Pikavippilain vaikutus voi jäädä vähäiseksi

Pikavippejä karsineen kuluttajansuojalain muutoksen vaikutus voi jäädä arvioitua vähäisemmäksi, uskoo Helsingin johtava talous- ja velkaneuvoja Erkki Leistén.

Leistén kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että velkaneuvonnan asiakkaille pikavipit ovat yleensä olleet vain viimeinen yritys pelastaa epätoivoinen velkatilanne. Ennen pikavippejä on otettu pitkä lista erilaisia kulutusluottoja.

Leisténin mukaan ihmisillä on nykyään hyvät mahdollisuudet hankkia tavaraa luotolla, vaikka rahaa ei olisi tai pikavippejä ei otettaisi. Kauppaketjuilla on luottorajallisia kanta-asiakaskortteja ja verkkokaupoissa on käytössä monenlaisia maksujärjestelmiä. Tavaraa voi ostaa kännykälläkin.

Velkaneuvonnan asiakkaiden keskimääräiset velkamäärät ovat Leisténin mukaan kasvussa.

Kuluttajansuojalain muutoksen tavoitteena oli ennen kaikkea ylivelkaantumisen vähentäminen.

Suomen Asiakastieto kertoi heinäkuun alussa tiedotteessaan, että maksuhäiriömerkintöjen määrä on vuodessa kasvanut lähes viidellä prosentilla. Maksuhäiriömerkintöjä on nyt 356 100 henkilöllä eli 8,2 prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista.

Jos ylivelkaantuminen, maksuvaikeudet ja työttömyys jatkavat edelleen kasvuaan, maksuhäiriöiden määrä on vaarassa nousta kaikkien aikojen ennätyslukemiin vielä tämän vuoden aikana. Toistaiseksi eniten maksuhäiriömerkintöjä nähtiin vuonna 1997, jolloin merkintä oli 368 000 suomalaisella.

Suomen Asiakastiedon mukaan suuri osa uusista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu maksamattomista kuluttajaluotoista, kuten tili- ja kertaluotoista sekä pikavipeistä. Kuluttajaluotoista aiheutuneiden merkintöjen määrä kasvoi viime vuodesta noin 13 prosenttia.

Hae lainaa

Muita Artikkeleita