suomessa puolestaan tehtiin ostoksia ulkomaisilla luottokorteilla 2,0 miljardin euron edestä. Ulkomaisilla luottokorteilla Suomessa tehtyjen ostosten määrä kasvoi jopa 42 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suomalaisilla oli viime vuonna 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä. Se on prosentin enemmän kuin toissa vuonna. Valtaosa, 89 prosenttia, on varsinaisia korollisia luottokortteja, mutta 11 prosenttia on edelleen maksuaikakortteja. Vielä vuonna 2005 yli puolet suomalaisten luottokorttitileistä oli maksuaikakortteja, mutta sen jälkeen niiden osuus on voimakkaasti pienentynyt.

Keskimäärin suomalainen luottokortinkäyttäjä käytti korttiaan ostosten tekemiseen 45 kertaa vuodessa eli harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Lukuun on laskettu vain kortit, joita on käytetty vähintään kerran vuoden aikana.

Luottokorttivelkaa suomalaisilla oli vuoden lopussa 2,5 miljardia euroa eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 67 prosenttia oli kotitalouksien velkaa ja 33 prosenttia yritysten velkaa. Vertailun vuoksi kotitalouksilla oli kaikenlaisia luottoja yhteensä 115 miljardia euroa.

Euroloan lopetti pikavipit, tilalle luottotili

Lainapalvelu Euroloan Consumer Finance on korvannut entiset pikavippinsä luottotili-palvelulla. Luottotili on luottokortin kaltainen jatkuva palvelu, josta asiakas voi nostaa haluamiaan lainasummia oman luottorajansa puitteissa.

Pikavippipalveluiden uudistaminen on tarpeen, sillä vajaan kuukauden päästä voimaantuleva lainsäädäntö rajoittaa pikavippien todellisen vuosikoron korkeintaan 51 prosenttiin. Tällä hetkellä etenkin pienten ja lyhytaikaisten vippien todelliset vuosikorot voivat nousta jopa tuhansiin prosentteihin, joten korkojen leikkaus tarkoittaa, että useimmat pikavippimuodot muuttuvat kannattamattomiksi.

Useimmat pikavippipalvelut jatkavat vanhanmallisten vippien tarjoamista todennäköisesti niin kauan laki sallii. Euroloan onkin uudistuksissa muita edellä.

Muiden uudistusten lisäksi Euroloan nosti lainasummia. Asiakas voi saada luottotilinsä luottorajaksi jopa 5000 euroa. Toisaalta pienin mahdollinen luottoraja on vain 50 euroa.

Kun asiakas hakee Euroloanilta luottoa ja saa positiivisen luottopäätöksen, hän saa käyttöönsä luottotilin, jolta voi nostaa varoja omalle pankkitilille aina henkilökohtaiseen luottorajaan asti. Luottoa voi nostaa aina kun tahtoo, myös öisin. Luottotiliä ei siis koske sääntö, jonka mukaan pikavippiä ei saa maksaa tilille kello 23.00 – 07.00.

Pikavipin hinta on tyypillisesti kaikille asiakkaille sama, mutta Euroloanin luottotilin kulut määritetään asiakaskohtaisesti. Viitekoron päälle lisätään asiakaskohtainen marginaali, joka voi olla 7,0 – 28,9 prosenttia. Pienemmän marginaalin voi saada, jos on esimerkiksi laskunsa huolella hoitanut kanta-asiakas tai omistaa asunnon.

Luoton kulut kerrotaan vasta luottopäätöksessä, joten hakija ei voi tietää lainansa kustannuksia ennen lainahakemuksen lähettämistä. Lainaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa hintaa tietämättä, sillä kuluja maksetaan vain nostetuista lainasummista.

Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen arvioi huhtikuun alussa yhtiön tiedotteessa, että luottoriskin hallitseminen on vakuudettomassa kuluttajarahoituksessa kaiken perusta. Juuri luottoriskin hallitseminen onkin uuden hinnoittelun tavoitteena.

– Hintaryhmät mahdollistavat luottoriskin tehokkaamman hallitsemisen sekä kannattavan liiketoiminnan rakentamisen huomattavasti suuremmalle asiakaskunnalle, koska jokainen asiakas saa henkilökohtaisen luottotarjouksen – henkilökohtainen, tarkkaan analyysiin pohjautuva lainatarjous on myös asiakaspalvelua, Korpinen kertoi.

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä otettiin yli 400 000 pikavippiä

Suomalaiset ottivat pikavippejä 104 miljoonalla eurolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eli loka-joulukuussa. Yhteensä vippejä otettiin tuona aikana noin 411 000 kappaletta.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Uusia pikavippejä myönnettiin loka-joulukuun aikana euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla neljänneksellä, mutta runsaat kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisen neljänneksen eli heinä-syyskuun aikana. Keskimääräinen pikavippi oli 253 euroa ja vipin keskimääräinen takaisinmaksuaika 37,7 päivää.

Pikavippiasiakkaat maksoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä lainoistaan erilaisia kuluja yhteensä 24 miljoonaa euroa. Pienlainojen kulut olivat siis 23 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Tilastoituja pienlainayrityksiä oli vuoden lopussa 82 kappaletta.

Yhteensä vuonna 2012 myönnettiin pikavippejä 394 miljoonalla eurolla. Määrä on 22 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli viime vuoden lopulla lainaa yhteensä 115 miljardia euroa. Se on vajaat 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Heinä-syyskuuhun verrattuna kotitalouksien lainamäärä kasvoi vajaan prosentin.

Noin 77 prosenttia kotitalouksien luotoista oli asunto- ja vapaa-ajanasuntoluottoja. Uusia asuntoluottoja nostettiin loka-joulukuussa vajaalla viidellä miljardilla eurolla, mikä on lähes 10 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Heinä-syyskuuhun verrattuna uudet asuntoluotot vähenivät euromääräisesti yli yhdeksällä prosentilla.

Kulutusluottoja kotitalouksilla oli vuoden lopulla vajaan 15 miljardin euron edestä ja opintolainoja puolentoista miljardin euron edestä.

Yritysten ja elinkeinonharjoittajien luottokanta oli vuoden lopussa yhteensä 78 miljardia euroa. Yritystoiminnan luototus kasvoi runsaat kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä.

KSML: Pikavippi on ylivelkaantuneelle viimeinen oljenkorsi

Keskisuomalainen-lehti kertoo, että vanhemmat ja sukulaiset saattavat tehdä ylivelkaantuneelle nuorelle karhunpalveluksen maksamalla tämän velat pois puuttumatta asiaan sen enempää.

– Jos nuoren aikoo pelastaa, on mentävä syvemmälle, velkaantumisen syihin. Maksuhäiriömerkinnän peikkoa halutaan välttää viimeiseen saakka, vaikka joskus se olisi suoja lisävelkaantumiselle, kertoo talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen.

Pikalainoja mainostetaan paljon, lainapäätökset tehdään nopeasti ja rahat voi saada tilille parissa minuutissa. Vippejä saatetaan mainostaa jopa henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintä.

KSML:n mukaan pikavippien aiheuttamat ongelmat näkyvät päivittäin Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonnassa. Erityisesti nuorten osuus velkaneuvonnan asiakkaista on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2012 jo 26,6 prosenttia asiakkaista oli alle 30-vuotiaita, kun kaksi vuotta sitten luku oli 19,5 prosenttia. Myös puhelinneuvonnan tarve on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Pikavippejä ottavat kuitenkin kaikenlaiset ihmiset.

Suurimmalle osalle velkaantuneista pikavippi on viimeinen oljenkorsi. Siihen tartutaan, kun talous on jo valmiiksi kuralla eivätkä rahat enää riitä asuntolainan tai kulutusluottojen maksuun tai edes elämiseen. Taustalla voi olla esimerkiksi peliriippuvuutta.

Seija Jauhiainen on huolissaan velkaongelmien määrän kasvusta. Kesäkuussa tulee voimaan alle 2000 euron pikaluottojen korkokatto, mutta Jauhiainen ei usko sen vähentävän ongelmia.

Velkaantumiseen liittyy tyypillisesti mielenterveysongelmia, sillä velkaantuminen aiheuttaa usein voimakasta ahdistusta. Jotkut velalliset hautautuvat kotiin, kun sosiaaliset suhteet menevät solmuun. Osa talous- ja velkaneuvontaan soittavista on huolestuneita ylivelkaantuneiden läheisiä.

Ihmissuhdeongelmia voi syntyä, kun vipataan kavereilta tai otetaan lainaa kavereiden tai puolison henkilötietojen avulla.

– Sitäkin tehdään, että porukoissa käytetään pikavippien ottamiseen sen henkilötietoja, jolla vielä on puhtaat luottotiedot. Näihin tilanteisiin saattaa liittyä painostusta, Jauhiainen kertoo.

Jonkin verran vipataan myös muilta yksityisiltä rahantarjoajilta. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, sillä pahimmillaan lainaaja perii velkaa takaisin samaan tapaan kuin huumekuvioissa.

Toisaalta myös laillinen perintä on velkaneuvonnan kokemuksen mukaan muuttunut aggressiiviseksi ja kohtuuttomaksi. Maksuvaatimuksia sataa kaikkina kellonaikoina, ja velkojan yhteystiedot saattavat muuttua, mikä vaikeuttaa yhteydenottoa ja aiheuttaa lisäkuluja.

Takuu-Säätiö: Velalliset saavat kymmeniä päällekkäisiä velkoja

Ylivelkaantuneita auttava ja velkojen järjestelylainoja takaava Takuu-Säätiö kertoo tiedotteessaan, että velallisille saattaa kertyä monia kymmeniä velkoja, koska heillä on mahdollisuus saada velkaa velan päälle. Näin syntyy vaikea velkakierre, jonka purkamiseen tarvitaan esimerkiksi järjestelylainaa.

Takuu-Säätiön lainatakausta hakeneilla on pahimmillaan ollut jopa 60 eri velkaa, ja suurten velkamäärien kanssa vaikeuksiin joutuneiden määrä kasvaa koko ajan. Lukumäärällisesti suurten velkamäärien taustalla on usein pikavippejä.

– Luottojen aktiivisen markkinoinnin, helpon saatavuuden ja käytön tavanomaistumisen seuraukset näkyvät selvästi säätiön asiakaskunnassa, arvioi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Takuu-Säätiön tilastojen mukaan lainatakauksen hakijoilla oli viisi vuotta sitten tavallisimmin enintään 20 velkaa. Vuonna 2012 tällaisia hakijoita oli aiemman 60 prosentin sijaan enää kolmannes.

Yhä useammalla velkojen järjestelylainaa tarvitsevalla on vastaavasti 30 – 60 eri velkaa. Heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2008 sellaisia velkamääriä oli vain 16 prosentilla hakijoista, vuonna 2012 jo 37 prosentilla. Noin 50 velan hakemusten määrä on kasvanut etenkin vuodesta 2011.

Velkojen lukumäärää lisäävät etenkin pikaluotot. Pikavippivelkoja on paljon kaikenikäisillä takauksen hakijoilla, mutta erityisen paljon niitä on alle 24-vuotiailla. Heillä pikavippejä on kolminkertaisesti verrattuna yli 30-vuotiaisiin.

Velkamäärät kasvavat helposti suuriksi, koska velkakierre ei katkea ennen ensimmäistä maksuhäiriömerkintää. Lisäksi ylivelkaantuneet maksavat luottoja usein aluksi uusien pikavippien tai kulutusluottojen avulla.

– Velallinen koettaa tyypillisesti selviytyä maksuvaikeuksissaan ottamalla uutta velkaa. Myöskään velkoja ei pysty pysäyttämään velallista ajoissa, sillä se ei näe mistään, kuinka monta velkaa asiakkaalla on jo entuudestaan, kertoo Pantzar.

Pantzarin mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi ehkäistä epätoivoisten tilanteiden syntymistä. Oikeusministeriö tiedotti kuitenkin keskiviikkona, ettei rekisteriä perusteta ainakaan toistaiseksi. Suomen Asiakastieto aikoo kuitenkin ryhtyä tarjoamaan positiivisia luottotietoja luottoyhtiöiden käyttöön.

Suomen Asiakastieto tarjoaa positiivisia luottotietoja – valtakunnallista rekisteriä ei tulossa

Oikeusministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yleistä positiivista luottotietorekisteriä ei ole tulossa ainakaan toistaiseksi. Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muustakin taloustilanteesta, negatiiviset luottotiedot taas tarkoittavat maksuhäiriömerkintöjä.

Selvityksen positiivisen luottotietorekisterin mahdollisuuksista teki professori Ahti Saarenpää. Oikeusministeriön mukaan luottotietorekisterin perustamista vastaan puhuu esimerkiksi positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin ongelmallisuus.

Lisäksi ministeriössä halutaan odottaa EU:ssa parhaillaan valmisteltavien lakien vaikutuksia. EU:ssa valmistellaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä, joten nyt tehtävät lakimuutokset saattaisivat oikeusministeriön mukaan johtaa tempoilevaan lainsäädäntöön ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia.

– Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Aihetta välittömiin lainsäädäntötoimiin ei ministerin mukaan ole. Hän haluaa kuitenkin seurata, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina jo olemassa olevan lainsäädännön pohjalta.

Ainakin osa luottoalan toimijoista ilmeisesti pitää positiivisten luottotietojen saatavuutta tärkeänä, sillä Suomen Asiakastieto kertoi eilen ryhtyvänsä tarjoamaan luottoyhtiöiden käyttöön positiivisia luottotietoja.

Kyseessä on järjestelmä, jossa luottoasiakkaat voivat itse päättää, saako heidän tietojaan luovuttaa vai ei. Ylen mukaan luvan antamatta jättäminen voi kuitenkin johtaa siihen, että luottoa ei myönnetä.

Suomen Asiakastiedon luovuttamista tiedoista luottoyritykset näkevät, paljonko hakijalla on ennestään kulutusluottoja ja onko maksujen kanssa ollut ongelmia. Kuka tahansa ei tietoja saa, sillä alkuvaiheessa järjestelmässä on mukana vain 15 pikavippi- ja kulutusluottoyritystä. Asiakastiedon mukaan tietoja käyttävien yritysten määrä kuitenkin kasvaa jatkossa.

Suomen Asiakastieto uskoo, että positiivisten luottotietojen saatavuus on sekä yritysten että kuluttajien edun mukaista. Lainanmyöntäjien kannalta se voi tarkoittaa vähemmän luottotappioita, kuluttajien kannalta vähemmän ylivelkaantumista.

Positiivista luottotietorekisteriä ovat toivoneet yleisesti niin pikavippien ja kulutusluottojen tarjoajat kuin ylivelkaantuneita auttavat. Esimerkiksi Takuu-Säätiö on moneen otteeseen todennut, että positiivinen luottotietorekisteri ehkäisisi ylivelkaantumista. Vastaava rekisteri on käytössä useissa Euroopan maissa.

Sosiaalinen luotto voi olla vähävaraiselle sopiva lainavaihtoehto

Laki sosiaalisesta luototuksesta säädettiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta kovin yleinen tai tunnettu ei sosiaalinen luotto vielä ole. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sosiaalista luottoa tarjoaa tällä hetkellä noin kaksikymmentä kuntaa.

Velkaongelmien vähentämiseksi sosiaalista luototusta on tarkoitus kehittää ja lisätä, ja sosiaalisen luoton kehittäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.

Siinä missä pikavippien tarkoituksena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa, sosiaalisen luoton tavoitteet ovat nimensä mukaisesti sosiaalisia. Sosiaalinen luotto on edullista lainaa, sillä lainasta saa periä korkoina ainoastaan Suomen Pankin voimassaolevan viitekoron mukaisen koron. Tämän koron suuruus on tällä hetkellä yksi prosentti. Muita maksuja luotosta ei saa periä.

Pikavippiä voi saada jokseenkin kuka tahansa suomalainen, joka on täysi-ikäinen ja luottokelpoinen, ja rahat voi saada tilille alle vartissa. Sosiaalisen luoton hakemusprosessi on pitempi ja mutkikkaampi, sillä luotto myönnetään vain tarkat kriteerit täyttäville henkilöille.

Pikavippiä hakiessa rahan tarpeen syytä ei kysellä, mutta sosiaalisen luoton kohdalla syy on ilmoitettava. Lainan tarpeen syy vaikuttaa luottopäätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perusteltuja syitä ovat esimerkiksi velkakierteen katkaiseminen, asumisen turvaaminen ja työllistymisen tai kuntoutumisen edistäminen.

Esimerkkejä sosiaalisen luoton käyttötarkoituksista ovat esimerkiksi vuokravakuuden maksu ja järjestelylaina, jolla voi maksaa pois kalliimmat luotot.

Luoton myöntämisen kriteerit vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Yhteistä kaikille on, että hakijan tulee olla pienituloinen tai vähävarainen, mutta hänen on kuitenkin pystyttävä selviytymään luoton takaisinmaksusta.

Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuus saada vaadittava rahasumma muilla keinoin. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi toimeentulotuki, pankkilaina, säästäminen tai omaisuuden myynti.

Sosiaalisen luoton avulla voi saada suuriakin lainasummia, joten kyse ei ole mistään viidenkympin vipeistä. Esimerkiksi Helsingissä luottoa voi saada 500 – 15 000 euroa, Oulussa minimisumma on 200 euroa.

Vaikka sosiaalinen luotto on edullista lainaa, se on maksettava takaisin siinä missä pikavippikin. Myös maksuajat vaihtelevat kunnittain. Helsingissä maksuaika voi luottosumman suuruudesta riippuen olla korkeintaan 5 – 7 vuotta, Oulussa viisi vuotta.

Lisätietoja sosiaalisesta luotosta saa kunnan sosiaalivirastosta.

AL: Pikavippien korkokatolla voi olla odottamattomia seurauksia

Kun pikavippifirmat laittavat lapun luukulle, seuraa vaikeuksia ihmisille, jotka ovat rakentaneet elämänsä pikavippiputken varaan.

Pikavippien korkoja ja kuluja rajoittava laki tulee voimaan kesäkuun alussa, ja välitön vaikutus on, että vakuudettomat pienlainat poistuvat lainamarkkinoilta, kertoo Aamulehti. Moni yritys on jo lopettanut toimintansa, ja useiden odotetaan vielä lopettavan.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar on huolissaan ihmisistä, jotka ovat tähän mennessä pyörittäneet elämäänsä pikavippirahoituksella. Odotettavissa voi olla paljon maksuhäiriömerkintöjä, kun ensi kesänä lainoja ei enää saakaan uusittua.

Pikavippikierteessä olevat joutuvat ottamaan jatkuvasti uutta lainaa selvitäkseen lainojen takaisinmaksusta tai arkisista menoista. Useiden päällekkäisten ja peräkkäisten lainojen ottaminen on mahdollista, kunhan ottaa lainat eri firmoista. Suomessa toimii yhä 76 pikavippiyritystä, joten valinnanvaraa riittää. Lainojen ketjuttaminen onnistuu niin kauan kuin luottotiedot pysyvät puhtaina.

Aamulehden mukaan joillakin Takuu-Säätiön asiakkailla on ollut samanaikaisesti jopa yli 20 pikavippiä.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan lainoja tarjoavat yhtiöt eivät vastaa siitä, mitä asiakkaille tapahtuu lakiuudistuksen jälkeen.

Erityisesti pikavippien nuorille aiheuttamat haitat herättävät usein huomiota. Aamulehti kertookin myös, että pikavippien vaaroista on huolestuttu Pirkanmaalla niin paljon, että ulosottomiehet on patistettu kouluille valistamaan ylivelkaantumisen ongelmista. Velka-ahdingosta halutaan varoittaa alle täysi-ikäisiäkin.

Taustalla on, että jopa 80 prosenttia velkomusasioista voi johtua pääasiassa nuorten ottamista pikavipeistä. Myös ulosottoon tulevista velkomusasioista liki puolet kohdistuu alle 30-vuotiaisiin.

Rahoituspalveluiden verkkomyynti kasvussa

Rahoituspalveluita, kuten pikavippejä, ostetaan netistä yhä enemmän. Palveluiden verkkomyynti kasvaa, mutta kokonaisuudessaan verkkokaupan kasvuvauhti on hidastunut.

Asiakkuusmarkkinointiliiton, Kaupan liiton ja TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan palveluiden ostaminen verkosta kasvoi vuonna 2012 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Suurin kasvu nähtiin rahoituspalveluissa, joiden ostaminen verkosta kasvoi yli 45 prosenttia. Rahoituspalvelut sisältävät muun muassa pikavippien verkkomyynnin. Myös rahapelien osuus kasvoi merkittävästi, noin neljänneksen vuodesta 2011.

Kokonaisuudessaan verkkomyynti kasvoi vain 0,7 prosenttia vuonna 2012. Kokonaismyynnin kasvua hidasti erityisesti asuntojen, autojen ja veneiden myynnin romahtaminen. Myös hyvinvointipalveluiden verkko-ostaminen väheni vuodesta 2011.

Verkkokaupan suurin ryhmä on edelleen matkailu 37 prosentin osuudella. Toisena tulee viihde-elektroniikka ja tietotekniikka 11 prosentin osuudella ja kolmantena rahapelit kahdeksan prosentin osuudella. Rahoituspalveluiden osuus on viisi prosenttia.

Ulkomaisen verkkokaupan suosio kasvaa. Suomalaiset kuluttajat ostivat vuonna 2012 ulkomaisista verkkokaupoista 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaisten kauppojen osuus verkkomyynnistä on 15 prosenttia.

Suomalaiset kuluttajat ostivat viime vuonna tavaroita ja palveluita 9,6 miljardilla eurolla. Kaikista suomalaisista 75 prosenttia on joskus ostanut jotain verkosta. Verkkokauppatilaston mukaan netistä ostamisen suosio kasvaa edelleen, mutta voimakkain kasvu on jo nähty. Jatkossa verkkokaupan kasvu ei enää perustu verkko-ostamisen yleistymiseen, vaan muutoksiin ostotiheydessä ja ostettavien tuoteryhmien kirjossa.

Toistaiseksi heikko taloudellinen tilanne ja sen myötä kuluttajien varovaisuus vaikuttaa kuitenkin kaikkeen kuluttamiseen, myös verkko-ostamiseen, arvioi TNS Gallupin Digital-yksikön johtaja Ville Wikström.

– Tämä näkyy siinä, että verkko-ostajien määrä kasvaa, mutta yksittäisen kuluttajan tekemien ostosten määrä ei niinkään, Wikström kertoo.

Tornio kieltämässä pikavippimainokset

Tornio on kieltämässä pikavippien mainostamisen. Kaupungin teknisten palveluiden lautakunta on todennut lausunnossaan, että mainospaikkasopimuksiin on mahdollista liittää pikavippimainokset kieltävä ehto.

Mainoskieltoa ehdotettiin 25. helmikuuta valtuustoaloitteella, jonka oli allekirjoittanut 12 Tornion kaupunginvaltuutettua tai varavaltuutettua. Kieltoehdotusta perustellaan pikavippien aiheuttamilla talousvaikeuksilla. Aloitteentekijöiden mukaan yhä useammat torniolaiset ovat joutuneet pikavippien takia taloudellisiin ahdinkoon ja luottokierteeseen, mikä näkyy myös toimeentulotukiasiakkaiden määrässä.

Torniossa on otettu käyttöön sosiaalinen luotto erityisesti pikavippien aiheuttamien luottokierteiden korjaamiseksi. Aloitteentekijät huomauttavat, että on ristiriitaista, että Torniossa samaan aikaan tarjotaan sosiaalista luottoa ja mainostetaan pikaluottoja muun muassa kaupungin lyhtypylväissä. Ristiriidan korjaamiseksi aloitteentekijät esittävät, että kaikenlainen pikaluottojen mainonta kielletään kaupungin omistamilla mainospaikoilla.

Tornion teknisten palveluiden lautakunta kertoo lausunnossaan, että kaupunki ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoja kesken sopimuskauden. Ulkomainontaa koskevat sopimuksen ovat kuitenkin sopimusvapauden piirissä, joten niihin on teknisten palveluiden lautakunnan mukaan mahdollista liittää pikaluottojen mainoskielto.

Lausunnossa huomioidaan myös, että eduskunta on säätänyt pienluotoille korkokaton.

– Jää nähtäväksi onko toimenpiteillä vaikutusta aiheutuneisiin ongelmiin, lausunnossa todetaan.

Lautakunta huomauttaa, että mikäli pikavippimainokset kieltävä ehto otetaan käyttöön, se tulee tasapuolisuuden nimissä sisällyttää kaikkiin uusiin ja jatkettaviin mainospaikkojen vuokrasopimuksiin.

Pikavippimainosten kieltoa on ehdotettu useissa kaupungeissa. Moni kaupunki on hyväksynyt kiellon, mutta joissakin kunnissa kielto on torpattu. Esimerkiksi Helsingissä arvioitiin, ettei kaupungilla ole valtuuksia asettaa kieltoa. Myös Porissa tekninen palvelukeskus on Ylen mukaan suhtautunut kielteisesti vippimainosten kieltoon.

– Jos ei tyydytä siihen, että markkinoilla laillisesti olevia hyödykkeitä markkinoidaan laillisin keinoin, on ehkä parempi olla luovuttamatta mainospaikkoja ollenkaan. Saman asian voi ilmaista myös niin, että on kunnianhimoinen tehtävä laatia eri näkökohdat tasapainoisesti huomioon ottava kieltolista, palvelukeskuksen ehdotuksessa sanotaan Ylen mukaan.

Pikavippimainoskieltojen on toisinaan epäilty olevan elinkeinovapauden tai sananvapauden vastaisia. Myös ulkomainosyhtiö JCDecaux Oy on vastustanut kieltoja ja arvioinut, että pikavippien tuottamat ongelmat johtuvat itse pikavippijärjestelmästä, eivät mainoksista.

Lainaa virtuaalisella luottokortilla

Luottoyritys Euroloan aikoo tuoda markkinoille virtuaalisen luottokortin, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Luottokortti aiotaan lanseerata vielä kevään aikana.

Euroloan tunnetaan parhaiten pikavippien ja pienehköjen kulutusluottojen tarjoajana. Kesällä pikavipeille kuitenkin asetetaan korkokatto.

– Perinteinen pienlainatoiminta tulee tuolloin tiensä päähän, mutta emme usko lainatarpeen katoavan markkinoilta minnekään. Valtaosa pienlainoja käyttävistä ihmisistä huolehtii maksuistaan sovitusti ja ovat näin ollen toivottavia asiakkaita myös meille, kertoo Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen.

Euroloanilla on Suomen lisäksi toimintaa Ruotsissa, Puolassa ja Tanskassa. Se on osa kansainvälistä rahoitusalan konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

– Laajennamme rahoitustuotteiden valikoimaamme ottamalla käyttöön virtuaaliseen luottokortin osana kansainvälistymisstrategiaamme, kertoo Euroloanin toimitusjohtaja Tommi Lindfors.

Euroloan aikoo tarjota virtuaalista luottokorttia neljässä eri hintaryhmässä. Hintaryhmien todelliset vuosikorot ovat 9,9, 14,9, 39,9 ja 51,0 prosenttia. Korpisen mukaan hintaryhmät mahdollistavat luottoriskin tehokkaamman hallinnan sekä kattavan liiketoiminnan rakentamisen suurelle asiakaskunnalle. Raha-asiansa hyvin hoitaneille kanta-asiakkaille voidaan esimerkiksi myöntää entistä edullisempaa luottoa.

Korpinen uskoo luottokorttien mahdollisuuksiin.

– Luottokorttien kautta kulkeva vuosimyynti on kohdemarkkinoillamme yli 1 000 miljardia euroa ja valtaosa siitä on pankkien omistamien rahoitusyhtiöiden hallinnassa. Kiristyvä pankkilainsäädäntö avaa pankeista riippumattomille rahoitusyhtiöille uusia mahdollisuuksia. Luottokorttien juridinen toimintaympäristö on stabiili ja toimintamalli on helposti skaalattavissa maarajojen yli, hän kertoo.

Eikä tuotekehitys välttämättä pysähdy virtuaaliseen luottokorttiin.

– Onkin luontevaa ajatella, että virtuaalisen luottokorttipalvelun luonnollinen jatkumo on tulevaisuudessa myös fyysinen luottokortti, Korpinen toteaa.

Euroloanin liiketoimintamalli on tarjota asiakkaille lähes reaaliaikaista luottoa. Yritys on perustettu vuonna 2007, ja se on lainannut yli 60 miljoonaa euroa.

Kaleva: EK:n Kokkila mukana pikavippiliiketoiminnassa

Kaleva kertoi viikonloppuna, että Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila on mukana pikavippibisneksessä. Kokkilan sijoitusyhtiö omistaa osan pikavippiyhtiö Ferratumista.

Kokkilan pikavippiomistukset ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen kommentoi Kalevalle, että EK:n puheenjohtajan osallistuminen pikavippibisnekseen on arveluttavaa.

– Yhteiskunnan eliitin pitää pyrkiä noudattamaan korkeaa moraalia ja näyttämään esimerkkiä, jos halutaan, että tavalliset kansalaiset toimivat moraalisesti ja oikein, Heinonen sanoi lehdelle.

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio kritisoi Kokkilaa Demarissa.

– Elinkeinoelämän ykkösmiehelle ei näemmä enää riitä työtä tekevien suomalaisten palkkojen ja työsuhdeturvan polkeminen, vaan työläisiltä pitää vielä kiskoa korkoakin, Vainio arvosteli.

Vainio muistutti, että menestyvä suomalainen työelämä ei synny ahneudesta ja itsekkyydestä, vaan motivoituneista työntekijöistä, sitoutuneista johtajista ja vastuullisuutta korkeassa arvossa pitävistä omistajista. Hän huomautti, että ilman vastuullisia omistajia ei ole menestyvää suomalaista työelämää.

Kokkila puolusti omistuksiaan Kalevassa. Hänen mukaansa pikavippitoimialaan liittyy ikäviä piirteitä ja ikäviä yhtiöitä, mutta kun sijoitusta harkittiin, Ferratum todettiin moraalisilla pelisäännöillä toimivaksi yhtiöksi.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminta loppuu

Pikavippiyritysten etujärjestö Suomen Pienlainayhdistys ilmoittaa lopettavansa toimintansa kesäkuussa. Yhdistys kertoi asiasta viime viikolla tiedotteessaan.

Yhdistys päätyi lopettamispäätökseen, koska pikavippitoiminnan odotetaan hiipuvan kesällä. 1. kesäkuuta tulee voimaan uusi pikavippien kuluja rajoittava laki, joka tekee pikavippien tarjoamisesta kannattamatonta. Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan pikalainatoiminnan katteesta häviää lain myötä yli 90 prosenttia.

Ensimmäiset pikavippiyritykset aloittivat Suomessa vuonna 2005, ja Suomen Pienlainayhdistys perustettiin kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2007. Yhdistystoiminnan tavoitteena oli lisätä kuluttajien ja sidosryhmien tietoisuutta pienlainoista, kehittää hyvää luotonantotapaa ja tietysti parantaa pikavippiyritysten toimintaedellytyksiä.

Lakimuutoksen myötä moni pikavippiyritys joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Suuremmat ja vakavaraisemmat yhtiöt voivat siirtyä tarjoamaan yli 2000 euron luottoja, joita uusi laki ei koske. Lain mukaan pienen lainan todellinen vuosikorko saa jatkossa olla vain noin 51 prosenttia, kun viime vuonna pikavippien todellinen vuosikorko oli keskimäärin 630 prosenttia.

Esimerkiksi Terrarahoituksen toimitusjohtaja Mikko Koistinen kommentoi Uusi Suomi -lehdelle, että yritys joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa, sillä mahdollisuutta siirtyä suuriin lainoihin ei ole.

– Kun korkokatto estää yli 51 prosentin korot, sadan euron lainasta voi käytännössä periä parin päivän kuluttua vain 103 euroa. Pelkät lainanmyöntökustannukset ovat 8 euroa, joten toiminta muuttuu täysin kannattamattomaksi, Koistinen totesi.

Suomivipin toimitusjohtaja Petri Silvennoinen arveli Uuden Suomen haastattelussa, että korkokatto voi jopa vaikuttaa täysin päinvastaisesti kuin toivotaan. Ylivelkaantuminen on vaarassa lisääntyä, jos ihmiset siirtyvät ottamaan pienen lainan sijaan hyvin suuria kulutusluottoja.

Vuoden 2012 lopussa keskimääräinen pikalainasumma oli 253 euroa ja maksuaika 38 päivää. Muutos on suuri, jos pikavippiasiakkaat alkavat sen sijaan ottaa tuhansien eurojen lainoja vuosien maksuajoilla.

Uusi laki tosin edellyttää, että luottojen tarjoajat varmistavat asiakkaan maksukyvyn aiempaa tarkemmin. Se voi ehkäistä ylivelkaantumista. Käytännössä maksukyvyn tarkistaminen voi tarkoittaa, että lainan hakijat joutuvat toimittamaan luottoyhtiölle esimerkiksi palkkalaskelmansa.

Pikavippien korkeista koroista kiskontasyyte

Kolmen pikavippiyhtiön toimitusjohtajana toimiva mies on saanut syytteen kiskonnasta. Syyttäjän mukaan miehen omistamat yritykset perivät pikalainoista kohtuuttomia korkoja.

Aiheesta kertovat muun muassa Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat.

Pikavippien korot ja kulut olivat jopa 89 prosenttia luoton määrästä. Luottojen määrä oli 50 – 300 euroa ja laina-aika 7 – 28 päivää. Esimerkiksi 300 euron lainasta saattoi kertyä lainanottajalle maksettavaa yli 200 euroa. Rikosprosessi käynnistyi alun perin Kuluttajaviraston aloitteesta.

Lainoja myöntäneet yritykset ovat DVB Investment Oy, FOC Capital Oy ja TEC Trust Equity Capital Oy, ja yhtiörypäs tunnetaan myös nimellä Tuomon tuvat. Pikavippejä kaupattiin muun muassa Vippitili- ja Kuningasvippi-brändien alla. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuonna 2010, eikä lainoja enää myönnetä.

Vuonna 2010 yhtiöt myönsivät noin 10 000 pikavippiä. Yhtiöiden liikevaihto oli tuolloin kolme miljoonaa euroa.

Kiskonta tarkoittaa rikoslain mukaan tilannetta, jossa luoton kustannukset ovat selkeästi epäsuhteessa luottosummaan, kun otetaan huomioon muun muassa luoton määrä, luottoriski ja lainanmyöntäjälle aiheutuvat kulut.

Pikavippien korkojen hyväksyttävää määrää ei ole aikaisemmin puitu oikeudessa, joten asiasta odotetaan merkittävää ennakkotapausta.

Syytteen nostanut Helsingin kihlakunnansyyttäjä Kari Penttinen arvioi, että oikeusprosessi linjaa, kuinka suuria luottokustannuksia pikavipeistä on ollut oikeutettua periä. Hänen mukaansa oikeuden ratkaisu voi mahdollistaa jopa takaisinperinnän, mikä tarkoittaisi, että pikavippiyritykset voisivat joutua maksamaan liian suuria luottokustannuksia takaisin lainanottajille.

Syytteessä oleva toimitusjohtaja on kiistänyt syyllisyytensä rikokseen.

Pikavippiyhtiö Ferratumin aluejohtaja Saku Timosen mielestä pikavippiala on viime aikoina päätynyt syntipukiksi, kertoo Helsingin Sanomat.

– Eihän se ole mikrolainan syytä, että kuluttajat paikkaavat isoja luottoja pikavipeillä, Timonen kommentoi.

– Meihin tämä ei vaikuta, sillä emme ole olleet missään tutkinnassa.

Ferratum saa pikavipeistään 25 prosentin tuoton. Se on Timosen mukaan Suomessa yleinen kustannus.

Pikavippimarkkinat muuttuvat joka tapauksessa pian, kun laki pikavippien korkokatosta astuu voimaan kesäkuun alussa. Timonen uskoo, että lain seurauksena osa firmoista poistuu alalta kokonaan ja osa muuttaa tuotteitaan.

Pikavippi olisi monelle vasta viimeinen vaihtoehto

Jos elintaso olisi vaarassa laskea, kolme prosenttia suomalaisista voisi paikata tilannetta pikavipillä, kertoo Handelsbankenin selvitys. Pikavippiä hieman suositumpia ratkaisuja olisivat pankista tai kavereilta lainaaminen, mutta yleisesti ottaen laina ei tutkimuksen mukaan ole suomalaisten mielestä kovin toivottava vastaus talousongelmiin. Mieluiten suomalaiset pitäisivät elintasonsa tasapainossa säästämällä, myymällä omaisuuttaan tai etsimällä toisen työn nykyisen rinnalle.

Handelsbankenin tutkimuksessa kysyttiin 1037 suomalaiselta heidän mielipiteitään elintasosta ja säästämisestä. Suomalaisilta kysyttiin, paljonko he käyttävät rahaa asumiseen, ruokaan, vaatteisiin, lehtitilauksiin, lomamatkoihin, harrastuksiin, kodinhankintoihin, ravintolakäynteihin, kännykkään ja laajakaistayhteyksiin ja mistä he olisivat valmiita tarvittaessa tinkimään. Lisäksi kysyttiin tulotason vaikutusta onnellisuuteen.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta haastatelluista 40 prosenttia kertoi tulevansa toimeen vähintään mukavasti ja 78 prosenttia melko mukavasti tai ainakin pärjäävänsä, jos kuluttaa harkiten. Vastanneista 78 prosenttia omisti auton ja 65 prosenttia asunnon. Kesämökin omisti 22 prosenttia.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kännykkä ja nettiyhteys ovat suomalaisille nykyään varsin tärkeitä. Jos jostakin pitäisi tulotason heikkenemisen vuoksi luopua, vain kahdeksan prosenttia luopuisi kännykästä ja laajakaistasta. Tiukan paikan tullen suomalaiset luopuisivat mieluummin jopa autostaan.

Kännykkä on melkein yhtä tärkeä kuin ruoka ja asunto, sillä kolme prosenttia voisi luopua asunnosta ja viisi prosenttia ruuasta.

Mieluiten suomalaiset karsisivat ravintolakäynneistä ja lehtitilauksista, sillä niistä olisi tarpeen tullen valmis luopumaan kolme neljäsosaa vastanneista. Lisäksi 64 prosenttia voisi luopua lomamatkoista. Noin kolmannes vastaajista tosin kertoi, ettei käytä lainkaan rahaa lomamatkoihin, ravintolakäynteihin tai lehtien tilauksiin.

74 prosenttia vastanneista katsoi, että elintasolla on vaikutusta onnellisuuteen. Tavallista useammin varallisuuden näkivät onnellisuuden edellytykseksi ne vastaajat, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta. Vain neljäsosa vastasi, ettei elintasolla ole juuri merkitystä onnellisuuden kannalta. Kolmannes taas arvioi, että vaikutusta on paljon tai erittäin paljon.

– Ennakointi ja pitkäjänteisyys ovat avainsanoja oman talouden hoidossa, kertoo Handelsbankenin Suomen toimintojen johtaja Nina Arkilahti.

Arkilahti neuvoo, että oma taloustilanne kannattaa mitoittaa siten, että esimerkiksi lainanlyhennyksistä selviää myös huonompina hetkinä. Vastoinkäymisiin voi mahdollisuuksien mukaan varautua esimerkiksi vararahastoa säästämällä. Arkilahti suositteleekin rahastosäästämistä.

– Säästämistä kannattaisi harrastaa myös velan lyhentämisen ohella, sillä pienoinen puskuri pehmentää ikäviä yllätyksiä, Arkilahti sanoo.