Vippiuutiset

Takuusäätiö markkinoi reilumpaa pikavippiä

Pikavippejä tarjoavat yritykset elävät kasvukautta ja alalla uskotaan lainatuotteille olevan markkinoita tulevaisuudessakin. Samaan aikaan maksuhäiriöisten määrä on kasvanut jo ennätyslukemiin.

Pohjoismaisessa mittakaavassa suomalaisten velkaantuminen on kuitenkin varsin maltillista, arvioi OPR-vakuuden toimitusjohtaja Petteri Kleemola.

Suomessa pikavippibisneksen johtavassa asemassa oleva konserni myönsi viime vuonna yksittäisiä lainoja n. 200 000 kappaletta. Yhteensä tämä tarkoittaa yli 160 miljoonan euron lainapottia.

Tässä konsernissa kasvutavoitteet ovat selkeät yrityslainoissa ja kulutusluotoissa. Nyt konsernilla on toimintaa jo viidessä eri maassa ja liikevaihdon kasvu ollut viime vuosina useiden miljoonien luokkaa.

Myös Ferratumilla on takanaan kasvun vuosia. Kauppalehden katsannossa on todettu, että kymmenen suurimman pikavippiä tarjoavan yhtiön liikevaihto on ollut merkittävästi noususuhdanteista vuotta 2015 tarkasteltaessa. Kasvun on arveltu johtuvan lainan hakemisen helppoudesta sähköisiä kanavia pitkin, käytäntö on muodostunut asiakkaille jo varsin tavalliseksi toimintatavaksi. Myös OPR-ryhmä tarjoaa pikalainaa, lainan todellinen vuosikorko on 50 prosenttia.

Tulevaisuudessa uudenlainen luottotietomekanismi?

Markkinoille on tullut Takuusäätiön tarjoama pienlaina, jota säätiön toiminnanjohtaja kuvaa reilummaksi lainaksi. Tässä yhteydessä tarkoitetaan lainaa, jonka korko on kohtuullinen ja laina-aika järkevällä tasolla. Takuusäätiöllä tehdään lainanhaun yhteydessä myös kokonaistilanteen arvio asiakkaalle. Mikäli lainaa ei pystytä myöntämään, asiakkaalle suositellaan mahdollisuuksien mukaan muuta rahoitusvaihtoehtoa.

Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo ihmisten maksaneen luottonsa hyvin takaisin. Pantzar kokee, että heidän tarjoamallaan lainalla asiakas pystyy toteuttamaan unelmiaan ja saamaan apua hankalaan tilanteeseensa.

Takuusäätiön Pantzar toivoo muilta alan toimijoilta reiluutta lainabisnekseen. Takuusäätiön tarjoamassa lainassa lainan korko on vain 4,5 prosenttia. Myös OPR-Vakuuden Ostosraha tarjoaa pikalainaa, lainan todellinen vuosikorko on 50 prosenttia.

Toiveissa olisi myös eräänlainen käänteinen luottotietoja tarkasteleva määre, eli ”positiivinen luottotieto”. Tällöin asiakkaan kaikki lainat otettaisiin huomioon, sekä se jääkö lainojen jälkeen varoja elämiseen. Tähän ehdotukseen myös Kleemolan on hyvä yhtyä.

Suomi poikkeuksellinen

Suomessa on herännyt vastustusta uuden luottotietorekisterin perustamisesta. Pantzar ei katso ”positiivisen luottotiedon” kuitenkaan vaativan varsinaista rekisteriä. Valtaosassa Euroopan maista vastaava järjestely on jo käytössä, Pantzar muistuttaa. Suomi on jäänyt tässä suhteessa kehityksestä jälkeen.

Takuusäätiö vastaanotti yksistään viime vuoden aikana 40 000 velkaantumiseen liittyvää yhteydenottoa, nousua edellisvuoteen tuli 50 prosenttia. Maksuhäiriömerkintöjä on tällä hetkellä ennätyksellisesti 370 000 henkilöllä ja ulosoton piirissä on vuosittain 500 000 suomalaista. Tämä kertoo paljon suomalaisten velkaongelmien laajuudesta. Lisäksi velkaongelmiin liittyvät usein kiinteästi mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Velkaantuminen yhteiskunnallinen ongelma

Velkaantumisen kustannukset eivät lankea pelkästään velallisen maksettavaksi, vaan kuluja tulee myös veronmaksajille. Tällainen tapaus on esimerkiksi ulosottoon tulonsa menettävä velkaantunut, joka joutuu hakemaan toimeentulotukea.

OPR-vakuutta edustava Kleemola haluaa kuitenkin huomauttaa, että lainaa myönnetään nykyiselläänkin hyvin pienelle prosentille. Heidän yhtiössään hylkäyspäätös tulee n.75 prosentille lainahakemuksista.

Vippivelat kasvavat, vaikka pikavippikierteelle piti tulla loppu

Vuodesta 2013 lähtien alle 2000 euron pikavippien korkoja on säädelty korkokatolla. Korkokaton seurauksena odotettiin lainoja tarjoavien pikavippiyritysten vähentymistä. Nyt kun lakiuudistuksesta on kulunut kolme vuotta, on havaittavissa, että pikavippien ongelmat, kuten velkaantuminen ovat edelleen olemassa.

Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta tiedetään kertoa, että vaikka pikavippien määrä on määrällisesti pienempi, yksittäiset lainasummat ovat aiempaa korkeampia. Tähän yhtenä selittävänä tekijänä on pidetty uusien pienlainatuotteiden tulo markkinoille. Korkokaton voimaantulon jälkeen kuluttajille alettiin markkinoida ns. tililuottoja. Tililuottoon liittyy vähintään 2000 euron luottoraja. Korkealla asetettu luottoraja houkuttaa usein nostamaan käyttöön enemmän kuin asiakkaan alkuperäinen tarve on ollut.

Pienlainojen vähenemisen ja lainasummien kasvun on todennut myös kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsaus. Katsauksessa todetaan yksittäisten luottosummien nousseen keskimäärin 151 euroa vuoden 2013 jälkeen. Nousu on ollut kiivasta etenkin vuoden 2015 lopussa.

Summaariset velkomusasiat vähentyneet

Hyvä uutinen on se, että ns. summaariset velkomusasiat ovat vähentyneet korkokaton asettamisen jälkeen käräjäoikeudessa. Palvelu oli pahoin ruuhkautunut ennen vuotta 2013. Summaarinen velkomusasia tarkoittaa velkojan perimää riidatonta saatavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas myöntää velan olemassaolon. Lähes kaikki maksamatta jääneet pikavipit ovat tämän käsittelyn piirissä.

Käräjäoikeudessa arvellaan että lakimuutos on vähentänyt summaaristen asioiden määrää. Tämä trendi on nähtävissä koko Suomen laajuisesti. Tilastot eivät kuitenkaan kerro tarkkaan mitkä summaarisista asioista koskevat juuri pikavippejä. Ennen vuotta 2013 arvio oli jopa 80 prosentin liittyvän pikavippeihin. Tässä suhteessa eri paikkakunnat eroavat toisistaan. Tampereen tilanteen arvio on esimerkiksi se, että enintään 40% velkomusasioista kohdistuu pikavippeihin.

Työmäärä lisääntynyt

Summaaristen velkomusasioiden on todettu kääntyneen laskuun, siitä huolimatta pikavipit aiheuttavat enenevissä määrin lisätyötä tuomioistuimille. Lisätyön on ajateltu johtuvat KKO:n antamaan ennakkoratkaisuun. Ennakkoratkaisu annettiin vuonna 2015 liittyen pikavippitapaukseen. Tämän mukaan tuomioistuimen tulee tutkia, perustuuko luotonantajan vaade kohtuuttomaan sopimusehtoon.

Käytännön tasolla edellinen tarkoittaa sitä, että mikäli tapauskohtaisesti havaitaan poikkeuksellisen isoja korkoja perityn, on selvitettävä, millaiset sopimusehdot ovat olleet ja liittyykö niihin kohtuuttomuutta. Käräjäoikeuden käsittelyyn on tullut myös tapauksia, joiden yhteydessä on jouduttu harkitsemaan, mitkä asiat katsotaan kuuluvaksi todelliseen vuosikorkoon. Nämä kysymykset ovat omiaan lisäämään työmäärää.

Pikavipit aiheuttaneet jopa kymmenien tuhansien eurojen velat

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei pikalainojen ja kulutusluottojen korkokatosta ollut suurta helpotusta velkaneuvontaan. Lähes jokaisella velkaneuvontaan hakeutuvalla on haettuja vippejä. Usein kuulee, että tavallisia arjen menoja on koitettu paikata pikavipeillä. Näistä on syntynyt usein kymmenien tuhansien eurojen velkakierre.

Lakimuutoksen myötä luottotiedottomien piti siirtyä pikaluottomarkkinoiden ulkopuolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt. Eteen on tullut tapauksia, joissa laina on myönnetty, vaikka hakijalla on ollut maksuhäiriömerkintöjä.

Luotonantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä on parantamisen varaa. Ajoittain velkaneuvonnassa kohdataan yrityksiä, joille ei ole olemassa minkäänlaista yhteydenottotapaa. Myös asiakkaan on usein vaikea paikallistaa, missä hänen lainansa ovat.

Vertaislainat saivat sijoittajat innostumaan

Jopa yli 10 % tuotot – Vertaislainat saivat sijoittajat innostumaan

Kun Suomessa asetettiin pikavipeille korkokatto muutama vuosi sitten, alkoivat vertaislainamarkkinat kasvaa. Vertaislainat ovat nousseet kilpailijoiksi paitsi pikavipeille, myös pankkien ja erilaisten rahoitusyhtiöiden tarjoamille kulutus- ja joustoluotoille.

Nopeasti kehittyvällä, vielä nuorella alalla kasvunumerot ovat Suomessa nyt jo kolminumeroisia. Osa toimijoista on ulkomaisia, mutta olemassa on myös kotimaisia vertaislainayhtiöitä. Suomessa palvelua tarjoavat esimerkiksi Vertaislaina, Fixura, Bondora ja Fellow Finance.

Vertaislainaaminen perustuu siihen, että yksityishenkilöt lainaavat toisilleen rahaa välityspalvelun kautta. Lainansaaja maksaa lainan takaisin korkoineen, jolloin lainan tarjoaja, eli sijoittaja, voi saada sijoituksestaan tuottoa jopa yli kymmenen prosenttia. Ei siis ole ihme, että laina-alan uusi aalto on saanut myös sijoittajat innostumaan.

Yksi Fixuran sijoittajista kertoo, että on myöntänyt lainaa jo 2300 ihmiselle. Yksi laina on 100 – 2000 euroa. Keskeisenä riskinä on, että lainaaja ei pysty maksamaan lainaa takaisin, jolloin sijoittaja tekee tappiota. Eri vertaislainayhtiöillä on tälläisiä tilanteita varten erilaiset käytännöt; jotkut maksavat esimerkiksi 70% lainasta takaisin, vaikka lainaaja ei pystyisikään maksuja tekemään. Usein vertaislainayhtiö myös laskee asiakkailleen luottoluokituksen, jolloin sijoittaja voi valita korkeimman luottoluokituksen saaneista asiakkaista ja näin hallita riskiä.

Vertaislainaaminen on sijoittajalle helpompaa kuin esimerkiksi osakekauppaan perehtyminen. Kaikki rahaliikenne on pitkälti automatisoitua, jolloin sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kun valita sellaiset lainaajat, joilla on esimerkiksi paras mahdollinen luottoluokitus.

KKO ei tarvinnutkaan EU-apua pikavippiasiassa

Korkein oikeus jätti aiemmin EU-tuomioistuimelle linjauspyynnön pikavippien hinnoitteluun liittyvässä asiassa, mutta perui sittemmin pyyntönsä. Pyyntö peruttiin, koska oikeusjutussa valittajana ollut Trustbuddy-lainayhtiö perui valituksensa.

KKO:n käsittelemässä tapauksessa suomalainen mies oli ottanut pikavippiä lainayhtiö Trustbuddystä. Trustbuddyn mukaan yhtiö tarjoaa vertaislainoja. Lainaaja jätti vippinsä maksamatta, ja Trustbuddy vaati miestä oikeudessa maksamaan lainan takaisin kaikkine kuluineen ja korkoineen. Luoton todellinen vuosikorko oli yli 700 prosenttia.

Aiemmin hovioikeus oli todennut, ettei Trustbuddyllä ollut oikeutta periä lainasta kuluja enempää kuin kuluttajansuojalaissa on säädetty. Kuluttajansuojalain mukaan pikavipin todellinen vuosikorko saa olla enintään 50,5 prosenttia. Koska Trustbuddy katsoo olevansa vertaislainayhtiö, ei kuluttajansuojalaki sen mukaan koske sen lainatoimintaa.

Koska Trustbuddy veti valituksensa pois, hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan.

Sittemmin ruotsalaistaustainen Trustbuddy jätti konkurssihakemuksen, koska yhtiön toiminnassa paljastui vakavia ongelmia.

Pikavippi- ja tililuottoyhtiö Euroloan tähtää kasvuun

Lainayhtiö Euroloan pyrkii kasvun tehostamiseen ja kilpailukykyisempään hinnoitteluun uuden rahoitusjärjestelyn avulla, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Rahoitusjärjestely luxemburgilaisen Pausa Capital -sijoitusyhtiön kanssa antaa Euroloanille mahdollisuuden myydä saataviaan 300 miljoonan euron edestä. Järjestely vapauttaa Euroloanille käyttöpääomaa. Toiminnan tehostaminen rahoitusjärjestelyiden avulla on tiedotteen mukaan rahoitusalalla tavallista.

Euroloan selvittää tällä hetkellä mahdollisuutta saada pankkitoimilupa Suomen rajojen ulkopuolella. Yhtiöllä on jo sertifikaatti, jonka mukaan se täyttää kansainvälisen tietoturvallisuuden standardin.

Euroloan myöntää tililuottoja että pikavippejä. Tällä hetkellä tililuoton luottoraja on enintään 5000 euroa ja pikavipin 500 euroa. Euroloanin mukaan rahoitusjärjestely mahdollistaa myös luottojen hinnoittelun uudistamisen edullisemmaksi. Kun yhtiö kasvattaa kokoaan, sen tarjoaman rahan hinta laskee.

Euroloanin laina-asiakkaat saavat edelleen tililuottoja ja pikavippejä entiseen tapaan. Ainoa muutos on, että maksun saajan tilinumero muuttuu.

Pikavippihuijaus: ”Neuvottelemme lainasi uudelleen”

Yhdysvalloissa osa pikavipeillä velkaantuneista kuluttajista on joutunut ikävän huijauksen uhriksi.

Ylivelkaantuneille pikavippaajille on markkinoitu palvelua, joka neuvottelisi heidän lainojensa ehdot uudelleen niin, että takaisinmaksusummat pienenisivät. Velkajärjestelypalvelut neuvoivat vippaajia maksamaan lainojensa lyhennykset pikavippifirman sijaan suoraan heille, ja he neuvottelisivat lainan takaisinmaksun uudelleen ja maksaisivat vippifirmalle. Velallisille vakuutettiin, että pikavippivelat saataisiin hävitettyä 4 – 6 kuukauden aikana. Velkajärjestelijät jopa lupasivat, että osa lainoista saataisiin peruttua kokonaan.

Todellisuudessa velkajärjestelijät eivät juuri yrittäneet saada asiakkaidensa maksuja järjesteltyä, ja osa pikavippifirmoista jätti järjestelijöiden lähettämät kirjeet täysin huomiotta. Hyvin usein minkäänlaisia tuloksia ei saatu aikaan. Asiakkailta kerättiin maksuja velkajärjestelystä, mutta monet havaitsivat, että velkajärjestelijät eivät todellisuudessa maksaneet rahoilla heidän pikavippejään.

Yhdysvaltojen kauppakomissio on nostanut syytteen useita velkajärjestelypalveluita markkinoineita tahoja kohtaan.

Suomi perui EU:n linjauspyynnön pikavippijutussa

Suomen korkein oikeus on perunut EU-tuomioistuimelle tekemänsä linjauspyynnön. Linjauspyyntöä tarvittiin tapauksessa, jossa mies oli jättänyt pikavippinsä maksamatta, ja pikavippiyhtiö vaati mieheltä maksua oikeudessa. Aiheesta uutisoi MTV.

Oikeus kuitenkin totesi, että pikavippiyhtiö Trustbuddyn vaatimat korot ja kulut ylittivät Suomessa pikavipeille säädetyn 50,5 prosentin korkokaton. Miehen pikavipin tapauksessa todellinen vuosikorko oli noussut yli 730 prosenttiin. Trustbuddyn mukaan korkokatto ei koskenut sen lainatoimintaa, koska kyseessä oli vertaislainayhtiö, joka vain välitti lainoja käyttäjien välillä. Trustbuddy valitti hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan mies joutui maksamaan korkoja vain 50,5 prosentin korkokattoon asti.

Trustbuddy kuitenkin perui valituksensa, joten korkein oikeus veti pois linjauspyyntönsä. Hovioikeuden päätös jäi näin ollen voimaan.

Lainayhtiö Trustbuddy on sittemmin hakeutunut konkurssiin. Toiminnan lopettamisen syyksi kerrottiin vakavat epäselvyydet yhtiön taloudenpidossa.

Pikavippitarjoukset paranevat

Pikavippitarjoukset paranevat – jopa 2000 euron lainan saa nyt korottomana.

Useat pikavippipalvelut ovat jo pitkään tarjonneet asiakkailleen ilmaisia ensilainoja. Uuden asiakkaan ei tarvitse maksaa lainastaan minkäänlaisia kuluja tai korkoja. Tarjoukset sopivat vippipalveluun tutustumista varten, sillä tarjouksen voi käyttää vain kerran, ja ensimmäisen korottoman lainasumman koko on rajattu.

Aiemmin ilmaiseksi ensilainaksi sai vain muutaman kympin tai satasen lainan. Nyt osa pikavippi- ja tililuottopalveluista myöntää jopa tuhannen euron ylittäviä ilmaisia vippejä. Paras tarjous on tällä hetkellä tiettävästi Suomen Tililuotolla, josta uusi asiakas voi saada jopa 2000 euron ensilainan ilman korkoa ja nostoprovisiota.

Suuria ensilainoja saa muualtakin. Suomilimiitti tarjoaa 1000 euron korotonta ensilainaa ja Limiitti.fi 500 euron ensilainaa. Vivus on jo pitkään myöntänyt ensimmäiseksi lainaksi ilmaisen 400 euron vipin, ja myös Ferratumilla on tarjolla maksimissaan 300 euron ilmainen vippi.

Lähes kaikki korottoman lainan tarjoukset koskevat vain uusia asiakkaita. Poikkeuksen tekee Trustbuddy, joka myöntää 600 euron lainan ilman kuluja myös vanhoille asiakkaille. Ehtona on kuitenkin lainan maksaminen takaisin varsin tiukalla aikataululla, sillä laina pysyy kuluttomana vain, jos sen maksaa takaisin 14 päivän sisällä.

Mitä tapahtuu, jos pikavippaamista rajoitetaan?

Pikavippien rajoittamista on pohdittu paljon niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Rajoituksilla halutaan suojella vippien käyttäjiä ylivelkaantumiselta. Washington Postin bloggaaja Max Ehrenfreund pohtii, mitä vippiyhtiöiden rajoittamisesta on seurannut Yhdysvalloissa.

Ehrenfreund kirjoittaa, että pikavippiyhtiöt lainaavat ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottoa muualta. Osa lainaajista ei pysty maksamaan lainojaan muuten kuin ottamalla uusia, joten lainalle muodostuu kova hinta. Kun vippejä rajoitetaan, ongelmalainaajien suojelun ohella kuitenkin estetään vippaaminen niiltä, jotka vippejä todella tarvitsisivat. Lisäksi rajoituksilla viestitään, etteivät pienituloiset osaa itse tehdä järkeviä taloudellisia päätöksiä.

Velkakierteiden rajoittamiseksi Yhdysvalloissa on säädetty, että velallinen voi ottaa korkeintaan kaksi uutta lainaa maksaakseen takaisin alkuperäisen lainan. Useissa osavaltioissa on jo ennen sitä tiukennettu pikavippialaa.

Washingtonissa tutkittiin, miksi kansalaiset kääntyivät nimenomaan pikavippiyhtiöiden puoleen. Joissakin tapauksissa korkeakorkoinenkin laina voi olla hintansa arvoinen, mutta osa lainaajista ehkä lainaa impulsiivisesti esimerkiksi juhliakseen. Tutkimuksessa havaittiin, että kaksi kolmesta vippifirmasta Washingtonissa lopetti toimintansa alan rajoitusten jälkeen. Lisäksi huomattiin, että alkoholin myynti Washingtonissa laski, ja eniten kärsivät ne alkoholimyymälät, jotka sijaitsivat lähellä pikavippiyhtiöitä. Tutkijoiden mukaan vippejä käytettiin siis alkoholin ostamiseen.

Tietoja yksittäisten lainaajien ostokäyttäytymisestä ei tutkijoilla kuitenkaan ollut, joten aivan varmuudella ei voi vetää yhteyttä vippien ja alkoholin välille. Silti pikavippaajat saattavat Ehrenfreundin mukaan olla lainarajoitusten jälkeen paremmassa asemassa kuin ennen niitä. Pikavippien kannattajat kuitenkin puolustavat köyhien oikeutta tehdä itse omat talouspäätöksensä, tarkoitti se sitten alkoholin ostamista pikavipeillä tai ei.

Pikalainoja otetaan taas innokkaasti

Pikavippien suosio on notkahduksen jälkeen taas kasvussa. Tilastokeskuksen vasta julkistetun luottokantatilaston mukaan pikavippejä myönnettiin vuoden 2015 toisella neljänneksellä 26 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja 109 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kotitalouden tilasivat huhti-kesäkuussa 104 260 pikavippiä, joiden arvo oli yhteensä 54 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vippi oli näin ollen noin 520 euroa. Lainat maksettiin takaisin keskimäärin 153 päivässä.

Sekä pikavippien koot että maksuajat ovat hurjassa kasvussa. Ennen vuoden 2013 kesäkuun pikavippilainsäädännön uudistusta keskimääräinen pikavippi oli pitkään 200 – 300 euroa ja maksuaika reilun kuukauden. Esimerkiksi vuoden 2013 tammi-maaliskuussa keskiverto vippi oli 275 euroa ja sen maksuaika noin 39 päivää.

Vippiasiakkaiden kannalta positiivista on se, että pikavippien kulut ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2013 vippien kulut olivat noin 21 prosenttia lainapääomasta, kun vuonna 2015 vastaava luku on 14 prosenttia. Muutos johtuu siitä, että vippiyhtiöt ovat siirtäneet tarjontaansa joustoluottojen suuntaan. Ne pikavippifirmat, jotka eivät tarjoa joustoluottoja, antavat pienillekin lainoille usein jopa puoli vuotta maksuaikaa.

Vaikka vippien suosio on kasvussa, ei se ole vielä lähellä vuoden 2013 lukemia. Esimerkiksi tammi-maaliskuussa 2013 vippejä tilattiin 350 190 kappaletta, ja niiden arvo oli yhteensä 96 miljoonaa euroa.

Vaimo haki kulutusluottoja miehen nimissä

Ex-vaimo haki ja sai 21 000 euroa luottoja miehensä nimissä, kertoo Savon Sanomat. Saamansa lainat nainen maksoi kuitenkin takaisin.

Nostettujen lainojen lisäksi nainen oli yrittänyt saada miehen nimissä lainaa yhteensä 135 000 euroa. Mies alkoi ihmetellä tilannetta, kun alkoi saada luottoyhtiöistä viestejä hyväksytyistä lainoista.

Nainen kertoi ottaneensa lainat, koska mies ei suostunut osallistumaan kaikkiin talouden yhteisiin menoihin. Mies puolestaan sanoi, että naisella oli pikavippivelkaa ja hänen kuukausittaiset menonsa ylittivät tulot tuhannella eurolla.

Naiselle vaaditaan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ehdollista vankeutta muun muassa petoksista ja petosten yrityksistä.

Toimitusjohtajat vippaavat useammin kuin hitsaajat

Talouselämä-lehti kertoo lainapalvelu Etuan selvityksestä, jonka mukaan kulutusluottoja ja vippejä haetaan varsin tasaisesti eri ammattiryhmistä.

Vastoin yleisiä käsityksiä lainoja eivät hakeneet suhteessa enemmän matalapalkkaisilla aloilla työskentelevät. Hakijoissa oli esimerkiksi toimitusjohtajia enemmän kuin hitsaajia tai postityöntekijöitä.

Yleisimmin lainoja hakivat esimerkiksi lähihoitajat, myyjät, sairaanhoitajat, yrittäjät ja rakennusmiehet. Listat täsmäävät hyvin yleisimpien miesten ja naisten ammattien kanssa.

Kulutusluoton hakijoista 5,1 prosenttia kertoi hakemuksessa olevansa esimiesasemassa tai työskentelevänsä johtajana.

Etua.fi selvitti yleisimpiä ammattiryhmiä yli 20 000 viime vuonna lähetetyn lainahakemuksen avulla.

Lukuisia pikavippipetoksia kahden päivän aikana

Nuori tamperelainen mies teki vuonna 2013 useita pikavippipetoksia varastettujen henkilötietojen avulla, kertoo Aamulehti.

Mies varasti lompakon, josta löytyi ajokortti. Hän avasi väärillä henkilötiedoilla pankkitilin ja tilasi tilille pikavippejä. Hän onnistui saamaan vippejä yhdeksältä eri pikavippiyhtiöltä, vaikka ensimmäinen hänen tekemänsä hakemus hylättiin. Vipit olivat suuruudeltaan 50 – 800 euroa. Hän teki rikokset kahden päivän aikana.

Mies tuomittiin kavalluksesta, yhdeksästä petoksesta ja yhdestä petoksen yrityksestä seitsemän kuukauden vankeuteen. Hänet tuomittiin samalla myös muista rikoksista, kuten huumausaineiden vaikutuksen alaisena ja ajokortitta ajamisesta.

Velatonkin voi mennä velkaneuvontaan

Velkaneuvontaan voi hyvin ottaa yhteyttä jo ennen velkaantumista, kertoo Yle.

Velkaneuvonnan palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä neuvonta. Niinpä yhteydessä voi olla heti, jos elämässä on tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi konkurssi, ero tai työttömäksi jääminen voivat johtaa velkaongelmiin. Myös ennen asuntolainan ottamista voi käydä keskustelemassa raha-asioista. Aikainen yhteydenotto helpottaa asioiden selvittelyä.

Velkaantunut saa velkaneuvonnasta apua ahdistukseensa, sillä esimerkiksi tietämättömyys lisää epätoivoa. Kainuun soten johtava talous- ja velkaneuvoja kertoo, että rahallisesti täysin toivotonta tilannetta ei ole, ja veloista on mahdollista selvitä. Neuvonta aloitetaan keskustelulla, ja sen jälkeen katsotaan, miten asioiden hoitamisessa edetään. Joskus velkaantumista aiheuttavat asiat, kuten konkurssi, täytyy saattaa loppuun, ennen kuin päästään velkajärjestelyn kimppuun.

Moni saa toivoa jo yhdestä käyntikerrasta velkaneuvojan luona. Velkajärjestelyyn pääsy helpottaa, sillä velallinen saa ongelmiinsa järjestystä ja tietää tarkalleen, milloin velat on maksettu pois.

Ostosrahalta voi hakea nyt myös lainankorotusta

OPR-Vakuus Oy:n suositusta kulutusluottoja tarjoavasta Ostosraha lainapalvelusta on nyt mahdollisuus hakea lainankorotusta.

Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka olisit alunperin ottanut lainaa Ostosrahalta esimerkiksi 2000 euroa ja maksanut tästä vaikkapa 800 euroa jo takaisin, voit hakea uutta lainaa aina 3000 euroon saakka. Eli kun lainapääomaa on jäljellä 1200 euroa, saat 1800 euron lisälainan helpolla ja nopealla hakemuksella suoraan pankkitilillesi. Lainapäätöksen saat alle 15 minuutissa.

Vaatimukset lainankorottamiselle ovat, että asiakas on hoitanut lainanlyhennyksensä moitteettomasti ja maksanut vanhaa lainapääomaansa takaisin vähintään 6 kuukautta tai 30% edestä.

Lainaesimerkki:

  • Vanhaa lainaa jäljellä 1200 €
  • Lainapääoma korotuksen jälkeen 3000 €
  • Valittu takaisinmaksuaika 60 kk
  • Tilillesi maksetaan 1800 €

Tutustu Ostosraha lainapalveluun tästä

Keskimääräinen pikavippi jo yli 400 euroa – Pikavippivelat tuplaantuneet

Vuoden 2013 lakimuutos, jonka myötä alle 2000 euron pikavippien todellinen vuosikorko saa olla vain 50% on tuonut eteen uudenlaisia ongelmia. Sanomalehti Kalevan mukaan nimittäin keskimääräisen pikavipin suuruus on kasvanut reilusta 200 eurosta yli 400 euroon.

Tämä johtuu siitä, että eritoten pienien vippien myöntäminen tuli lainayrityksille kannattamattomaksi, jolloin yritykset ryhtyivät tarjoamaan asiakkailleen 2000 euron tai tätä suurempia luottotilejä, jotka ovat korkokattosääntelyn ulkopuolella. Siksipä monet kyseisiä lainatuotteita käyttävistä nostavat luottotililtään enemmän rahaa kuin todellisuudessa olisi tarvetta.

Takuu-Säätiön mukaan vielä pari vuotta sitten vippivelkojen vuoksi yhteyttä ottaneiden keskimääräinen velka on kasvanut 8000 eurosta 12000 euroon. Myös luottotietorekisteriä ylläpitävän Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan ylivelkaantumisen trendi on nouseva.

Siksi myös järjestelylainat ovat nostaneet suosiotaan. Järjestelylaina on suurempi luotto, jolla maksetaan kerralla kaikki muut vippivelat poissa ja lyhennetään yhtä luottoa, jolloin laina- ja korkokuluissa voi syntyä jopa huomattavia säästöjä.

Järjestelyluottoja tarjoaa muun muassa Etua, Freedom Rahoitus, Rahoituslaitos ja tuore tulokas Lainakioski. Näistä palveluista on mahdollisuus saada järjestelylainaa jopa 35000 euroa ilman reaalivakuutta.

Suomalaisten velkaantumisaste nousi

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste nousi viime vuoden lopulla 122,2 prosenttiin, kertoo Tilastokeskus. Vuoteen 2013 verrattuna velkaantumisaste kasvoi 3,7 prosenttiyksikköä.

Velkaantumisaste lasketaan vertaamalla kotitalouksien lainamääriä käytettävissä oleviin tuloihin. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat myös, mutta suhteellisesti vähemmän kuin velan määrä.

Viime vuoden lopussa kotitalouksilla oli velkaa yhteensä 141,3 miljardia euroa. Rahoitusvaroja oli 259,6 miljardia euroa. Rahoitusvarat kasvoivat vuoden 2014 viimeisen neljänneksen aikana 1,2 miljardia ja velat 0,1 miljardia. Nettomääräiset sijoitukset olivat -0,3 miljardia, ja kotitaloudet vetivät rahojaan pois osakkeista. Sijoitusrahastojen suosio tosin jatkui, ja nettomääräiset sijoitukset rahasto-osuuksiin olivat 0,3 miljardia.

Myös tililuotto voi aiheuttaa ylivelkaantumista

Luotoista velkaantuminen näkyy neuvontapuhelimessa uudella tavalla, kertoo Seinäjoen Sanomat. Pikavipeille asetettu korkokatto on hillinnyt pikkuvipeistä velkaantumista, mutta niillä joilla on liikaa velkaa, onkin sitä huomattavan paljon. Velat ovat nyt yhä suurempia.

Pienistä kulutusluotoista velkaantuneiden velkojen koko on kasvanut jopa lähes puolella vuoden 2012 jälkeen. Silloin velkaa oli keskimäärin 8400 euroa, vuonna 2014 puolestaan 12 200 euroa.

Limiittiluotossa on se etu, että asiakas voi saada pienissä erissä 2000 euroa luottoa yhdestä vippipaikasta. Jos ongelmia tulee, velkojana ei enää ole kymmeniä vippifirmoja. Se helpottaa velkojen selvittämistä ja perintäkustannukset ovat pienempiä.

Pieniä ja nopeita luottoja ottavat usein ihmiset, jotka ovat taloudellisesti heikoimmassa tilanteessa. Myös elämäntilanne voi olla vaikea. Ylivelkaantumisen taustalla voi olla sairastelua, elämäntilanteen muutoksia ja liian pieniä tuloja.

Laina.fi: Pikavippilain muutos oli onnistunutta sääntelyä

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon liiallisesta byrokratiasta, joka voi johtaa omituisiin ja kohtuuttomalta tuntuviin lopputuloksiin. Esimerkiksi alkoholimainonnan kiellosta ja monista pienten yritysten toimintaa vaikeuttavista määräyksistä on puhuttu paljon.

Mutta voi sääntely joskus onnistuakin. Pienlainayhtiö Laina.fi arvioi alkuvuodesta blogikirjoituksessaan, että yhtiön omaa alaa, pikavippejä, koskeva lakimuutos lukeutuu kaikesta huolimatta onnistuneeseen sääntelyyn.

Pikavippejä koskevan lainsäädännön muutokset tulivat voimaan kesäkuussa 2013. Lakiuudistus on leikannut alaa kovalla kädellä, mutta Laina.fi kirjoittaa, että se muutti vippialan toimintaa läpinäkyvämpään ja reilumpaan suuntaan, kun alalla aikaisemmin oli nähty myös melko villiä menoa. Esimerkiksi pikavippeihin usein liittyneet sivukulut ja piilokulut muuttuivat uudistuksen myötä mahdottomiksi.

Lakimuutokseen kuuluvan korkokaton myötä entisen kaltaisten pikavippien tarjoaminen muuttui vippiyhtiöille kannattamattomaksi, mutta tässä Laina.fi näkee myös positiivisia puolia. Pikavippien tilalle tulivat nimittäin tililuotot, jotka ovat melkein yhtä nopeita ottaa kuin pikavipit, mutta asiakkaalle edullisempia.

Vaikka sääntely on vippialalla kirjoituksen mukaan onnistunut, pitää Laina.fi monia muita yritystoimintaa sääteleviä lakeja liikana holhoamisena. Yrittäjyyden esteitä tulisi Laina.fi:n mukaan poistaa ja turhaa byrokratiaa karsia, jotta Suomi saataisiin taas kasvuun.

HS: Verkon tunnistamispalveluihin liittyy ongelmia

Monien viranomaisten käyttämä verkkopankkitunnistautuminen syrjii esimerkiksi maksuhäiriöisiä, sanoo Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Saario Helsingin Sanomissa.

Valtion julkisiin verkkopalveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mutta pankit päättävät itse, kenelle myöntävät tunnukset. Esimerkiksi maksuhäiriön vuoksi tunnukset saattavat jäädä myöntämättä.

Verkkopankkitunnuksia ei vielä lasketa peruspankkipalveluiksi, joiden saamiseen kaikilla on oikeus. Danske Bankin, Nordean ja OP-pankin mukaan verkkopankkitunnusten myöntämättä jättäminen on kuitenkin poikkeuksellista, ja syynä voivat olla esimerkiksi toistuvat maksuhäiriöt tai väärinkäytösepäilyt.

Jos pankkitunnuksia ei saa, joutuu hoitamaan pankkiasiat tiskillä, mikä tulee kalliiksi. Lisäksi verkkopalveluiden käyttö vaikeutuu. Tunnistautua voi myös mobiilivarmenteella ja sähköisellä henkilökortilla. Mobiilivarmenne vaatii kuitenkin puhelinliittymän, joka voi jäädä saamatta maksuhäiriön vuoksi kuten pankkitunnuksetkin, ja henkilökorttia käytetään vasta rajallisesti.

Eduskunnassa ja EU:ssa tiedetään verkkotunnistautumisen ongelmat. Viime syksynä voimaan tulleen asetuksen mukaan EU-kansalaisen pitäisi pystyä tunnistautumaan sähköisesti. Uudistusten todellisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Sohvaostoksilla saatetaan tyrkyttää luottoa

Sohvan ostaja voi joutua odottamattomaan tilanteeseen, kun myyjä painostaa maksamaan ostoksen luotolla, kertoo sanomalehti Karjalainen.

Tapauksia on sattunut huonekalu- ja elektroniikkakaupoissa. Lehdessä nojatuolin ostanut pariskunta kertoo, ettei maksu pankkikortilla onnistunut, vaan myyjä halusi lähettää laskun.

Laskusta piti tulla vain viiden euron lisämaksu. Yllättäen kotiin tulikin luottokortti. Nojatuolin hinta oli jaettu pieniin maksueriin, ja päälle tulivat korkokulut.

Tilanne saatiin lopulta selvitettyä luoton tarjonneen pankin kautta.

Kuluttaja-asiamiehen linjausten mukaan asiakkaalle täytyy antaa tilaisuus harkita luoton ottamista, eikä luottoa saa tyrkyttää. Luoton ottamiseen ei saa houkutella tarjoamalla sen oheen etuja, kuten ilmaisia kotiinkuljetuksia.

Taloussanomat: Vuoden lyhennysvapaassa riskejä

Suuret pankit ovat mainostaneet asiakkailleen jopa vuoden vapautusta asuntolainan lyhennyksestä ilman kuluja ja korkomarginaalin muutoksia. Pankkien mukaan tavoitteena on piristää kulutusta laman aikana.

Lyhennysvapaassa voi kuitenkin piillä riskejä, kertovat Taloussanomien haastattelemat velka-asiantuntijat.

Ongelmia voi tulla, jos käyttää lyhennysvapaan harkitsemattomaan lisäkuluttamiseen, jopa uuden lainan ottamiseen. Esimerkiksi kodin remonttia varten otetun lainan maksuaika voi olla niin pitkä, että se menee päällekkäin asuntolainan maksun kanssa.

Velkaneuvojien mukaan lyhennysvapaa kannattaisi käyttää oman taloustilanteen kohentamiseen eikä uuteen kulutukseen, jos taloudessa on ennestään paljon velkoja. Lisäksi lainan lyhentäminen on järkevää nyt, kun korot ovat matalalla.

Lyhennysvapaita tarjotaan asiakkaille, joilla ei ole ollut maksuvaikeuksia.

Lyhennysvapaat ovat sinänsä hyvä asia, sillä ne mahdollistavat talouden jouston esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen sattuessa. Lyhennysvapaita on ollut tarjolla pitkään, mutta nyt pinnalla olevissa tarjouksissa asiakkaan ei tarvitse maksaa maksuohjelman muutoksesta.

Velkaneuvojan mukaan lyhennysvapaan ansiosta jäävä ylimääräinen raha kannattaa laittaa säästöön. Jos isommille hankinnoille on tarvetta, ne voi tehdä sitten, kun rahaa on säästynyt tarpeeksi.

Vertaislainat tulivat pikavippimarkkinoille

Pikavipin tai kulutusluoton sijaan voi nykyään ottaa myös vertaislainan. Kyseessä on luotto, joka on vippiyhtiön sijaan peräisin toiselta yksityishenkilöltä eli sijoittajalta. Vertaislainaa voi hakea luottoja välittävän vertaislainayrityksen kautta.

Ylen uutisten mukaan laki ei koske vertaislainayrityksiä samalla lailla kuin pikavippiyrityksiä, sillä vertaislainassa on katsottu olevan kyse lainan välittämisestä eikä varsinaisesta luotonannosta. Vertaislainayritysten ei esimerkiksi ole tarvinnut rekisteröityä luotonantajarekisteriin.

Viime syksynä useissa käräjäoikeuksissa päätettiin kuitenkin leikata erään vertaislainayrityksen perimiä korkoja, jotka ylittivät pienille lainoille sallitun todellisen vuosikoron. Käräjäoikeudet tulkitsivat, että yhtiön lainoissa oli kyse kulutusluotoista, joita kuluttajansuojalaki koskee. Alle 2000 euron kuluttajaluoton todellinen vuosikorko saa tällä hetkellä olla enintään 50,5 prosenttia, kun kyseessä olevalla vertaislainayrityksellä vuosikoron nousivat yli 700 prosenttiin.

Myös toista vertaislainayritystä on huomautettu korkokaton noudattamisesta, ja sitä on kehotettu hakeutumaan luotonantajarekisteriin.

Myös Savon Sanomat kirjoitti viime syksynä, että vertaislainoja ei valvo oikein kukaan. Yksityisten ihmisten välinen rahan lainaaminen ei kiinnosta viranomaisia, eivätkä vertaislainat kuulu Finanssivalvonnallekaan. Rikoslain koronkiskontapykälienkin soveltaminen vertaislainoihin olisi hankalaa.

Savon Sanomat epäilee vertaislainaamisen mielekkyyttä muutenkin, sillä vertaislainayritys ei ota vastuuta sijoittajalle mahdollisesti koituvista tappioista. Vaikka osa lainaajista maksaa velkansa, joidenkin maksut myöhästelevät, ja osa ei maksa lopulta ollenkaan. Lehti vertaakin vertaislainoihin sijoittamista uhkapelaamiseen.

Suomessa vertaislainoja tarjoavat muun muassa Fixura, Fellow Finance, Bondora ja Trustbuddy.

Risicum avasi ovensa uudelleen

Entinen pikavippisivusto Risicum on jälleen toiminnassa. Viime joulukuusta alkaen yhtiö on jälleen tarjonnut kulutusluottoja, ja nyt valikoimassa on myös joustoluotto.

DFC Nordicin omistama Risicum lopetti vippitoimintansa vuonna 2013 pikavippilain muutosten yhteydessä. Yhtiön lainatoiminta siirtyi kokonaan Laina.fi-brändin alle. Yhtiöllä on jo kymmenen vuoden historia suomalaisessa vippibisneksessä, sillä se aloitti toimintansa vuonna 2005.

Risicum tarjoaa nyt kahta lainatuotetta, joustavaa lainaa eli tililuottoa sekä kulutusluottoa, joka on kertaluotto. Joustoluotto on monesta muustakin palvelusta tuttu lainamuoto, jossa luottoraja on 2000 euron kieppeillä. Risicumilla luottoraja on 2050 euroa.

Risicumin kulutusluottoa voi nostaa 500, 750 tai 1000 euroa. Kovin suurista luotoista ei siis ole kyse. Kertaluottojen maksuaika on Risicumilla aina 12 kuukautta.

Risicumin luotot eivät vaadi hakijalta vakuuksia tai takaajaa.

Lakimuutoksen seuraus: pikavipit vähentyneet

Pikavippien korkokaton myötä sekä vippien että pikavippiyritysten määrä on romahtanut. Jäljelle jääneet pikaluotot ovat aiempaa suurempia. Lisäksi vippien maksuajat ovat pidentyneet ja kulut pienentyneet.

Pikavippien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä pikavippejä otettiin 69 145 kappaletta, kun vuosi sitten vastaava luku oli 350 190 kappaletta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Muutos johtuu yli vuoden takaisesta lakimuutoksesta. Kesäkuussa 2013 voimaan tulleen lain mukaan pikavipin todellinen vuosikorko saa olla vain 50 prosenttia lisättynä voimassaolevalla viitekorolla.

Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lainoja myönnettiin 96 miljoonalla eurolla, tämän vuoden alussa 44 miljoonalla eurolla. Pikaluottoyhtiöt myönsivät uusia lainoja 54 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Lakimuutoksen vuoksi pikavippifirmojen määrä on vähentynyt ja tarjolla olevat lainatuotteet ovat muuttuneet. Tammi-maaliskuussa 2013 pienlainayrityksiä oli 80 ja vuotta myöhemmin 58.

Lainat ovat nykyään useammin isoja luottoja tai joustavia luottoja, kun aikaisemmin pikavipit painottuivat pieniin lainoihin. Vuoden 2013 tarkastelujaksolla keskimääräinen pikavippi oli 275 euroa, kun taas vuonna 2014 jopa 638 euroa. Myös pikavipin keskimääräinen maksuaika on kasvanut 38,7 päivästä 84 päivään.

Lakimuutos on vaikuttanut pikavippien kuluihin. Tammi-maaliskuussa 2014 pikavippien kulut olivat noin 14 prosenttia luottojen määrästä. Vuotta aikaisemmin kulujen osuus oli lähes 21 prosenttia.

Pikavippi 24h

Pikavippiä on nykyään mahdollista saada 24/7 – siis myös öiseen aikaan. Miten se on mahdollista, kun aikaisemmin pikavippejä maksettiin tiukasti vain kello 7 – 23?

Pikavippien maksaminen tilille kello 23 – 7 kiellettiin muutama vuosi sitten, kun yöaikaan harkitsematta otettujen pikalainojen katsottiin johtavan velkaongelmiin. Nyt yölainaa voi kuitenkin saada, koska pikavippejä varten räätälöity aikarajoitus ei koske lainkaan jatkuvia lainamuotoja, kuten tililuottoja ja luottokortteja. Mikäli rajoitus koskisi kaikkia luottoja, ei esimerkiksi luottokortilla maksaminen onnistuisi yöllä.

Kun pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin kesäkuussa 2013, suuri osa entisistä pikavippipalveluista siirtyi tarjoamaan tililuottoa. Tililuottopalvelut toimivat kuitenkin hyvin samalla tavoin kuin pikavippipalvelut – niistä voi hakea pientä, esimerkiksi 100 euron lainaa, ja luotot maksetaan edelleen tilille nopeasti. Merkittävin ero on se, että asiakkaalle myönnetään kerralla isompi luottoraja, kuten 2000 euroa, ja lainaa voi nostaa luottorajan puitteissa useamman kerran, mikäli tarvetta on. Myös lainojen takaisinmaksuun on lisätty joustoa verrattuna entisen kaltaisiin pikavippeihin.

Pikavippialan muutosten seurauksena on käytännössä se, että pikavippiä voi nyt saada myös yöllä. Useampi entinen pikalainapalvelu lupaa maksaa tililuoton kautta nostetut vipit pankkitilille myös yöllä. On siis mahdollista sekä hakea lainaa että saada vippi tilille yöaikaan. 24/7 pikavippiä tarjoaa muun muassa Euroloan. Lainaa tarvitsevan kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikki pikalaina- ja tililuottopalvelut eivät välttämättä käsittele lainahakemuksia ja tee luottopäätöksiä öisin.

Pikalainasta voi saada bonusta

Tarkista ennen pikavipin hakemista, löytyykö oma suosikkilainapalvelu Bonusluotto-sivustolta. Hyvin suurella todennäköisyydellä löytyy, sillä Bonusluotto listaa yli kaksikymmentä tunnettua suomalaista pikavippi- ja kulutusluottopalvelua.

Lainaa kannattaa hakea Bonusluoton kautta, sillä silloin saat lainastasi rahana tietyn bonuksen. Bonus on joko kiinteä euromäärä tai prosenttiosuus lainastasi. Bonusta saa vain hyväksytyistä lainoista, joten sitä ei makseta, jos lainahakemuksesi hylätään.

Lainasta voi saada bonusta jopa 15 euroa tai enemmän. Saat siis lainasi halvemmalla, kun voit kattaa bonuksella osan luottokustannuksista.

Käytännössä bonusten maksaminen tilille tapahtuu siten, että rekisteröidyt ennen lainan hakemista Bonari-palveluun. Bonari maksaa käyttäjilleen ostohyvitystä palvelun kautta tehdyistä ostoista ja haetuista lainoista. Lainasta saamasi bonus näkyy Bonari-käyttäjätililläsi, ja voit siirtää sen vaivattomasti omalle pankkitilillesi.

Lainabonus ei ole sen monimutkaisempi asia kuin kaikille tutut kauppojen bonuskortit. Bonariin rekisteröityminen ja palvelun käyttö on ilmaista.

Jos haluat saada bonusta lainoista, tutustu Lainanyt.fi -sivustoon!

Kuluttaja-asiamies päivitti pikavippien mainontaa koskevat ohjeet

Kuluttaja-asiamies päivitti kesäkuussa linjauksensa, joka koskee kuluttajaluottojen markkinointia. Päivitystä tarvittiin, koska pikavippejä ja muita pieniä kulutusluottoja koskevat lait uudistuivat kesäkuun alussa.

Linjaus koskee etenkin painettuja mainoksia, joissa luottoa tarjotaan ostosten rahoittamiseksi, mutta perusperiaatteet koskevat kaikkea kuluttajaluottojen markkinointia.

Jo aikaisemmin kuluttaja-asiamies on linjannut, että on hyvän luotonantotavan vastaista markkinoida lainaa tai pikavippiä huolettomana ja riskittömänä ratkaisuna talousvaikeuksiin. Myöskään lainan saamisen nopeutta ei saa korostaa sellaisella tavalla, joka houkuttaa velkaantumaan harkitsemattomasti.

Tuttua on myös se, että mainoksessa on kerrottava todellinen vuosikorko, mikäli lainan korko tai muu hintatieto on ilmoitettu. Todellisen vuosikoron lisäksi on kerrottava muun muassa luottokustannusten määrä ja luoton kesto. Useat pikavippiyritykset ovat saaneet kuluttaja-asiamieheltä huomautuksen mainosten puuttuvista tai liian pienellä fontilla ilmoitetuista tiedoista.

Osa lainojen markkinointikeinoista on kielletty kokonaan, jos niitä käytetään mainonnassa hallitsevasti. Luottoja ei saa mainostaa pääasiallisesti esimerkiksi arpajaisten tai kylkiäisten avulla. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan ostoksista ei myöskään saa antaa alennusta pelkästään luotolla maksaville asiakkaille, sillä alennus houkuttelisi maksamaan luotolla.

Alaikäisille luottoja ei saa mainostaa lainkaan, ja myös nuorille aikuisille luottoja tulee markkinoida asiallisesti ja maltillisesti. Luottoja ei saa mainostaa esimerkiksi mielikuvilla tietynlaisesta nuorten elämäntyylistä. Perusteluina on, että nuoret aikuiset vasta opettelevat oman taloutensa hallintaa.

Luottomuodon on käytävä mainoksesta ilmi selvästi. Jatkuva luotto ei saa sekoittua kertaluottoon. Korttiluotossa tai jatkuvassa luotossa asiakas sitoutuu pitkäaikaiseen luottosuhteeseen, mikä on kerrottava jo mainoksessa.

Kuluttaja-asiamiehen linjauksessa käsitellään myös luotonannon vastuullisuutta ja hyvää luotonantotapaa. Nykyään vaaditaan, että luotonantajan on arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus kohtuullisin toimenpitein. Luottokelpoisuus tulee arvioida muun muassa kuluttajan tulojen, menojen, velkojen ja varallisuuden perusteella. Kuluttaja-asiamiehen mukaan tulojen varmistamiseksi ei riitä, että kuluttajaa pyydetään nettihakemuksessa laittamaan rasti ruutuun, vaan asiakasta on pyydettävä toimittamaan esimerkiksi palkkatodistus.

Maksullisia tekstiviestejä ei enää toukokuun jälkeen ole saanut käyttää luotonannossa tai luottojen markkinoinnissa. Kielto koskee myös multimediaviestejä. Esimerkiksi tekstiviestillä haetusta pikavipistä ei siis saa enää periä maksuja.

Lue Kilpailu- ja kuluttajaviraston Kuluttajaluotto tavaroiden ja palveluiden markkinoinnissa -linjaus (pdf).

Pikavippilain vaikutus voi jäädä vähäiseksi

Pikavippejä karsineen kuluttajansuojalain muutoksen vaikutus voi jäädä arvioitua vähäisemmäksi, uskoo Helsingin johtava talous- ja velkaneuvoja Erkki Leistén.

Leistén kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että velkaneuvonnan asiakkaille pikavipit ovat yleensä olleet vain viimeinen yritys pelastaa epätoivoinen velkatilanne. Ennen pikavippejä on otettu pitkä lista erilaisia kulutusluottoja.

Leisténin mukaan ihmisillä on nykyään hyvät mahdollisuudet hankkia tavaraa luotolla, vaikka rahaa ei olisi tai pikavippejä ei otettaisi. Kauppaketjuilla on luottorajallisia kanta-asiakaskortteja ja verkkokaupoissa on käytössä monenlaisia maksujärjestelmiä. Tavaraa voi ostaa kännykälläkin.

Velkaneuvonnan asiakkaiden keskimääräiset velkamäärät ovat Leisténin mukaan kasvussa.

Kuluttajansuojalain muutoksen tavoitteena oli ennen kaikkea ylivelkaantumisen vähentäminen.

Suomen Asiakastieto kertoi heinäkuun alussa tiedotteessaan, että maksuhäiriömerkintöjen määrä on vuodessa kasvanut lähes viidellä prosentilla. Maksuhäiriömerkintöjä on nyt 356 100 henkilöllä eli 8,2 prosentilla täysi-ikäisistä suomalaisista.

Jos ylivelkaantuminen, maksuvaikeudet ja työttömyys jatkavat edelleen kasvuaan, maksuhäiriöiden määrä on vaarassa nousta kaikkien aikojen ennätyslukemiin vielä tämän vuoden aikana. Toistaiseksi eniten maksuhäiriömerkintöjä nähtiin vuonna 1997, jolloin merkintä oli 368 000 suomalaisella.

Suomen Asiakastiedon mukaan suuri osa uusista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu maksamattomista kuluttajaluotoista, kuten tili- ja kertaluotoista sekä pikavipeistä. Kuluttajaluotoista aiheutuneiden merkintöjen määrä kasvoi viime vuodesta noin 13 prosenttia.

Pikavippiä saa edelleen – katso lista

Pikavippien korkoja ja kuluja rajoittava lakimuutos tuli voimaan pari viikkoa sitten, mutta pientä lainaa saa edelleen. Listasimme 25 lainapalvelua, jotka edelleen myöntävät alle 1000 euron lainoja.

Suurin osa toimintaansa jatkaneista palveluista tarjoaa tililuottoa, joustoluottoa tai vastaavaa jatkuvaa luottoa, jossa lainaa voi nostaa vapaasti luottorajaan asti. Luottoraja on yleensä vähintään 2000 euroa, mutta luottorajasta voi nostaa pieniä lainasummia hyvin samaan tapaan kuin pikavippejä.

Muutamista lainayrityksistä saa edelleen kertaluottoja. Esimerkiksi Pikavippi.fi myöntää nyt 100 ja 200 euron pikavippejä, joiden takaisinmaksuaika on puoli vuotta.

Lakiuudistuksen myötä pikavippimarkkinoilta katosi etenkin pienimpiä yrittäjiä. Myös muutama tunnetumpi lainabrändi, kuten Risicum, OK Money ja Viestilaina, on hävinnyt markkinoilta. Risicumin ja OK Moneyn omistava DFC Nordic on keskittänyt lainatoimintansa Laina.fi-brändin alle, Viestilainan puolestaan korvaa tililuottopalvelu Luottoraha.

Katso tästä edelleen toiminnassa olevat pikalainapalvelut!

Tililuottoja

Laina.fi Laina.fi:n uusittu lainatuote on Käyttölaina 2500 euron luottorajalla. Takaisinmaksu suoritetaan osissa tai kertamaksuna. Satasen vipin kulut ovat 14 – 15 euroa, jos maksuaikaa on noin kuukauden verran.

Vivus Vivuksen lainojen maksuaika on edelleen korkeintaan 30 päivää, ja uudet asiakkaat saavat ilmaisen 10 – 400 euron ensilainan. Uutta on, että vanhat asiakkaat voivat nostaa lainaa 2010 euron luottorajaan asti. 100 euron vippi kuukauden maksuajalla maksaa vanhoille asiakkaille 15 euroa.

Ferratum tarjoaa sekä joustoluottoa, 2000 – 3000 euron kertaluottoa että ilmaista 50 – 300 euron ensilainaa uusille asiakkaille. Joustoluotto myönnetään Ferratumin vanhoille asiakkaille eli vähintään kerran lainansa moitteettomasti takaisin maksaneille. Joustoluoton kulut ovat 12,50 prosentin nostopalkkio ja 8,5 prosentin kuukausikorko, joten 100 euron lainan kulut ovat kuukauden maksuajalla 21 euroa.

Vippi.fi Vippi-tilin luottoraja on 2000 euroa, ja asiakkaat voivat tehdä 50 – 2000 euron nostoja. Nostopalkkio on 15% ja kuukausikorko 7,5%, mutta yhdessä erässä maksettavista lainoista peritään vain nostopalkkio. Reilun kuukauden maksuajalla satasen pikavipin kulut olisivat siis 15 euroa.

Everyday tarjoaa vanhaa tuttua tililuottoaan nyt 2000 euron luottorajalla. Nostoprovisio on 15 prosenttia ja kuukausikorko 5 prosenttia. Myös Everyday perii korkoa vain osamaksulla maksettavista lainoista, joten yhdessä erässä maksettuna 100 euron lainan kulut ovat 15 euroa.

Euroloan Euroloanilla luottoraja on 50 – 5000 euroa. Luoton hinta määräytyy asiakaskohtaisesti, joten esimerkiksi luotettavat vanhat asiakkaat voivat saada lainansa edullisemmin.

Suomen Tililuotto on Suomivippi-palvelun työn jatkaja. Pikalainaa voi nostaa 20 – 2000 euroa 2000 euron luottorajan puitteissa. Myös Suomen Tililuotolla nostoprovisio on 15%, ja jos laina maksetaan yhdessä erässä, muita kuluja ei tule. 100 euron vipin kulut ovat siis tässäkin palvelussa 15 euroa. Osamaksulla maksettaessa ensimmäisen eräpäivän jälkeen hintaan lisätään 8,9 prosentin kuukausikorko.

Luottoraha myöntää 2000 euron luottorajan ja suosittelee asiakkailleen turvallista maksiminostosummaa asiakkaan luottoluokituksen perusteella. 100 euron lainan kulut 30 päivän maksuajalla ovat 25 euroa.

Credit24 Credit24:n ratkaisu poikkeaa hieman muista, sillä asiakas voi valita luottorajakseen 500 – 3000 euroa. Valittavissa on viisi luottotasoa. Korkeimmalla tasolla voi lainata 3000 euroa 24 kuukauden maksuajalla, mutta kuukausikulut ovat korkeammat kuin matalimmalla 500 euron luottotasolla. Jos käytetään alinta luottotasoa, 100 euron vipistä tulee kuukauden maksuajalla kuluja noin 12 euroa.

Suomilimiitti tarjoaa monen muun palvelun tapaan 2000 euron luottorajan. 15 prosentin nostoprovisio on ainoa kulu, jos laina maksetaan yhdessä erässä. Pidemmistä maksuajoista peritään 8 prosentin kuukausikorkoa. Suomilimiitiltäkin 100 euron lainan saa noin kuukaudeksi 15 eurolla.

Ege.fi Egen myöntää asiakkailleen 100 – 2800 euron lainalimiitin. Takaisinmaksuaika on 1 – 24 kuukautta. 100 euron lainan saa 30 vuorokaudeksi vain 3,40 euron kuluilla.

Rahaluotto Vippi-Laina on nyt Rahaluotto. Luottoraja on Rahaluotollakin 2000 euroa, mutta tarkempia hintatietoja ei kerrota.

Laina.com Laina.comissa luottoraja on 2000 euroa ja nostoprovisio 10%. Korottoman maksuajan pituus on keskimäärin 30 vuorokautta, minkä jälkeen peritään 5 prosentin kuukausikorkoa. 100 euron vipin saa siis kuukaudeksi 10 euron kuluilla.

Lainasto Lainaston luottoraja on 2000 euroa, nostoprovisio 15% ja ensimmäisen eräpäivän jälkeen perittävä kuukausikorko 9,9 prosenttia. Laskutuslisä on 5 euroa.

Get Capital Get Capitalin luottoraja on 2000 euroa ja pienin nostettavissa oleva summa 300 euroa. Lainasta peritään 15 prosentin nostopalkkio ja 9 prosentin kuukausikorko.

Viikinkilaina Viikinkilainalta voi nostaa 100 – 2000 euron pikavippejä 2000 euron luottorajan puitteissa. 100 euron vipin kulut ovat reilun kuukauden takaisinmaksuajalla 31 euroa.

Perinteisiä pikavippejä ja kulutusluottoja

Pikavippi.fi
keskittyy nyt pieniin 100 ja 200 euron vippeihin. Maksuaikaa tulee silti puoli vuotta. 100 euron vipin saa puoleksi vuodeksi 25 euron kuluilla.

Ostosraha Hieman suurempia lainoja tarjoaa Ostosraha, joka myöntää 400 – 2500 euron lainoja. Maksuaika on vuodesta kolmeen vuoteen. Vuoden maksuajalla 400 euron lainan kulut ovat 96,56 euroa.

Monetti Monetin kaikkien lainojen maksuaika on 12 kuukautta. Saatavilla on 500 – 1500 euron lainasummia. 500 euron lainan kustannukset ovat 111 euroa.

Nopsalaina Kulutusluottopalvelu Nopsalainan pienin laina on 500 euroa ja suurin 6000 euroa, ja maksuaikaa saa puolesta vuodesta kuuteen vuoteen. Nopsalainan lainalaskurin mukaan 500 euron lainan saa puoleksi vuodeksi 94 euron kuluilla.

Aasa Aasan lainavalikoimassa on 500 – 3000 euron luottoja 3 – 36 kuukauden maksuajalla.

Tekstivippi on laskenut hintojaan radikaalisti, sillä 100 euron pikavipin saa kuukaudeksi vain 2,10 euron kuluilla. Tekstivipin lainasummat ovat 100 – 600 euroa ja maksuaika 30 – 60 päivää.

Ainalaina Myös Ainalainan lainakulut ovat laskeneet reilusti – satasen vipin kustannukset kahden viikon maksuajalla ovat 1,40 euroa. Ainalainan vipeille saatetaan tosin vaatia takaaja.

Halens Yksityislaina Postimyyntiyhtiö Halensin kulutusluottoa voi hakea myös pieniä summia – lainavalikoima on 100 – 3000 euroa. Maksuaika on 1 – 5 vuotta. 100 euron lainan saa vuodeksi 20 euron kuluilla.

Ellos Yksityislaina Elloksen kulutusluotto on samantapainen kuin Halensin. Lainaa saa 100 – 2500 euroa ja maksuaikaa 1 – 5 vuotta. Vuodeksi otetun 100 euron lainan kulut ovat samat kuin Halensilla, 20 euroa.

Lainasto: Limiittiluotto korvaa vipit

Pikavippipalvelu Lainasto on ilmoittanut, että yhtiön pikavipit korvaa Limiittiluotto-niminen lainatuote. Limiittiluotto ei ole saatavilla vielä, mutta sitä voinee hakea piakkoin.

Muutoksen taustalla on tietysti kesäkuun alussa tuleva kuluttajansuojalain ja korkolain muutos, joka poistaa pikavipit Suomen rahoitusmarkkinoilta.

– Tämän ainutlaatuisen lainamuodon poistuminen markkinoilta jättääkin jälkeensä melkoisen markkinaraon täytettäväksi, sillä lakimuutos ei luonnollisestikaan tule poistamaan kuluttajien selkeästi osoittamaa tarvetta pikavippipalveluja vastaavalle lainatuotteelle, Lainasto kertoo tiedotteessaan.

Lainaston Limiittiluotto on 2000 euron joustoluotto. Luotto on jatkuva, joten asiakas voi nostaa Limiittiluottoa pankkitililleen niin usein kuin haluaa, kunhan luottoraja ei ylity. Luoton voi siis nostaa kerralla kokonaan tai pienemmissä erissä vaikka päivittäin. Takaisinmaksun myötä Limiittiluoton luottoraja palautuu jälleen entiselleen.

Aikaisemmin myös Laina.fi ja Euroloan ovat julkistaneet vastaavan kaltaiset lainatuotteet.

Limiittiluotto poikkeaa siis jossain määrin pikavippien kaltaisista kertaluotoista. Limiittiluoton käytössä on kuitenkin myös paljon tuttua, sillä luottoa voi hakea ja siirtää tilille Lainaston verkkopalvelun tai matkapuhelimen välityksellä. Pikavipeistä poiketen Limiittiluotto-joustoluottoa voi siirtää omalle pankkitilille ympäri vuorokauden.

Lainaston mukaan Limiittiluotto sopii hyvin arjen yllättävien menoerien paikkaamiseen. Sen avulla voi myös jakaa suuremmat menoerät maksettavaksi pidemmälle aikavälille. Kuukauden aikana tehdyistä nostoista tulee lasku seuraavan kuukauden lopussa, ja eräpäivänä asiakas voi joko maksaa velkansa pois kokonaisuudessaan tai lyhentää lainaa minimilyhennyksen verran.

Limiittiluottoa voi hakea Lainaston verkkopalvelussa ilmaisella hakemuksella. Hakemuksen tekoon tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Lainaston mukaan Limiittiluotto on käytettävissä heti positiivisen luottopäätöksen jälkeen ja nostetut luottosummat siirtyvät asiakkaan pankkitilille viiveettä.

Pikavippi voi olla jatkossa luottotili

Pienten lainojen tulevaisuus voi olla luottotilissä. Jo useampi palveluitaan uudistanut pikalainayritys on päättänyt jatkaa toimintaansa nimenomaan tilipohjaista luottoa tarjoamalla.

Reilun viikon kuluttua, perjantaina 31. toukokuuta, on viimeinen mahdollinen päivä tarjota pikavippejä nykyisillä lainaehdoilla. Lauantaista alkaen alle 2000 euron luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään 51 prosenttia, mikä tarkoittaa, ettei lyhytaikaisten pienten luottojen tarjoaminen ole enää kannattavaa. Samalla kielletään ylimääräiset tekstiviestikulut, joten niilläkään ei enää voi tienata.

Euroloan korvasi viime kuussa pikavipit luottotilillä, ja DFC Nordicin omistama Laina.fi on tuonut markkinoille Käyttölainan, joka perustuu tilipohjaisuuteen.

Myös Ferratum ja Viestilaina ovat ilmoittaneet uudistavansa palveluitaan kevään aikana, mutta yhtiöt eivät vielä kerro, millainen uudesta palvelusta tulee. Todennäköistä on, että moni pikavippiyritys paljastaa korttinsa vasta viime hetkellä.

Etukäteen on ennakoitu, että etenkin monet pienemmät lainapalvelut lopettavat toimintansa kokonaan lainsäädännön muuttumisen vuoksi. Esimerkiksi Botnia Financen kaikki kolme lainabrändiä, Capitum.fi, Helppolaina.fi ja Helppovippi.fi, ovat lopettaneet pikavippien myöntämisen.

Luottotilin avulla lainayrityksillä on paremmat mahdollisuudet tehdä kannattavaa liiketoimintaa myös pienillä lainasummilla. Korkokatto koskee myös luottotilejä, mutta luottotilin tapauksessa korkokatto määräytyy luottorajan mukaan. Jos tililuoton luottoraja on 2000 euroa tai enemmän, luoton todellinen vuosikorko saa lain mukaan olla mitä tahansa.

Esimerkiksi Laina.fi ilmoittaa uuden luottonsa todelliseksi vuosikoroksi 66,60 prosenttia. Se on silti huomattavasti alhaisempi kuin tavanomaisen pikavipin vuosikorko, sillä etenkin pienen ja lyhytaikaisen vipin todellinen vuosikorko saattaa helposti nousta tuhansiin prosentteihin.

Tililuottoa ei koske myöskään yöllisen pikavippaamisen hillitsemiseksi säädetty aikarajoitus, joka estää lainan maksamisen tilille yöllä kello 23 – 7. Euroloan käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen luottotilipalvelussaan ja lupaa, että luottotililtä voi tehdä nostoja omalle pankkitilille vuorokauden ympäri.

Vaikka pikavippiyritykset löytävät keinoja jatkaa toimintaansa lainsäädännön muutoksista huolimatta, pienen luoton saanti voi jonkin verran hankaloitua. Monet pieniä lainoja tarjoavat yritykset ryhtyvät esimerkiksi käyttämään Suomen Asiakastiedon tarjoamia positiivisia luottotietoja hallitakseen luottotappioriskiään. Positiivisten luottotietojen avulla luottoa tarjoava yritys saa luottotietorekisteriä laajempia tietoja asiakkaan maksukäyttäytymisestä. Siten luotto voidaan jättää myöntämättä esimerkiksi siinä tapauksessa, että asiakkaalla on ennestään lukuisia lainoja tai muiden lainojen maksuissa on ollut ongelmia.

Myös Laina.fi vaihtoi pikavipit tililuottoon

Laina.fi on uudistanut palveluaan vaihtamalla pikavipit Käyttölainaan. Käyttölaina on tililuotto, joten asiakas saa käyttöönsä luottorajan ja tekee nostoja tarpeen mukaan.

Lainapalveluiden uudistamiselle on tarvetta, sillä perinteisten pikavippien tarjoaminen ei enää ensi perjantain jälkeen kannata. Lakimuutos asettaa pikavippien todelliselle vuosikorolle 51 prosentin katon, joten esimerkiksi sadan euron vipistä saisi kuukauden laina-ajalla periä korkoa vain muutaman euron. Samalla ylimääräisten tekstiviestikulujen periminen kielletään.

Vasta muutama lainantarjoaja on uudistanut palveluaan uuteen lakiin sopivaksi. Laina.fi:n ohella Euroloan on vaihtanut pikavipit luottotilipalveluun. Lisäksi ainakin Viestilaina ja Ferratum ovat ilmoittaneet uudistavansa tuotteitaan. Useiden pikavippibrändien odotetaan poistuvan markkinoilta.

Laina.fi:n Käyttölaina toimii hieman samaan tapaan kuin luottokortti, sillä luottosopimus on jatkuva, ja asiakas voi luottolimiittinsä rajoissa nostaa rahaa pankkitililleen silloin kun haluaa. Käyttölaina-tiliin ei kuitenkaan liity korttia, vaan nostot tehdään verkossa tai tekstiviestillä.

Laina.fi:n mukaan Käyttölainaa myönnetään aina 2000 euroa. Jokaiselle asiakkaalle päätetään kuukausikohtainen luottoraja, joka voi siis olla korkeintaan 2000 euroa. Kuukauden aikana asiakas voi tehdä useita nostoja, kunhan luottoraja ei ylity.

Nostettua Käyttölainaa maksetaan takaisin kerran kuukaudessa. Lainan kulut ovat 13,5 prosentin nostopalkkio ja 19,8 prosentin vuotuinen korko.

Käyttölainalla on paljon yhteistä pikavippien kanssa. Laina.fi lupaa, että asiakaspalvelun aukioloaikoina nostetut luotot toimitetaan useimpien pankkien tileille erittäin nopeasti. Luottopäätöskin luvataan antaa saman tien. Myös tekstiviestien käyttö ja lainahakemuksen tekeminen verkossa ovat tuttuja pikavipeistä.

Uutta on, että nostoja voi tehdä kuukauden aikana useita. Aikaisemmin yhdeltä yritykseltä on yleensä saanut kerrallaan vain yhden vipin, joten lisälainan tarpeeseen on pitänyt hakea luottoa muilta yrityksiltä. 2000 euron luottoraja riittää suurempiinkin tarpeisiin, joten asiakkaan ei välttämättä tarvitse haalia lainoja useilta yrityksiltä.

Käyttölainan ehdot ovat hieman tiukemmat kuin vanhojen pikavippien. Lainahakemuksessa hakijan tulee ilmoittaa tietoja tuloistaan ja taloustilanteestaan, ja näitä tietoja käytetään luottopäätöksen tekemiseen. Hakijaa voidaan pyytää lähettämään kopio palkkakuitista, eläketodistuksesta tai tiliotteesta, joten esimerkiksi työttömien lainansaanti voi vaikeutua. Aiemmin luottopäätös tehtiin lähinnä hakijan luottotietojen perusteella, joskin myös maksuhistoria vaikutti päätökseen.

Asiantuntijat: Pikavippien tilalle tarvitaan helppoja ratkaisuita

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla kirjoittavat Juha Pantzar ja Kati Rantala ovat huolissaan siitä, miten paljon pikavippejä käyttävien ihmisten käy, kun lainatarjonta kesäkuun alussa supistuu.

Rantala on tutkimusjohtaja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa ja Pantzar Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja.

Pikavippitoimintaa rajoittava lainsäädäntö on tulossa voimaan kesäkuun alussa. Lain myötä pikavippien tarjonta vähenee selvästi.

Uudistuksien vuoksi moni ei enää pysty paikkaamaan talouttaan pikavipillä. Usein vippien oton taustalla on ollut arjen sujuvuuden turvaaminen tai yritys ostaa lisäaikaa, kun taloudellinen katastrofi uhkaa.

Kirjoittajat uskovat, että lakimuutoksen tullessa voimaan useiden ihmisten velkakierre katkeaa melko samanaikaisesti perintätoimiin. Maksuhäiriömerkintöjen ja velkomustuomioiden määrä voi hetkellisesti lisääntyä.

Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää monella tavalla, sillä se voi vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saantia ja verkkopalveluiden käyttöä.

Velkaongelmat ovat ylivelkaantuneille usein häpeällisiä ja ahdistavia. Velkaantuneilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa maksuvaikeuksien seurauksista ja niiden vaikutuksista.

Velkaneuvonnan avulla lähes kaikkiin velkaongelmiin voidaan löytää ratkaisu. Yksin ongelmia voi olla hankala ratkaista. Siksi Pantzar ja Rantala ehdottavatkin, että pikavippejä rajoittavan lain oheen tulisi perustaa neuvontapalveluita, joiden tavoittaminen olisi helppoa. Velkaongelmien selvittäminen vaatii usein monialaista taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen asiantuntemusta.

Vaikeinta on kirjoittajien mukaan nuorten tavoittaminen, sillä saatavilla oleva apu ei välttämättä kohtaa avuntarvitsijoita. Nuoret hakevat usein apua esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta, mutta niissä tiedon paikkansapitävyyttä ei voi varmistaa. Kirjoittajien mielestä talousneuvontaa pitäisi kehittää etenkin siellä, missä ongelmat ovat vasta alussa. Silloin niihin voitaisiin tuella ja ohjeistuksella löytää nopeasti toimivia ratkaisuita.

Pantzar ja Rantala kirjoittavat myös, että tarve pienlainaan arjen hallintakeinona ei poistu, vaikka muunlainen ongelmavelkaantuminen lisääntyisi. Erilaisia luottojen muotoja ja maksujärjestelyitä on olemassa lukuisia, ja velan varassa eläminen on yhä yleisempää.

– Tähän tulisi varautua nopeasti kehittämällä vaihtoehtoisia, edullisia ja kohtuullisia ratkaisuja, kuten sosiaalista luototusta. Asiasta on keskusteltu, mutta syntyykö uusia palveluja kyllin pian, kirjoittajat pohtivat.

Luottokorttimyynti kasvoi, mutta luottotappiot vähenivät

Suomalaiset tekivät kotimaassa luottokorttiostoksia 8,9 miljardilla eurolla vuonna 2012, selviää Tilastokeskuksen Rahoitustoiminta-tilastosta. Myynti kasvoi kahdeksan prosenttia verrattuna vuoden 2011 tietoihin.

Myynnin kasvusta huolimatta luottotappioiden määrä ei viime vuonna noussut, vaan päinvastoin vähentynyt. Vuoden aikana luottokortit aiheuttivat 39 miljoonaa euroa luottotappioita, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi väheni maksuhäiriön takia purettujen tilien määrä – vähennystä edellisvuoteen tuli jopa 20 prosenttia.

Käteisnostojen ja tilisiirtojen tekemiseen luottokortteja käytettiin Suomessa entistä vähemmän. Ne vähenivät noin viisi prosenttia.

Suomalaiset tekivät luottokorttiostoksia ahkerasti myös ulkomailla. Kotimaisia luottokortteja käytettiin ulkomailla 2,2 miljardin euron edestä. Suomessa puolestaan tehtiin ostoksia ulkomaisilla luottokorteilla 2,0 miljardin euron edestä. Ulkomaisilla luottokorteilla Suomessa tehtyjen ostosten määrä kasvoi jopa 42 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suomalaisilla oli viime vuonna 3,4 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä. Se on prosentin enemmän kuin toissa vuonna. Valtaosa, 89 prosenttia, on varsinaisia korollisia luottokortteja, mutta 11 prosenttia on edelleen maksuaikakortteja. Vielä vuonna 2005 yli puolet suomalaisten luottokorttitileistä oli maksuaikakortteja, mutta sen jälkeen niiden osuus on voimakkaasti pienentynyt.

Keskimäärin suomalainen luottokortinkäyttäjä käytti korttiaan ostosten tekemiseen 45 kertaa vuodessa eli harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Lukuun on laskettu vain kortit, joita on käytetty vähintään kerran vuoden aikana.

Luottokorttivelkaa suomalaisilla oli vuoden lopussa 2,5 miljardia euroa eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 67 prosenttia oli kotitalouksien velkaa ja 33 prosenttia yritysten velkaa. Vertailun vuoksi kotitalouksilla oli kaikenlaisia luottoja yhteensä 115 miljardia euroa.

Euroloan lopetti pikavipit, tilalle luottotili

Lainapalvelu Euroloan Consumer Finance on korvannut entiset pikavippinsä luottotili-palvelulla. Luottotili on luottokortin kaltainen jatkuva palvelu, josta asiakas voi nostaa haluamiaan lainasummia oman luottorajansa puitteissa.

Pikavippipalveluiden uudistaminen on tarpeen, sillä vajaan kuukauden päästä voimaantuleva lainsäädäntö rajoittaa pikavippien todellisen vuosikoron korkeintaan 51 prosenttiin. Tällä hetkellä etenkin pienten ja lyhytaikaisten vippien todelliset vuosikorot voivat nousta jopa tuhansiin prosentteihin, joten korkojen leikkaus tarkoittaa, että useimmat pikavippimuodot muuttuvat kannattamattomiksi.

Useimmat pikavippipalvelut jatkavat vanhanmallisten vippien tarjoamista todennäköisesti niin kauan laki sallii. Euroloan onkin uudistuksissa muita edellä.

Muiden uudistusten lisäksi Euroloan nosti lainasummia. Asiakas voi saada luottotilinsä luottorajaksi jopa 5000 euroa. Toisaalta pienin mahdollinen luottoraja on vain 50 euroa.

Kun asiakas hakee Euroloanilta luottoa ja saa positiivisen luottopäätöksen, hän saa käyttöönsä luottotilin, jolta voi nostaa varoja omalle pankkitilille aina henkilökohtaiseen luottorajaan asti. Luottoa voi nostaa aina kun tahtoo, myös öisin. Luottotiliä ei siis koske sääntö, jonka mukaan pikavippiä ei saa maksaa tilille kello 23.00 – 07.00.

Pikavipin hinta on tyypillisesti kaikille asiakkaille sama, mutta Euroloanin luottotilin kulut määritetään asiakaskohtaisesti. Viitekoron päälle lisätään asiakaskohtainen marginaali, joka voi olla 7,0 – 28,9 prosenttia. Pienemmän marginaalin voi saada, jos on esimerkiksi laskunsa huolella hoitanut kanta-asiakas tai omistaa asunnon.

Luoton kulut kerrotaan vasta luottopäätöksessä, joten hakija ei voi tietää lainansa kustannuksia ennen lainahakemuksen lähettämistä. Lainaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa hintaa tietämättä, sillä kuluja maksetaan vain nostetuista lainasummista.

Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen arvioi huhtikuun alussa yhtiön tiedotteessa, että luottoriskin hallitseminen on vakuudettomassa kuluttajarahoituksessa kaiken perusta. Juuri luottoriskin hallitseminen onkin uuden hinnoittelun tavoitteena.

– Hintaryhmät mahdollistavat luottoriskin tehokkaamman hallitsemisen sekä kannattavan liiketoiminnan rakentamisen huomattavasti suuremmalle asiakaskunnalle, koska jokainen asiakas saa henkilökohtaisen luottotarjouksen – henkilökohtainen, tarkkaan analyysiin pohjautuva lainatarjous on myös asiakaspalvelua, Korpinen kertoi.

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä otettiin yli 400 000 pikavippiä

Suomalaiset ottivat pikavippejä 104 miljoonalla eurolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eli loka-joulukuussa. Yhteensä vippejä otettiin tuona aikana noin 411 000 kappaletta.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen luottokantatilastosta.

Uusia pikavippejä myönnettiin loka-joulukuun aikana euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2011 vastaavalla neljänneksellä, mutta runsaat kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisen neljänneksen eli heinä-syyskuun aikana. Keskimääräinen pikavippi oli 253 euroa ja vipin keskimääräinen takaisinmaksuaika 37,7 päivää.

Pikavippiasiakkaat maksoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä lainoistaan erilaisia kuluja yhteensä 24 miljoonaa euroa. Pienlainojen kulut olivat siis 23 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Tilastoituja pienlainayrityksiä oli vuoden lopussa 82 kappaletta.

Yhteensä vuonna 2012 myönnettiin pikavippejä 394 miljoonalla eurolla. Määrä on 22 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli viime vuoden lopulla lainaa yhteensä 115 miljardia euroa. Se on vajaat 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Heinä-syyskuuhun verrattuna kotitalouksien lainamäärä kasvoi vajaan prosentin.

Noin 77 prosenttia kotitalouksien luotoista oli asunto- ja vapaa-ajanasuntoluottoja. Uusia asuntoluottoja nostettiin loka-joulukuussa vajaalla viidellä miljardilla eurolla, mikä on lähes 10 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Heinä-syyskuuhun verrattuna uudet asuntoluotot vähenivät euromääräisesti yli yhdeksällä prosentilla.

Kulutusluottoja kotitalouksilla oli vuoden lopulla vajaan 15 miljardin euron edestä ja opintolainoja puolentoista miljardin euron edestä.

Yritysten ja elinkeinonharjoittajien luottokanta oli vuoden lopussa yhteensä 78 miljardia euroa. Yritystoiminnan luototus kasvoi runsaat kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä.

KSML: Pikavippi on ylivelkaantuneelle viimeinen oljenkorsi

Keskisuomalainen-lehti kertoo, että vanhemmat ja sukulaiset saattavat tehdä ylivelkaantuneelle nuorelle karhunpalveluksen maksamalla tämän velat pois puuttumatta asiaan sen enempää.

– Jos nuoren aikoo pelastaa, on mentävä syvemmälle, velkaantumisen syihin. Maksuhäiriömerkinnän peikkoa halutaan välttää viimeiseen saakka, vaikka joskus se olisi suoja lisävelkaantumiselle, kertoo talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen.

Pikalainoja mainostetaan paljon, lainapäätökset tehdään nopeasti ja rahat voi saada tilille parissa minuutissa. Vippejä saatetaan mainostaa jopa henkilöille, joilla on maksuhäiriömerkintä.

KSML:n mukaan pikavippien aiheuttamat ongelmat näkyvät päivittäin Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonnassa. Erityisesti nuorten osuus velkaneuvonnan asiakkaista on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2012 jo 26,6 prosenttia asiakkaista oli alle 30-vuotiaita, kun kaksi vuotta sitten luku oli 19,5 prosenttia. Myös puhelinneuvonnan tarve on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Pikavippejä ottavat kuitenkin kaikenlaiset ihmiset.

Suurimmalle osalle velkaantuneista pikavippi on viimeinen oljenkorsi. Siihen tartutaan, kun talous on jo valmiiksi kuralla eivätkä rahat enää riitä asuntolainan tai kulutusluottojen maksuun tai edes elämiseen. Taustalla voi olla esimerkiksi peliriippuvuutta.

Seija Jauhiainen on huolissaan velkaongelmien määrän kasvusta. Kesäkuussa tulee voimaan alle 2000 euron pikaluottojen korkokatto, mutta Jauhiainen ei usko sen vähentävän ongelmia.

Velkaantumiseen liittyy tyypillisesti mielenterveysongelmia, sillä velkaantuminen aiheuttaa usein voimakasta ahdistusta. Jotkut velalliset hautautuvat kotiin, kun sosiaaliset suhteet menevät solmuun. Osa talous- ja velkaneuvontaan soittavista on huolestuneita ylivelkaantuneiden läheisiä.

Ihmissuhdeongelmia voi syntyä, kun vipataan kavereilta tai otetaan lainaa kavereiden tai puolison henkilötietojen avulla.

– Sitäkin tehdään, että porukoissa käytetään pikavippien ottamiseen sen henkilötietoja, jolla vielä on puhtaat luottotiedot. Näihin tilanteisiin saattaa liittyä painostusta, Jauhiainen kertoo.

Jonkin verran vipataan myös muilta yksityisiltä rahantarjoajilta. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, sillä pahimmillaan lainaaja perii velkaa takaisin samaan tapaan kuin huumekuvioissa.

Toisaalta myös laillinen perintä on velkaneuvonnan kokemuksen mukaan muuttunut aggressiiviseksi ja kohtuuttomaksi. Maksuvaatimuksia sataa kaikkina kellonaikoina, ja velkojan yhteystiedot saattavat muuttua, mikä vaikeuttaa yhteydenottoa ja aiheuttaa lisäkuluja.

Takuu-Säätiö: Velalliset saavat kymmeniä päällekkäisiä velkoja

Ylivelkaantuneita auttava ja velkojen järjestelylainoja takaava Takuu-Säätiö kertoo tiedotteessaan, että velallisille saattaa kertyä monia kymmeniä velkoja, koska heillä on mahdollisuus saada velkaa velan päälle. Näin syntyy vaikea velkakierre, jonka purkamiseen tarvitaan esimerkiksi järjestelylainaa.

Takuu-Säätiön lainatakausta hakeneilla on pahimmillaan ollut jopa 60 eri velkaa, ja suurten velkamäärien kanssa vaikeuksiin joutuneiden määrä kasvaa koko ajan. Lukumäärällisesti suurten velkamäärien taustalla on usein pikavippejä.

– Luottojen aktiivisen markkinoinnin, helpon saatavuuden ja käytön tavanomaistumisen seuraukset näkyvät selvästi säätiön asiakaskunnassa, arvioi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Takuu-Säätiön tilastojen mukaan lainatakauksen hakijoilla oli viisi vuotta sitten tavallisimmin enintään 20 velkaa. Vuonna 2012 tällaisia hakijoita oli aiemman 60 prosentin sijaan enää kolmannes.

Yhä useammalla velkojen järjestelylainaa tarvitsevalla on vastaavasti 30 – 60 eri velkaa. Heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2008 sellaisia velkamääriä oli vain 16 prosentilla hakijoista, vuonna 2012 jo 37 prosentilla. Noin 50 velan hakemusten määrä on kasvanut etenkin vuodesta 2011.

Velkojen lukumäärää lisäävät etenkin pikaluotot. Pikavippivelkoja on paljon kaikenikäisillä takauksen hakijoilla, mutta erityisen paljon niitä on alle 24-vuotiailla. Heillä pikavippejä on kolminkertaisesti verrattuna yli 30-vuotiaisiin.

Velkamäärät kasvavat helposti suuriksi, koska velkakierre ei katkea ennen ensimmäistä maksuhäiriömerkintää. Lisäksi ylivelkaantuneet maksavat luottoja usein aluksi uusien pikavippien tai kulutusluottojen avulla.

– Velallinen koettaa tyypillisesti selviytyä maksuvaikeuksissaan ottamalla uutta velkaa. Myöskään velkoja ei pysty pysäyttämään velallista ajoissa, sillä se ei näe mistään, kuinka monta velkaa asiakkaalla on jo entuudestaan, kertoo Pantzar.

Pantzarin mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi ehkäistä epätoivoisten tilanteiden syntymistä. Oikeusministeriö tiedotti kuitenkin keskiviikkona, ettei rekisteriä perusteta ainakaan toistaiseksi. Suomen Asiakastieto aikoo kuitenkin ryhtyä tarjoamaan positiivisia luottotietoja luottoyhtiöiden käyttöön.

Suomen Asiakastieto tarjoaa positiivisia luottotietoja – valtakunnallista rekisteriä ei tulossa

Oikeusministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yleistä positiivista luottotietorekisteriä ei ole tulossa ainakaan toistaiseksi. Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muustakin taloustilanteesta, negatiiviset luottotiedot taas tarkoittavat maksuhäiriömerkintöjä.

Selvityksen positiivisen luottotietorekisterin mahdollisuuksista teki professori Ahti Saarenpää. Oikeusministeriön mukaan luottotietorekisterin perustamista vastaan puhuu esimerkiksi positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin ongelmallisuus.

Lisäksi ministeriössä halutaan odottaa EU:ssa parhaillaan valmisteltavien lakien vaikutuksia. EU:ssa valmistellaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä, joten nyt tehtävät lakimuutokset saattaisivat oikeusministeriön mukaan johtaa tempoilevaan lainsäädäntöön ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia.

– Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Aihetta välittömiin lainsäädäntötoimiin ei ministerin mukaan ole. Hän haluaa kuitenkin seurata, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina jo olemassa olevan lainsäädännön pohjalta.

Ainakin osa luottoalan toimijoista ilmeisesti pitää positiivisten luottotietojen saatavuutta tärkeänä, sillä Suomen Asiakastieto kertoi eilen ryhtyvänsä tarjoamaan luottoyhtiöiden käyttöön positiivisia luottotietoja.

Kyseessä on järjestelmä, jossa luottoasiakkaat voivat itse päättää, saako heidän tietojaan luovuttaa vai ei. Ylen mukaan luvan antamatta jättäminen voi kuitenkin johtaa siihen, että luottoa ei myönnetä.

Suomen Asiakastiedon luovuttamista tiedoista luottoyritykset näkevät, paljonko hakijalla on ennestään kulutusluottoja ja onko maksujen kanssa ollut ongelmia. Kuka tahansa ei tietoja saa, sillä alkuvaiheessa järjestelmässä on mukana vain 15 pikavippi- ja kulutusluottoyritystä. Asiakastiedon mukaan tietoja käyttävien yritysten määrä kuitenkin kasvaa jatkossa.

Suomen Asiakastieto uskoo, että positiivisten luottotietojen saatavuus on sekä yritysten että kuluttajien edun mukaista. Lainanmyöntäjien kannalta se voi tarkoittaa vähemmän luottotappioita, kuluttajien kannalta vähemmän ylivelkaantumista.

Positiivista luottotietorekisteriä ovat toivoneet yleisesti niin pikavippien ja kulutusluottojen tarjoajat kuin ylivelkaantuneita auttavat. Esimerkiksi Takuu-Säätiö on moneen otteeseen todennut, että positiivinen luottotietorekisteri ehkäisisi ylivelkaantumista. Vastaava rekisteri on käytössä useissa Euroopan maissa.

Sosiaalinen luotto voi olla vähävaraiselle sopiva lainavaihtoehto

Laki sosiaalisesta luototuksesta säädettiin jo kymmenisen vuotta sitten, mutta kovin yleinen tai tunnettu ei sosiaalinen luotto vielä ole. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sosiaalista luottoa tarjoaa tällä hetkellä noin kaksikymmentä kuntaa.

Velkaongelmien vähentämiseksi sosiaalista luototusta on tarkoitus kehittää ja lisätä, ja sosiaalisen luoton kehittäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.

Siinä missä pikavippien tarkoituksena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa, sosiaalisen luoton tavoitteet ovat nimensä mukaisesti sosiaalisia. Sosiaalinen luotto on edullista lainaa, sillä lainasta saa periä korkoina ainoastaan Suomen Pankin voimassaolevan viitekoron mukaisen koron. Tämän koron suuruus on tällä hetkellä yksi prosentti. Muita maksuja luotosta ei saa periä.

Pikavippiä voi saada jokseenkin kuka tahansa suomalainen, joka on täysi-ikäinen ja luottokelpoinen, ja rahat voi saada tilille alle vartissa. Sosiaalisen luoton hakemusprosessi on pitempi ja mutkikkaampi, sillä luotto myönnetään vain tarkat kriteerit täyttäville henkilöille.

Pikavippiä hakiessa rahan tarpeen syytä ei kysellä, mutta sosiaalisen luoton kohdalla syy on ilmoitettava. Lainan tarpeen syy vaikuttaa luottopäätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perusteltuja syitä ovat esimerkiksi velkakierteen katkaiseminen, asumisen turvaaminen ja työllistymisen tai kuntoutumisen edistäminen.

Esimerkkejä sosiaalisen luoton käyttötarkoituksista ovat esimerkiksi vuokravakuuden maksu ja järjestelylaina, jolla voi maksaa pois kalliimmat luotot.

Luoton myöntämisen kriteerit vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Yhteistä kaikille on, että hakijan tulee olla pienituloinen tai vähävarainen, mutta hänen on kuitenkin pystyttävä selviytymään luoton takaisinmaksusta.

Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuus saada vaadittava rahasumma muilla keinoin. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi toimeentulotuki, pankkilaina, säästäminen tai omaisuuden myynti.

Sosiaalisen luoton avulla voi saada suuriakin lainasummia, joten kyse ei ole mistään viidenkympin vipeistä. Esimerkiksi Helsingissä luottoa voi saada 500 – 15 000 euroa, Oulussa minimisumma on 200 euroa.

Vaikka sosiaalinen luotto on edullista lainaa, se on maksettava takaisin siinä missä pikavippikin. Myös maksuajat vaihtelevat kunnittain. Helsingissä maksuaika voi luottosumman suuruudesta riippuen olla korkeintaan 5 – 7 vuotta, Oulussa viisi vuotta.

Lisätietoja sosiaalisesta luotosta saa kunnan sosiaalivirastosta.

AL: Pikavippien korkokatolla voi olla odottamattomia seurauksia

Kun pikavippifirmat laittavat lapun luukulle, seuraa vaikeuksia ihmisille, jotka ovat rakentaneet elämänsä pikavippiputken varaan.

Pikavippien korkoja ja kuluja rajoittava laki tulee voimaan kesäkuun alussa, ja välitön vaikutus on, että vakuudettomat pienlainat poistuvat lainamarkkinoilta, kertoo Aamulehti. Moni yritys on jo lopettanut toimintansa, ja useiden odotetaan vielä lopettavan.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar on huolissaan ihmisistä, jotka ovat tähän mennessä pyörittäneet elämäänsä pikavippirahoituksella. Odotettavissa voi olla paljon maksuhäiriömerkintöjä, kun ensi kesänä lainoja ei enää saakaan uusittua.

Pikavippikierteessä olevat joutuvat ottamaan jatkuvasti uutta lainaa selvitäkseen lainojen takaisinmaksusta tai arkisista menoista. Useiden päällekkäisten ja peräkkäisten lainojen ottaminen on mahdollista, kunhan ottaa lainat eri firmoista. Suomessa toimii yhä 76 pikavippiyritystä, joten valinnanvaraa riittää. Lainojen ketjuttaminen onnistuu niin kauan kuin luottotiedot pysyvät puhtaina.

Aamulehden mukaan joillakin Takuu-Säätiön asiakkailla on ollut samanaikaisesti jopa yli 20 pikavippiä.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan lainoja tarjoavat yhtiöt eivät vastaa siitä, mitä asiakkaille tapahtuu lakiuudistuksen jälkeen.

Erityisesti pikavippien nuorille aiheuttamat haitat herättävät usein huomiota. Aamulehti kertookin myös, että pikavippien vaaroista on huolestuttu Pirkanmaalla niin paljon, että ulosottomiehet on patistettu kouluille valistamaan ylivelkaantumisen ongelmista. Velka-ahdingosta halutaan varoittaa alle täysi-ikäisiäkin.

Taustalla on, että jopa 80 prosenttia velkomusasioista voi johtua pääasiassa nuorten ottamista pikavipeistä. Myös ulosottoon tulevista velkomusasioista liki puolet kohdistuu alle 30-vuotiaisiin.

Rahoituspalveluiden verkkomyynti kasvussa

Rahoituspalveluita, kuten pikavippejä, ostetaan netistä yhä enemmän. Palveluiden verkkomyynti kasvaa, mutta kokonaisuudessaan verkkokaupan kasvuvauhti on hidastunut.

Asiakkuusmarkkinointiliiton, Kaupan liiton ja TNS Gallupin verkkokauppatilaston mukaan palveluiden ostaminen verkosta kasvoi vuonna 2012 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Suurin kasvu nähtiin rahoituspalveluissa, joiden ostaminen verkosta kasvoi yli 45 prosenttia. Rahoituspalvelut sisältävät muun muassa pikavippien verkkomyynnin. Myös rahapelien osuus kasvoi merkittävästi, noin neljänneksen vuodesta 2011.

Kokonaisuudessaan verkkomyynti kasvoi vain 0,7 prosenttia vuonna 2012. Kokonaismyynnin kasvua hidasti erityisesti asuntojen, autojen ja veneiden myynnin romahtaminen. Myös hyvinvointipalveluiden verkko-ostaminen väheni vuodesta 2011.

Verkkokaupan suurin ryhmä on edelleen matkailu 37 prosentin osuudella. Toisena tulee viihde-elektroniikka ja tietotekniikka 11 prosentin osuudella ja kolmantena rahapelit kahdeksan prosentin osuudella. Rahoituspalveluiden osuus on viisi prosenttia.

Ulkomaisen verkkokaupan suosio kasvaa. Suomalaiset kuluttajat ostivat vuonna 2012 ulkomaisista verkkokaupoista 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaisten kauppojen osuus verkkomyynnistä on 15 prosenttia.

Suomalaiset kuluttajat ostivat viime vuonna tavaroita ja palveluita 9,6 miljardilla eurolla. Kaikista suomalaisista 75 prosenttia on joskus ostanut jotain verkosta. Verkkokauppatilaston mukaan netistä ostamisen suosio kasvaa edelleen, mutta voimakkain kasvu on jo nähty. Jatkossa verkkokaupan kasvu ei enää perustu verkko-ostamisen yleistymiseen, vaan muutoksiin ostotiheydessä ja ostettavien tuoteryhmien kirjossa.

Toistaiseksi heikko taloudellinen tilanne ja sen myötä kuluttajien varovaisuus vaikuttaa kuitenkin kaikkeen kuluttamiseen, myös verkko-ostamiseen, arvioi TNS Gallupin Digital-yksikön johtaja Ville Wikström.

– Tämä näkyy siinä, että verkko-ostajien määrä kasvaa, mutta yksittäisen kuluttajan tekemien ostosten määrä ei niinkään, Wikström kertoo.

Tornio kieltämässä pikavippimainokset

Tornio on kieltämässä pikavippien mainostamisen. Kaupungin teknisten palveluiden lautakunta on todennut lausunnossaan, että mainospaikkasopimuksiin on mahdollista liittää pikavippimainokset kieltävä ehto.

Mainoskieltoa ehdotettiin 25. helmikuuta valtuustoaloitteella, jonka oli allekirjoittanut 12 Tornion kaupunginvaltuutettua tai varavaltuutettua. Kieltoehdotusta perustellaan pikavippien aiheuttamilla talousvaikeuksilla. Aloitteentekijöiden mukaan yhä useammat torniolaiset ovat joutuneet pikavippien takia taloudellisiin ahdinkoon ja luottokierteeseen, mikä näkyy myös toimeentulotukiasiakkaiden määrässä.

Torniossa on otettu käyttöön sosiaalinen luotto erityisesti pikavippien aiheuttamien luottokierteiden korjaamiseksi. Aloitteentekijät huomauttavat, että on ristiriitaista, että Torniossa samaan aikaan tarjotaan sosiaalista luottoa ja mainostetaan pikaluottoja muun muassa kaupungin lyhtypylväissä. Ristiriidan korjaamiseksi aloitteentekijät esittävät, että kaikenlainen pikaluottojen mainonta kielletään kaupungin omistamilla mainospaikoilla.

Tornion teknisten palveluiden lautakunta kertoo lausunnossaan, että kaupunki ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoja kesken sopimuskauden. Ulkomainontaa koskevat sopimuksen ovat kuitenkin sopimusvapauden piirissä, joten niihin on teknisten palveluiden lautakunnan mukaan mahdollista liittää pikaluottojen mainoskielto.

Lausunnossa huomioidaan myös, että eduskunta on säätänyt pienluotoille korkokaton.

– Jää nähtäväksi onko toimenpiteillä vaikutusta aiheutuneisiin ongelmiin, lausunnossa todetaan.

Lautakunta huomauttaa, että mikäli pikavippimainokset kieltävä ehto otetaan käyttöön, se tulee tasapuolisuuden nimissä sisällyttää kaikkiin uusiin ja jatkettaviin mainospaikkojen vuokrasopimuksiin.

Pikavippimainosten kieltoa on ehdotettu useissa kaupungeissa. Moni kaupunki on hyväksynyt kiellon, mutta joissakin kunnissa kielto on torpattu. Esimerkiksi Helsingissä arvioitiin, ettei kaupungilla ole valtuuksia asettaa kieltoa. Myös Porissa tekninen palvelukeskus on Ylen mukaan suhtautunut kielteisesti vippimainosten kieltoon.

– Jos ei tyydytä siihen, että markkinoilla laillisesti olevia hyödykkeitä markkinoidaan laillisin keinoin, on ehkä parempi olla luovuttamatta mainospaikkoja ollenkaan. Saman asian voi ilmaista myös niin, että on kunnianhimoinen tehtävä laatia eri näkökohdat tasapainoisesti huomioon ottava kieltolista, palvelukeskuksen ehdotuksessa sanotaan Ylen mukaan.

Pikavippimainoskieltojen on toisinaan epäilty olevan elinkeinovapauden tai sananvapauden vastaisia. Myös ulkomainosyhtiö JCDecaux Oy on vastustanut kieltoja ja arvioinut, että pikavippien tuottamat ongelmat johtuvat itse pikavippijärjestelmästä, eivät mainoksista.

Lainaa virtuaalisella luottokortilla

Luottoyritys Euroloan aikoo tuoda markkinoille virtuaalisen luottokortin, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Luottokortti aiotaan lanseerata vielä kevään aikana.

Euroloan tunnetaan parhaiten pikavippien ja pienehköjen kulutusluottojen tarjoajana. Kesällä pikavipeille kuitenkin asetetaan korkokatto.

– Perinteinen pienlainatoiminta tulee tuolloin tiensä päähän, mutta emme usko lainatarpeen katoavan markkinoilta minnekään. Valtaosa pienlainoja käyttävistä ihmisistä huolehtii maksuistaan sovitusti ja ovat näin ollen toivottavia asiakkaita myös meille, kertoo Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen.

Euroloanilla on Suomen lisäksi toimintaa Ruotsissa, Puolassa ja Tanskassa. Se on osa kansainvälistä rahoitusalan konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

– Laajennamme rahoitustuotteiden valikoimaamme ottamalla käyttöön virtuaaliseen luottokortin osana kansainvälistymisstrategiaamme, kertoo Euroloanin toimitusjohtaja Tommi Lindfors.

Euroloan aikoo tarjota virtuaalista luottokorttia neljässä eri hintaryhmässä. Hintaryhmien todelliset vuosikorot ovat 9,9, 14,9, 39,9 ja 51,0 prosenttia. Korpisen mukaan hintaryhmät mahdollistavat luottoriskin tehokkaamman hallinnan sekä kattavan liiketoiminnan rakentamisen suurelle asiakaskunnalle. Raha-asiansa hyvin hoitaneille kanta-asiakkaille voidaan esimerkiksi myöntää entistä edullisempaa luottoa.

Korpinen uskoo luottokorttien mahdollisuuksiin.

– Luottokorttien kautta kulkeva vuosimyynti on kohdemarkkinoillamme yli 1 000 miljardia euroa ja valtaosa siitä on pankkien omistamien rahoitusyhtiöiden hallinnassa. Kiristyvä pankkilainsäädäntö avaa pankeista riippumattomille rahoitusyhtiöille uusia mahdollisuuksia. Luottokorttien juridinen toimintaympäristö on stabiili ja toimintamalli on helposti skaalattavissa maarajojen yli, hän kertoo.

Eikä tuotekehitys välttämättä pysähdy virtuaaliseen luottokorttiin.

– Onkin luontevaa ajatella, että virtuaalisen luottokorttipalvelun luonnollinen jatkumo on tulevaisuudessa myös fyysinen luottokortti, Korpinen toteaa.

Euroloanin liiketoimintamalli on tarjota asiakkaille lähes reaaliaikaista luottoa. Yritys on perustettu vuonna 2007, ja se on lainannut yli 60 miljoonaa euroa.

Kaleva: EK:n Kokkila mukana pikavippiliiketoiminnassa

Kaleva kertoi viikonloppuna, että Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila on mukana pikavippibisneksessä. Kokkilan sijoitusyhtiö omistaa osan pikavippiyhtiö Ferratumista.

Kokkilan pikavippiomistukset ovat saaneet osakseen kritiikkiä. Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen kommentoi Kalevalle, että EK:n puheenjohtajan osallistuminen pikavippibisnekseen on arveluttavaa.

– Yhteiskunnan eliitin pitää pyrkiä noudattamaan korkeaa moraalia ja näyttämään esimerkkiä, jos halutaan, että tavalliset kansalaiset toimivat moraalisesti ja oikein, Heinonen sanoi lehdelle.

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio kritisoi Kokkilaa Demarissa.

– Elinkeinoelämän ykkösmiehelle ei näemmä enää riitä työtä tekevien suomalaisten palkkojen ja työsuhdeturvan polkeminen, vaan työläisiltä pitää vielä kiskoa korkoakin, Vainio arvosteli.

Vainio muistutti, että menestyvä suomalainen työelämä ei synny ahneudesta ja itsekkyydestä, vaan motivoituneista työntekijöistä, sitoutuneista johtajista ja vastuullisuutta korkeassa arvossa pitävistä omistajista. Hän huomautti, että ilman vastuullisia omistajia ei ole menestyvää suomalaista työelämää.

Kokkila puolusti omistuksiaan Kalevassa. Hänen mukaansa pikavippitoimialaan liittyy ikäviä piirteitä ja ikäviä yhtiöitä, mutta kun sijoitusta harkittiin, Ferratum todettiin moraalisilla pelisäännöillä toimivaksi yhtiöksi.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminta loppuu

Pikavippiyritysten etujärjestö Suomen Pienlainayhdistys ilmoittaa lopettavansa toimintansa kesäkuussa. Yhdistys kertoi asiasta viime viikolla tiedotteessaan.

Yhdistys päätyi lopettamispäätökseen, koska pikavippitoiminnan odotetaan hiipuvan kesällä. 1. kesäkuuta tulee voimaan uusi pikavippien kuluja rajoittava laki, joka tekee pikavippien tarjoamisesta kannattamatonta. Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan pikalainatoiminnan katteesta häviää lain myötä yli 90 prosenttia.

Ensimmäiset pikavippiyritykset aloittivat Suomessa vuonna 2005, ja Suomen Pienlainayhdistys perustettiin kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2007. Yhdistystoiminnan tavoitteena oli lisätä kuluttajien ja sidosryhmien tietoisuutta pienlainoista, kehittää hyvää luotonantotapaa ja tietysti parantaa pikavippiyritysten toimintaedellytyksiä.

Lakimuutoksen myötä moni pikavippiyritys joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Suuremmat ja vakavaraisemmat yhtiöt voivat siirtyä tarjoamaan yli 2000 euron luottoja, joita uusi laki ei koske. Lain mukaan pienen lainan todellinen vuosikorko saa jatkossa olla vain noin 51 prosenttia, kun viime vuonna pikavippien todellinen vuosikorko oli keskimäärin 630 prosenttia.

Esimerkiksi Terrarahoituksen toimitusjohtaja Mikko Koistinen kommentoi Uusi Suomi -lehdelle, että yritys joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa, sillä mahdollisuutta siirtyä suuriin lainoihin ei ole.

– Kun korkokatto estää yli 51 prosentin korot, sadan euron lainasta voi käytännössä periä parin päivän kuluttua vain 103 euroa. Pelkät lainanmyöntökustannukset ovat 8 euroa, joten toiminta muuttuu täysin kannattamattomaksi, Koistinen totesi.

Suomivipin toimitusjohtaja Petri Silvennoinen arveli Uuden Suomen haastattelussa, että korkokatto voi jopa vaikuttaa täysin päinvastaisesti kuin toivotaan. Ylivelkaantuminen on vaarassa lisääntyä, jos ihmiset siirtyvät ottamaan pienen lainan sijaan hyvin suuria kulutusluottoja.

Vuoden 2012 lopussa keskimääräinen pikalainasumma oli 253 euroa ja maksuaika 38 päivää. Muutos on suuri, jos pikavippiasiakkaat alkavat sen sijaan ottaa tuhansien eurojen lainoja vuosien maksuajoilla.

Uusi laki tosin edellyttää, että luottojen tarjoajat varmistavat asiakkaan maksukyvyn aiempaa tarkemmin. Se voi ehkäistä ylivelkaantumista. Käytännössä maksukyvyn tarkistaminen voi tarkoittaa, että lainan hakijat joutuvat toimittamaan luottoyhtiölle esimerkiksi palkkalaskelmansa.

Pikavippien korkeista koroista kiskontasyyte

Kolmen pikavippiyhtiön toimitusjohtajana toimiva mies on saanut syytteen kiskonnasta. Syyttäjän mukaan miehen omistamat yritykset perivät pikalainoista kohtuuttomia korkoja.

Aiheesta kertovat muun muassa Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat.

Pikavippien korot ja kulut olivat jopa 89 prosenttia luoton määrästä. Luottojen määrä oli 50 – 300 euroa ja laina-aika 7 – 28 päivää. Esimerkiksi 300 euron lainasta saattoi kertyä lainanottajalle maksettavaa yli 200 euroa. Rikosprosessi käynnistyi alun perin Kuluttajaviraston aloitteesta.

Lainoja myöntäneet yritykset ovat DVB Investment Oy, FOC Capital Oy ja TEC Trust Equity Capital Oy, ja yhtiörypäs tunnetaan myös nimellä Tuomon tuvat. Pikavippejä kaupattiin muun muassa Vippitili- ja Kuningasvippi-brändien alla. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuonna 2010, eikä lainoja enää myönnetä.

Vuonna 2010 yhtiöt myönsivät noin 10 000 pikavippiä. Yhtiöiden liikevaihto oli tuolloin kolme miljoonaa euroa.

Kiskonta tarkoittaa rikoslain mukaan tilannetta, jossa luoton kustannukset ovat selkeästi epäsuhteessa luottosummaan, kun otetaan huomioon muun muassa luoton määrä, luottoriski ja lainanmyöntäjälle aiheutuvat kulut.

Pikavippien korkojen hyväksyttävää määrää ei ole aikaisemmin puitu oikeudessa, joten asiasta odotetaan merkittävää ennakkotapausta.

Syytteen nostanut Helsingin kihlakunnansyyttäjä Kari Penttinen arvioi, että oikeusprosessi linjaa, kuinka suuria luottokustannuksia pikavipeistä on ollut oikeutettua periä. Hänen mukaansa oikeuden ratkaisu voi mahdollistaa jopa takaisinperinnän, mikä tarkoittaisi, että pikavippiyritykset voisivat joutua maksamaan liian suuria luottokustannuksia takaisin lainanottajille.

Syytteessä oleva toimitusjohtaja on kiistänyt syyllisyytensä rikokseen.

Pikavippiyhtiö Ferratumin aluejohtaja Saku Timosen mielestä pikavippiala on viime aikoina päätynyt syntipukiksi, kertoo Helsingin Sanomat.

– Eihän se ole mikrolainan syytä, että kuluttajat paikkaavat isoja luottoja pikavipeillä, Timonen kommentoi.

– Meihin tämä ei vaikuta, sillä emme ole olleet missään tutkinnassa.

Ferratum saa pikavipeistään 25 prosentin tuoton. Se on Timosen mukaan Suomessa yleinen kustannus.

Pikavippimarkkinat muuttuvat joka tapauksessa pian, kun laki pikavippien korkokatosta astuu voimaan kesäkuun alussa. Timonen uskoo, että lain seurauksena osa firmoista poistuu alalta kokonaan ja osa muuttaa tuotteitaan.

Pikavippi olisi monelle vasta viimeinen vaihtoehto

Jos elintaso olisi vaarassa laskea, kolme prosenttia suomalaisista voisi paikata tilannetta pikavipillä, kertoo Handelsbankenin selvitys. Pikavippiä hieman suositumpia ratkaisuja olisivat pankista tai kavereilta lainaaminen, mutta yleisesti ottaen laina ei tutkimuksen mukaan ole suomalaisten mielestä kovin toivottava vastaus talousongelmiin. Mieluiten suomalaiset pitäisivät elintasonsa tasapainossa säästämällä, myymällä omaisuuttaan tai etsimällä toisen työn nykyisen rinnalle.

Handelsbankenin tutkimuksessa kysyttiin 1037 suomalaiselta heidän mielipiteitään elintasosta ja säästämisestä. Suomalaisilta kysyttiin, paljonko he käyttävät rahaa asumiseen, ruokaan, vaatteisiin, lehtitilauksiin, lomamatkoihin, harrastuksiin, kodinhankintoihin, ravintolakäynteihin, kännykkään ja laajakaistayhteyksiin ja mistä he olisivat valmiita tarvittaessa tinkimään. Lisäksi kysyttiin tulotason vaikutusta onnellisuuteen.

Haastavasta taloustilanteesta huolimatta haastatelluista 40 prosenttia kertoi tulevansa toimeen vähintään mukavasti ja 78 prosenttia melko mukavasti tai ainakin pärjäävänsä, jos kuluttaa harkiten. Vastanneista 78 prosenttia omisti auton ja 65 prosenttia asunnon. Kesämökin omisti 22 prosenttia.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kännykkä ja nettiyhteys ovat suomalaisille nykyään varsin tärkeitä. Jos jostakin pitäisi tulotason heikkenemisen vuoksi luopua, vain kahdeksan prosenttia luopuisi kännykästä ja laajakaistasta. Tiukan paikan tullen suomalaiset luopuisivat mieluummin jopa autostaan.

Kännykkä on melkein yhtä tärkeä kuin ruoka ja asunto, sillä kolme prosenttia voisi luopua asunnosta ja viisi prosenttia ruuasta.

Mieluiten suomalaiset karsisivat ravintolakäynneistä ja lehtitilauksista, sillä niistä olisi tarpeen tullen valmis luopumaan kolme neljäsosaa vastanneista. Lisäksi 64 prosenttia voisi luopua lomamatkoista. Noin kolmannes vastaajista tosin kertoi, ettei käytä lainkaan rahaa lomamatkoihin, ravintolakäynteihin tai lehtien tilauksiin.

74 prosenttia vastanneista katsoi, että elintasolla on vaikutusta onnellisuuteen. Tavallista useammin varallisuuden näkivät onnellisuuden edellytykseksi ne vastaajat, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta. Vain neljäsosa vastasi, ettei elintasolla ole juuri merkitystä onnellisuuden kannalta. Kolmannes taas arvioi, että vaikutusta on paljon tai erittäin paljon.

– Ennakointi ja pitkäjänteisyys ovat avainsanoja oman talouden hoidossa, kertoo Handelsbankenin Suomen toimintojen johtaja Nina Arkilahti.

Arkilahti neuvoo, että oma taloustilanne kannattaa mitoittaa siten, että esimerkiksi lainanlyhennyksistä selviää myös huonompina hetkinä. Vastoinkäymisiin voi mahdollisuuksien mukaan varautua esimerkiksi vararahastoa säästämällä. Arkilahti suositteleekin rahastosäästämistä.

– Säästämistä kannattaisi harrastaa myös velan lyhentämisen ohella, sillä pienoinen puskuri pehmentää ikäviä yllätyksiä, Arkilahti sanoo.

Kuluttajavirasto: Pikaluottojen markkinoinnissa edelleen puutteita

Pikavippien mainonnassa ei edelleenkään kerrota kaikkia vaadittavia tietoja, kertoo Kuluttajavirasto. Aiheesta kerrotaan Kuluttajaviraston Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -verkkolehdessä.

Luottojen mainonnassa kerrottavista tiedoista säädetään kuluttajansuojalaissa. Tarkoituksena on, että kuluttaja saa riittävästi tietoja voidakseen arvioida luoton sopivuutta omiin tarpeisiinsa. Luotonantajilta odotetaan lisäksi vastuullisuutta.

Mainonnassa tulee lain mukaan kertoa luoton todellinen vuosikorko, mikäli mainonnassa kerrotaan luoton kustannuksista tai ehdoista. Lisäksi on ilmoitettava muita tietoja, kuten luoton korko ja muut luottokustannukset sekä luoton määrä ja kesto.

Tietojen tulee ilmetä selvästi jo mainoksen yhteydessä, joten ei riitä, että tiedot luvataan kertoa yrityksen kotisivuilla. Tietojen tulee vastata luotonantajan tavanomaisesti tarjoamia luottoehtoja.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan Vivus-pikavippiyrityksen radiomainos oli kuluttajansuojalain vastainen. Radiomainoksessa mainostettiin Vivuksen maksutonta ensilainaa, mutta kuluttaja-asiamiehen mukaan ensilainan ehdot, kuten kuluttomuus, eivät ole Vivuksen tarjoamia tavanomaisia luottoehtoja. Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainonnassa olisi pitänyt ilmoittaa myös muut kuluttajansuojalain mukaiset luottoa koskevat tiedot.

Vivukselle huomautettiin myös, että mainonnassa esitetyt väitteet on pystyttävä todistamaan oikeiksi. Vivuksen toisessa radiomainoksessa yhtiön pikavippejä mainostettiin olevan edullisimpia pienlainoja. Kuluttaja-asiamiehen mukaan väite on todistettava esimerkiksi kattavalla, puolueettomalla hintavertailulla, ja väitteen tulee pitää paikkansa markkinoinnin julkaisuajankohtana.

Pikavippiyritykset ovat usein saaneet huomautuksia siitä, että luoton ehdot, kuten todellinen vuosikorko, on kerrottu mainoksissa liian pienellä. Kulutusluottoja tarjoava Santander Consumer Finance mainosti lainatuotteitaan televisiossa, ja todellinen vuosikorko kerrottiin mainoksen alaosassa pienikokoisella tekstillä.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan todellinen vuosikorko kerrottiin niin pienellä kirjainkoolla, etteivät kuluttajat olisi käytännössä voineet helposti havaita ja lukea sitä. Siksi Santanderin luottojen mainonta oli kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajansuojalain vastaista.

Bigbank AS mainosti kulutusluottojaan muun muassa tekstillä ”Ota aurinkolainaa nyt ja nauti kesästä enemmän. Huoletonta kesälomaa”. Todellista vuosikorkoa, luottokustannuksia ja luoton ja luottokustannusten yhteismäärää ei mainoksessa kerrottu. Lisäksi kuluttaja-asiamies katsoi, että luoton markkinoiminen riskittömänä tai huolettomana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin on hyvän luotonantotavan vastaista.

Huomautuksen saaneet yritykset ovat sitoutuneet muuttamaan markkinointiaan.

Pikavippiasiat lisääntyneet hurjasti käräjäoikeuksissa

Yle Uutiset kertoo, että jo yli puolet käräjäoikeuksien riidattomista velkomusasioista liittyy pikavippeihin.

Useissa käräjäoikeuksissa velkomustapausten määrä on Ylen tietojen mukaan kasvanut räjähdysmäisesti pikavippijuttujen takia. Joissakin käräjäoikeuksissa kaivattaisiin niiden vuoksi jopa lisävoimia.

Oulun käräjäoikeudessa käsiteltiin viime vuonna yli 22 000 velkomusasiaa, kun viisi vuotta sitten niitä oli noin 10 000. Laamanni Ville Konsénin arvion mukaan niistä pikavippeihin liittyi 70 – 80 prosenttia.

Oulussa työmäärän kasvusta on selvitty jakamalla töitä eri paikkakunnille.

– Suurin osa pikavipeistä menee tällä hetkellä Oulun käräjäoikeuden Kuusamon kansliaan. Kuusamossa ratkaisiin esimerkiksi viime vuonna yli 16 000 asiaa 22 000 pikavippiasiasta, Konsén kertoo.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta puolestaan kerrotaan, että noin 60 prosenttia riidattomien velkomusasioiden haastehakemuksista liittyy pikavippeihin. Vuosina 2011 – 2012 hakemusten määrä lisääntyi tuhansilla.

Toimistosihteeri Sirkku Kokkosen mukaan käsittelyajat venyvät, kun pelkästään sähköisiä haastehakemuksia voi tulla päivittäin 40 – 60 kappaletta. Summaaristen velkomusasioiden ruuhka ei kuitenkaan vaikuta muiden juttujen, kuten rikos- ja riita-asioiden, käsittelyaikoihin.

Pieni maksamatta jäänyt vippi voi johtaa isoon laskuun, Kokkonen kertoo. 50 euron velka voi kasvaa lähes 500 euroon, kun velkomustuomio lopulta valmistuu käräjäoikeudesta. Summaan sisältyy korkoja, käsittelykuluja ja oikeudenkäyntikuluja.

Satakunnassa puolestaan pelätään, että pikavippitapausten määrän kasvu voi vaikeuttaa jo muiden juttujen käsittelyä aikataulussa. Velkomusasioita käsiteltiin Satakunnan käräjäoikeudessa viime vuonna yli 20 000 kappaletta.

Myös Pirkanmaan käräjäoikeudesta kerrotaan Ylelle, että pikavipeistä johtuvien oikeudenkäyntien määrä on viime vuosina kasvanut jyrkästi. Suurin osa riidattomista velka-asioista liittyy pikavippeihin, mutta joukossa on myös maksamatta jääneitä vuokra- ja sähkölaskuja.

Pirkanmaan käräjätuomari Petteri Palomäki kertoo, että maksamattomia pikavippejä kasaantuu yleensä samalle henkilölle useita. Yksi haaste voi sisältää kymmenenkin maksamatonta laskua.

Velkaongelmat näkyvät myös velkaneuvonnassa.

– Usein pikavipeillä on yritetty hoitaa vanhoja luottoja ja velkakierre on valmis, Porin talous- ja velkaneuvoja Arja Jokinen kertoo.

Suomen heikko taloustilanne lisää ylivelkaantumista

– Pelkäämme asiakasmäärien lisääntyvän huomattavasti, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Lehden mukaan yleinen taloustilanne näkyy velkaneuvonnassa.

Suurten irtisanomisten tai lopetettujen tehtaiden vaikutukset eivät välttämättä näy heti, sillä irtisanottujen taloudellinen tilanne kiristyy vasta, kun 500 päivän ansiosidonnaisen päivärahan kausi loppuu.

Sen jälkeen pudotaan peruspäivärahalle, mutta edelleen pitäisi pystyä lyhentämään asuntolainaa ja elättämään perhe.

– Jokaisella suomalaisella on oikeus saada neuvontaa, Helesuo muistuttaa. Kuntien tulee järjestää neuvontapalveluita tai tuottaa ne yhdessä naapurikunnan kanssa. Suomessa on 130 velkaneuvojaa.

Moni ylivelkaantunut ei välttämättä edes tiedä velkojensa kokonaismäärää. Velkakierre voi syntyä vaikkapa siitä, että kulutusluottoa aletaan lyhentää pikavipin avulla.

Yksityishenkilön velkajärjestelylaki tuli voimaan 20 vuotta sitten.

Velkajärjestelyille onkin tarvetta – viime vuonna sitä haki Tilastokeskuksen mukaan 3737 henkilöä. Määrä on pienessä nousussa, sillä hakemuksia tuli noin 4,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Iältään velkajärjestelyn tarvitsijat olivat 20–86-vuotiaita.

Eniten velkajärjestelyä hakivat 45–54-vuotiaat, naiset hivenen useammin kuin miehet. Vähiten hakemuksia puolestaan oli yli 75-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden ryhmissä. Kaikkein nuorimpien hakijoiden määrä on viime vuodesta hieman vähentynyt, mutta toisaalta 25–34-vuotiaiden osuus on kasvanut nopeasti.

Velkajärjestelyn tarpeessa olevat ovat usein yksin asuvia. Naisista melko moni on yksinhuoltaja. Yksin eläminen näyttäisikin lisäävän ylivelkaantumisen riskiä.

Ymmärrettävästi riskiä kasvattaa myös työttömyys. Vaikka noin kaksi kolmasosaa velkajärjestelyä hakeneista oli työllisiä tai eläkeläisiä, työttömät olivat joukossa huomattavasti yliedustettuina.

Työttömien osuus oli 17 prosenttia, kun heidän osuutensa koko aikuisväestöstä on noin kuusi prosenttia. Työttömien osuus velkajärjestelyä hakeneista on tosin ollut pienessä laskussa.

Mitä todellinen vuosikorko tarkoittaa?

27 000 %, 3400 %, 520 %… Pikavippien todelliset vuosikorot kuulostavat varsin suurilta. Pikavippien korkeita korkoja kauhistellaankin usein, mutta mitä todellinen vuosikorko todellisuudessa kertoo pienlainan hinnasta?

Todellinen vuosikorko on luoton tunnusluku, jonka on tarkoitus helpottaa eri luottojen hintojen vertailua. Todellinen vuosikorko lasketaan matemaattisella laskentakaavalla, ja sitä laskettaessa huomioidaan luoton määrä, lyhennysaikataulu, koron suuruus ja luoton nostamiseen ja sen hoitamiseen liittyvät kustannukset. Jos vertailee eri lainavaihtoehtoja todellisen vuosikoron avulla, ei siis tarvitse erikseen tarkistaa, peritäänkö korkokulujen lisäksi vaikkapa tilinhoitomaksuja.

Vertailu onnistuu kunnolla vain, jos vertailtavien lainojen euromäärät ja laina-ajat ovat samansuuruisia. Siksi luottolaitokset markkinoivatkin esimerkiksi asunto- ja opintolainoja samoilla luottomäärillä ja -ajoilla. Samasta syystä pikalainaa ei kannata sanoa kalliiksi vain siksi, että sen todellinen vuosikorko on korkeampi kuin asuntolainan.

Todellinen vuosikorko lasketaan nimensä mukaisesti olettaen, että laina on otettu vähintään vuodeksi. Niinpä pikalainan todellinen vuosikorko kuvaa sitä, minkä hintainen laina olisi, jos laina-ajan pituus olisi vuosi, mutta muut ehdot pysyisivät samoina. Seurauksena on luonnollisesti, että todellinen vuosikorko antaa pikavipistä huomattavasti todellista kalliimman kuvan.

Pikavippien laina-ajat ovat lyhyitä: keskimääräinen laina-aika on vain reilu kuukausi. Lyhimmillään laina-aikaa on viikko tai kaksi, pisimmillään puoli vuotta. Mitä lyhyempi laina-aika, sitä korkeammaksi todellinen vuosikorko pääsääntöisesti nousee.

Kukaan pikavipin ottaja ei kuitenkaan joudu maksamaan lainastaan korkoa tuhansia tai satoja prosentteja. Esimerkiksi Vippi.fi laskee 100 euron lainan todelliseksi vuosikoroksi noin 1400 %, jos laina-aika on yksi kuukausi. Euromääräisesti lainasta tulee kuitenkin korkokuluja 25 euroa eli 25 % lainasummasta. Luoton hintaa arvioidessa ei siis kannata juuri tuijottaa todellista vuosikorkoa.

Jos aiot ottaa pikavippiä, eri luotontarjoajien vertailu kannattaa kyllä. Vertailupalvelu löytyy näiltäkin sivuilta. Huomiota kannattaa kiinnittää luoton euromääräisiin korkokuluihin ja mahdollisiin tekstiviestimaksuihin, mikäli aiot hakea lainaa tekstiviestillä. Todellinen vuosikorko on epäluotettava vertailukeino siksikin, että kaikki pikavippien tarjoajat eivät aina ilmoita todellista vuosikorkoa oikein.

Pieni laina voi tulla kalliiksi, jos sen jättää maksamatta. Tällöin korkokulut, muistutusmaksut ja perintäkulut voivat nousta suuriksi. Sama pätee kuitenkin kaikenlaisiin lainoihin, laskuihin ja sopimuksiin – ongelmia tulee sähkölaskustakin, mikäli laiminlyö sen maksamisen.

Pankkilainaa netistä?

Pikavipit ja kulutusluotot on jo totuttu hakemaan netin kautta, mutta pian pankkilainankin voi ehkä klikkailla kotikoneen avulla.

Moni hakee jo netin avulla pieniä lainoja, kuten pikavippejä ja kulutusluottoja. Netin kautta pientä lisärahaa saa helposti ja nopeasti, ja verkkopankkitunnukset ovat jo niin yleisiä, ettei henkilöllisyyden todistaminen ole ongelma.

Suuret pankkilainat on kuitenkin perinteisesti käyty neuvottelemassa paikan päällä. Tilanne voi olla muuttumassa. Syynä ei kuitenkaan ole vain netin kätevyys, vaan pakko: pankit vähentävät konttoreidensa määrää koko ajan.

Suomen Kuvalehti kertoo, että pankkiasiointi on siirtymässä konttoreista verkkoon ja palvelusta itsepalveluun.

Pankkikonttorien kannattavuus romahti jo 1990-luvun alussa pankkikriisin myötä. Konttoriverkosto puolittui kymmenessä vuodessa.

Suomen Kuvalehden haastattelema johtaja Ari Häll Danske Bankista eli entisestä Sampo Pankista kertoo, että nyt eletään samanlaisia rakennemuutoksen aikoja kuin 1990-luvun alussa. Finanssikriisit ovat kohdelleet pankkeja kaltoin, ja pankit joutuvat maksamaan myös uuden sääntelyn kulut.

Häll huomauttaa, että pankkitoiminta on volyymibisnestä. Konttorin ylläpito tulee sitä kalliimmaksi, mitä vähemmän siellä on asiakkaita ja pankkitapahtumia.

Danske Bank onkin ilmoittanut lopettavansa ja yhdistävänsä konttoreita. Vaarassa ovat etenkin pienten ja hiljenevien maaseutupitäjien pankkipalvelut.

Toisaalta palvelujen digitalisointi on yksi keino säilyttää pankkipalvelut kaikkien saatavilla. Häll uskookin, että kun pankkipalvelut siirtyvät verkkoon, eniten hyötyvät syrjäseutujen ja pienten taajamien asukkaat. Pankin etäisyys mitataan sekunneissa, ei kilometreissä.

Kun konttorissa on kerran käyty avaamassa tili, asiat voi sen jälkeen hoitaa helpommin ja nopeammin ohi konttorin. Suuri osa suomalaisista on jo ottanut verkkopalvelut omakseen, sillä 80 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa verkkopankissa. Eläkeläisistä niin tekee kuitenkin vain reilu kolmannes.

Häll uskoo, että seuraava vallankumous on lainan verkkoneuvottelu. Kaksi kolmasosaa laina- ja sijoitusneuvotteluista voi siirtyä verkkoon.

Jo nyt Danske Bankin asuntolainan voi hoitaa kotikoneelta. Sopimukset voi allekirjoittaa sähköisellä allekirjoituksella verkkopankin avulla.

Kaiken lisäksi moderni pankki ei ole välttämättä edes kotikoneeseen sidottu, vaan se liikkuu mukana koko ajan. Danske Bankilla on 150 000 mobiilipankkia käyttävää asiakasta.

– Jo joka viides verkkopankkimme kirjautuminen tapahtuu tabletilta tai älypuhelimelta, Häll kertoo.

Pikavippimainosten kieltoa pohditaan nyt Kuopiossa ja Porissa

Kuopiossa ja Porissa on esitetty, että pikavippien mainonta kaupungin mainospaikoilla kielletään. Aiheesta kertoi Yle Uutiset.

Pikavippimainonnan lopettamiseen on ollut halua monessa kunnassa, sillä kieltoa on ehdotettu valtuustoaloitteella muun muassa Helsingissä, Raumalla, Jyväskylässä ja Mikkelissä. Ainakin Tampereella, Kouvolassa ja Kemissä pikavippimainokset on jo kielletty, ja myös Kajaanissa kielto näyttää toteutuvan.

Mainoskieltoa perusteltiin Kuopiossa sillä, että pikavippien ottajat voivat joutua taloudelliseen ahdinkoon ja pikavippikierteeseen. Aloitteen mainosten kieltämiseksi teki Kuopion perussuomalaisten valtuustoryhmä, ja sen allekirjoitti myös kristillisdemokraattien valtuustoryhmä sekä vasemmistoliiton valtuutettuja.

Porissa valtuustoaloitteen teki vasemmistoliiton valtuustoryhmä. Aloitteen mukaan pikavipit lisäävät Porin perusturvan kustannuksia, sillä ne velkaannuttavat nuoria ja lisäävät pahoinvointia. Aloite sai tukea myös valtuutettu ja kansanedustaja Sampsa Katajalta (kok), joka on moneen otteeseen kritisoinut pikavippejä ja vaatinut niiden täyskieltoa. Kataja kertoi Yle Satakunnalle aikovansa viedä mainoskieltoa eteenpäin omassa valtuustoryhmässään.

Pikavippimainosten kieltoehdotusten taustalla on usein huoli pikavippien aiheuttamasta ylivelkaantumisesta. Usein kannetaan huolta etenkin vippien nuorille aiheuttamista vaikeuksista. Myös pikavippien mainontaa on moitittu aggressiiviseksi.

Yksittäisen kaupungin oikeus kieltää pikavippimainonta ei ole aivan yksiselitteinen, sillä esimerkiksi Helsingissä päädyttiin siihen, ettei kaupunki voi kieltää mainontaa, vaan asia vaatisi lain muutoksen. Kuitenkin Kajaanissa arvioitiin, että kaupungin ja mainostajien väliset sopimukset mahdollistavat mainoskiellon.

Pikavippialan ja ulkomainosalan toimijat ovat esittäneet kritiikkiä mainoskieltoja kohtaan. Kieltoja on toisinaan pidetty muun muassa elinkeinovapauden vastaisina.

Joko uusi laki vähentää pikavippiyrityksiä?

Tämän vuoden aikana jo 12 pikalainayritystä on lopettanut toimintansa. Määrä on huomattava, sillä vielä viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämässä luotonantajarekisterissä oli 87 pikavippiyritystä.

Koko viime vuoden aikana omasta tahdostaan pikalainatoiminnan lopetti vain neljä yritystä, kertoo Taloussanomat.

Ylitarkastaja Tuija Karsimus Etelä-Suomen aluehallintovirastosta arvelee, että lopettamisten taustalla on uusi pienluottoja säätelevä laki. Eduskunta hyväksyi niin sanotun pikavippilain helmikuun alkupuolella. Laki asettaa pikavipeille korkokaton, joten jatkossa vipin todellinen vuosikorko saa olla vain viitekorko lisättynä 50 prosentilla.

Pikavippiyritysten määrä ei tosin ole vähentynyt niin radikaalisti kuin aluksi näyttää, sillä toimintansa lopettaneista yrityksistä yhdeksän oli osa samaa rypästä. Lisäksi Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvelee Taloussanomille, ettei rekisteröityjen pikavippiyritysten määrän muutoksista kannata kummoisia päätellä. Ala on nimittäin normaalistikin varsin aallokkoinen.

Lopettamisissa voi olla kyse ennakoinnista, mutta Kuusisto ei silti usko, että ala katoaisi kokonaan.

– Pikavippien antolainaus oli viime vuonna 400 miljoonaa euroa. Hakemuksista taas hylätään 40–50 prosenttia. Kysyntää on olemassa, Kuusisto sanoo.

On kuitenkin vaikea sanoa, mihin kysyntä jatkossa kohdistuu tai mihin ala on vuoden kuluttua kehittynyt. Kuusisto arvioi, että pikalainayrityksille tämä vuosi on ”luovaa aikaa”, sillä ne joutuvat nyt miettimään, miten jatkaa lainatoimintaa korkokaton oloissa. Yksi mahdollisuus on laina-aikojen pidentäminen.

Alan käänteiden ennustamisen hankaluudesta kertoo sekin, että pikavippialan eri toimijat ovat tulevaisuudesta varsin poikkeavilla linjoilla. Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana toiminut Jan Karjalainen uskoo, ettei uusi laki vie pikavippiliiketoiminnalta pohjaa pois. Hänen mukaansa alan näkymät ovat hyvät, tai eivät ainakaan huonommat kuin vuosi sitten.

Karjalainen huomauttaa, että korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita, ja muistuttaa, että tulosta voidaan repiä muualtakin kuin koroista.

Suomen Rahoitusyhtiö poistui luotonantajarekisteristä alkuvuodesta, mutta ei uuden lain vuoksi vaan siksi, että yritys myytiin toiselle alan yhtiölle.

Alalta löytyy kuitenkin myös huomattavasti kielteisempiä näkemyksiä. Liettualaisperäisestä Viacontosta kerrottiin Taloussanomille, että tuleva laki tekee liiketoiminnasta Suomessa mahdotonta. Seitsemässä maassa toimiva Viaconto ei lopulta edes kunnolla käynnistänyt Suomen-liiketoimintaansa.

Pieniä lainoja tarvitaan edelleen

Suomalaiset ottivat pelkästään viime vuoden heinä-syyskuussa yhteensä 386 000 pikavippiä, arvoltaan keskimäärin 276 euroa. Pikalainojen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa.

Vippaamiselle tulee loppu, kun uusi pikaluottolaki tulee voimaan. Lain voimaantuloa odotetaan viimeistään alkukesälle.

Laki kieltää pikavippien ylimääräiset tekstiviestikulut ja ennen kaikkea rajoittaa pikavippien korkokulut pieneen osaan nykyisestä. Vielä toistaiseksi kuukauden maksuajalla otettu sadan euron pikavippi tuottaa korkokuluja 20 – 30 euroa, uuden lain myötä vastaavan lainan kulut saisivat olla vain nelisen euroa.

Laki sisältää korkokaton, jonka mukaan alle 2000 euron luottojen todellinen vuosikorko saa jatkossa olla vain reilu 50 prosenttia. Todellisen vuosikoron rajoitukset iskevät etenkin rahamäärältään pienehköihin, lyhytaikaisiin luottoihin. Lainantarjoajan on pystyttävä pienten luottojen tapauksessa kattamaan luoton myöntämisestä ja maksamisesta syntyvät kulut siinä missä suurtenkin.

Todellinen vuosikorko kertoo, kuinka paljon suurempi velka on vuoden kuluttua sen ottamisesta. Pikavippejä ei kuitenkaan oteta vuosiksi, vaan korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi. Siksi pikavippien todelliset vuosikorotkin nousevat helposti hurjiin lukemiin.

Korkokaton vaikutus pikavippialaan arvioidaan dramaattiseksi.

– Nykymuotoiset vipit, joita on myönnetty vuodesta 2005 saakka, katoavat. Tästä tuli tällainen kahdeksan vuoden tarina, sanoo Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto Ylen haastattelussa.

Pikavipit ovat niin suosittuja, että pienten lainojen kysyntä tuskin loppuu heti, kun uusi laki tulee voimaan. Kukaan ei vielä tiedä, mitä tulee tilalle, mutta pikavippiyrityksissä uusia lainamuotoja todennäköisesti pohditaan parhaillaan kuumeisesti.

Kuusistokin uskoo, että korkokatto aiheuttaa pikavippialan uusjaon. Jäljelle jäävät ne yritykset, jotka keksivät uusia ansaintakeinoja.

Yksi keino jatkaa lainatoimintaa olisi laina-aikojen pidentäminen. Vaikka sadan euron pikavipistä saisi kuukaudessa periä vain muutaman euron kulut, vuodessa saisi periä jo 50 euroa. Mikään patenttiratkaisu se ei kuitenkaan ole.

– Kun laina-aikaa lähdetään pidentämään, luottotappiot lisääntyvät. Nyt keskimääräinen vipin takaisinmaksuaika on noin 33 päivää. Jos takaisinmaksuaikaa pidennettäisiin, vaatisi se vippiyrityksiltä enemmän pääomaa, Kuusisto kertoo.

Yksi tapa taata pienen lainan saanti olisi sosiaalinen luototus. Noin 30 kuntaa tarjoaa sosiaalisia luottoja, mutta järjestelmä on vasta alkuvaiheessa. Sosiaalisia luottoja käytetään kuitenkin lähinnä vanhojen lainojen järjestelyyn, ei hankintojen tekemiseen.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar muistuttaa, että pieniä lainoja tarvitaan.

– Tosiasia on se, että me tarvitsemme tähän maahan jonkinlainen luototusjärjestelmän myös sellaisille ihmisille, joilla on suurempi riskitaso. Mutta pikavipit eivät välttämättä ole se järjestelmä, jolla tätä ongelmaa pitäisi hoitaa, Pantzar sanoo.

Yle: Vakuudetonta pientä lainaa on hankala saada

Ylen Uutiset kertoo, että pieneen ja akuuttiin rahantarpeeseen on hankala löytää sopivaa ratkaisua pankin lainatarjonnasta.

Jos tarvitsee muutaman tuhat euroa esimerkiksi kodinkoneisiin, pienemmistä summista puhumattakaan, pankkien valikoimista ei juuri löydy tarpeeseen räätälöityjä tuotteita. Pankki voi todeta pyydetyn summan liian pieneksi ja tarjota isompaa luottoa tai vaihtoehtoista rahoitusmuotoa.

– Pienempää summaa, esimerkiksi muutamaa tuhatta euroa tarvitsevalle tarjoaisimme tarpeesta riippuen korttiin liitettävää limiittiä tai joustoluottoamme. Isompia hankintoja varten myönnetään yleensä perinteinen laina, johon tulee myös vakuus, kertoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen Nordealta.

Myös Länsi-Uudenmaan Osuuspankista tarjottaisiin korttiin sidottua luottoa, joka on pankin mukaan vaivattomin vaihtoehto, sillä silloin ei tarvitse käydä jatkuvasti pankissa neuvottelemassa uutta luottoa. Edullisin vaihtoehto olisi velkakirjalaina, mutta niitä myönnetään vain tutuille asiakkaille.

Helsingin kaupungin velkaneuvoja Ilkka Passi kertoo Ylelle, että pankkien ja rahoitusyhtiöiden tuotevalikoima on muuttunut.

– Tuotteisto on kapea niille, joilla ei ole antaa vakuuksia. Ennen oli luottovaihtoehtoja, josta maksettiin vain korkoa, esimerkiksi käyttöasteen mukaisesti. Tällaiselle olisi nykyäänkin tarvetta, Passi sanoo.

Vakuudettomien lainojen puute on ongelma etenkin vähävaraisille, joilla ei ole tarjota vakuuksia. Kun kohtuuhintaisia, vakuudettomia luottoja ei ole tarjolla, on turvauduttava kalliskorkoisiin kortti- ja joustoluottoihin.

Kuntien sosiaaliset luototuksetkaan eivät oikein täytä tarvetta, sillä sosiaalisen luototuksen mahdollisuudet ovat rajalliset.

Passin mukaan jousto- ja korttiluototkin ovat jossain määrin käyttökelpoisia, mutta jonkinlainen välimuoto olisi silti tarpeen ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

– En sitten tiedä, mitkä tahot voisivat tällaisen välimuodon järjestää. Olisiko se sitten jotakin pankkien ja sosiaalisen luototuksen välillä, Passi sanoo.

Kajaani suunnittelee pikavippimainonnan rajoituksia

Kajaanin ympäristötekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle, että pikavippien mainonta kaupungin mainospaikoilla kielletään.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Kainuun Sanomat.

Mainoskieltoa ajava valtuustoaloite tehtiin syyskuussa. Sen jätti kaupunginvaltuutettu Raili Myllylä (vas) ja vasemmistoliiton Kajaanin valtuustoryhmä on allekirjoittanut aloitteen.

Aloitteentekijät kaipaavat mainoskieltoa pikavippien aiheuttamien velkaongelmien vuoksi. Aloitteessa perustellaan, että pikavippejä saa melko helposti, mutta niiden kulut saattavat nousta korkeiksi.

– Työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka työskentelevät ylivelkaantuneiden ja maksuvaikeuksissa olevien ihmisten kanssa, tuntevat hyvin pikavippien aiheuttamat ongelmat yksilölle ja yhteiskunnalle, aloitteessa kerrotaan.

Lisäksi todetaan, että kymmenet pikavippifirmat mainostavat vippejä aktiivisesti, jopa aggressiivisesti, ja mainoksia löytyy myös kaupungin hallitsemista mainostolpista.

Kajaanin ympäristötekninen lautakunta arvioi, että sopimukset, joita kaupunki on mainostajien kanssa tehnyt, mahdollistavat pikavippimainonnan rajoittamisen.

Sopimuspykälien mukaan kaupungilla on oikeus poistaa oman harkintansa perusteella mainokset, joiden se arvioi herättäneen yleistä pahennusta.

Kajaanin kunnallistekniikka on saanut jonkin verran pikavippimainosten kieltoa kannattavia palautteita jo ennen valtuustoaloitetta.

Pikavippien mainontaa on rajoitettu viime aikoina ainakin Kemissä, Tampereella ja Kouvolassa siitä huolimatta, että uusi pikaluottolaki todennäköisesti vähentää pikavippien tarjontaa joka tapauksessa. Uusi laki rajoittaa muun muassa pikavippien korkoja niin paljon, että ainakin pienten vippien tarjoaminen voi muuttua kannattamattomaksi.

Pikalaina-alan toimijat ja ulkomainosalan yritykset ovat arvostelleet mainoskieltoja. Esimerkiksi ulkomainosyritys JCDecaux arvioi Kemin mainoskiellon yhteydessä, että pikavippien tuottamat ongelmat eivät johdu mainoksista, vaan ongelmien ehkäisyssä olisi parempi puuttua pikavippialan käytäntöihin.

Sonera karsii joidenkin palveluntarjoajien tekstiviestipalveluita

Sonera aikoo vähentää muun muassa visailupalveluille ja pikavippiyrityksille tarjottavia tekstiviestipalveluita, kertoo Mobiili.fi. Lisäksi hyväntekeväisyyskampanjoiden ja tekstiviestillä toimivien verkkorahapalveluiden asianmukaisuus aiotaan jatkossa tarkistaa aiempaa paremmin ennen palvelun mahdollistamista.

Teleoperaattorit tarjoavat kolmansille osapuolille tekstiviestinumeroita ja laskutuspalveluita, joiden avulla yritykset voivat tarjota asiakkailleen erilaisia matkapuhelimella käytettäviä palveluita. Palveluiden kulut maksetaan matkapuhelinlaskun yhteydessä, mutta palvelusta vastaa sitä tarjoava yritys.

Soneran päätöksen taustalla on negatiivinen asiakaspalaute. Viime vuonna lisääntyivät erityisesti maksulliset visailutekstiviestipalvelut, jotka pyysivät Internetissä käyttäjiltä puhelinnumeroita ja alkoivat sen jälkeen lähetellä maksullisia tekstiviestejä.

Johtaja Juha Koivuniemi Soneran mobiilipalveluista kertoo, että palveluiden rajoittamisen taustalla ovat lisäksi joihinkin palveluihin liittyvät reklamaatiot ja operaattoria työllistävä jälkiselvittely luottotappioineen.

Soneran tavoitteena on lisätä matkapuhelimella maksamisen luotettavuutta.

– Matkapuhelin on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi väline kätevään ja luotettavaan maksamiseen, ja siksi haluamme asiakkaiden voivan luottaa mobiiliasiointiin ilman yllätyslaskuja tai harmillista jälkiselvittelyä, Koivuniemi sanoo.

Asiallisesti toimivien palveluiden kanssa Sonera aikoo edelleen jatkaa tekstiviestipalveluita normaaliin tapaan.

Soneran ja Tele Finlandin asiakkaat eivät voi käyttää Soneran estämiä palveluita edes niin halutessaan.

Pikavippilain muutokset etenivät eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi viime viikolla uuden pikavippilain sisällön. Lakia kiiteltiin kovasti, mutta osa edustajista väläytteli vielä täyskiellon mahdollisuutta.

Uudella pikavippilailla on merkittävä vaikutus pienlainamarkkinoihin. Pikavippien koroille asetetaan katto, lisämaksulliset tekstiviestipalvelut kielletään ja luotonantajien velvollisuutta arvioida asiakkaidensa luottokelpoisuus tiukennetaan. Laki koskee kaikkia alle 2000 euron suuruisia luottoja.

Lain tavoitteena on vähentää pikavipeistä aiheutuneita velkaongelmia ja antaa kuluttajille mahdollisuus saada luottoa nykyistä kohtuullisemmilla ehdoilla. Erityisen huolissaan lainsäätäjät ovat olleet pikavippien nuorille aiheuttamista ongelmista.

Talousvaliokunta on arvioinut, että uusi laki vähentää huomattavasti nykyisenkaltaisten pikavippien tarjontaa. Jotkut, etenkin pienlaina-alan toimijat, ovat epäilleet, että pikavippitoiminta loppuu lain myötä kokonaan.

– Jos näin käy, olemme onnistuneet tavoitteessamme, totesi pikavippien täyskieltoa lakialoitteella ajanut Sampsa Kataja (kok) eduskuntakeskustelussa.

Jotkut muutkin kansanedustajat väläyttelivät vielä pikavippien täyskiellon mahdollisuutta, mikäli ongelmia ei onnistuta vähentämään uuden lain avulla. Moni kuitenkin suhtautui täyskieltoon negatiivisesti. Esimerkiksi talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk), epäili, että täyskielto johtaisi pimeiden lainamarkkinoiden syntyyn.

– On niin monia tapoja ensinnäkin kiertää tällainen totaalikielto, jos sellaista yritettäisiin. Toisekseen nämä pimeät markkinat, kansalliset ja kansainväliset, kyllä keksivät aina omat väylänsä. Ja sitten kun ne väylät pääsevät markkinoille, niin se jälki siellä varmasti on vielä paljon pahempaa kuin jollakin tavalla säännellyssä markkinassa.

Kukaan kansanedustajista ei vastustanut pikavippilainsäädännön kiristämistä. Lakiehdotus saikin harvinaisen vahvan tuen yli puoluerajojen.

Kimmo Sasi (kok) kuitenkin huomautti, että pikavippien täyskielto olisi ristiriidassa elinkeino- ja sopimusvapauden kanssa. Sasi katsoi, että uudessa laissa on kyse pikaluottojen osittaisesta kieltämisestä, ja huomautti, että lain seurauksia on valvottava tarkkaan, jotta pimeitä lainamarkkinoita ei pääse syntymään.

Tarja Filatov (sd) toi esiin, että suurin osa pikavippejä ottaneista maksaa lainansa takaisin asianmukaisesti. Hän kertoi myös, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ovat saattaneet joutua ottamaan pikavippejä ostaakseen ruokaa, koska työttömyysturvan tai muun sosiaaliturvan maksu on myöhästynyt.

– Kaikkien kohdalla ei ole kyse siitä, että eletään tarkoituksella yli varojen, vaan monen ihmisen kohdalla on kyse myös siitä, että se raha, jonka yhteiskunta on lainsäädännöllä luvannut, ei tulekaan sinne tilille ajoissa.

Lakiehdotuksen toinen käsittely on tiistaina 12. helmikuuta. Tällöin esityksestä ei enää keskustella, vaan eduskunta äänestää lain hyväksymisestä. Hyväksytty laki tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta.

Törkeä petos: isä ja poika ottivat pikavippejä eläkeläisen nimissä

Ilta-Sanomat kertoo, että salolaista isää ja poikaa epäillään kymmenien tuhansien eurojen henkilötietopetoksista. Petokset tehtiin varastamalla sairaan eläkeläismiehen henkilöllisyys.

Poliisi epäilee, että isän ennestään tuntema eläkeläismies houkuteltiin hankkimaan verkkopankkitunnukset, vaikka tämä ei osannut edes käyttää tietokonetta.

Henkilötietojen avulla epäillyt alkoivat nostaa uhrinsa nimissä kulutusluottoja ja tehdä verkkokauppasopimuksia.

– Massiivinen pikavippien tehtailu puhtailla luottotiedoilla aloitettiin välittömästi, kun tunnukset oli saatu. Kun pikavippifirmat oli kaluttu, alettiin tilata verkkokaupoista tavaraa, kertoo ylikonstaapeli Antti Olkinuora Salon poliisista.

Uhria pidettiin ymmärtämättömässä tilassa viemällä tälle alkoholia, ja hänen omaisilleen kerrottiin kaiken olevan kunnossa. Kun velkojat alkoivat periä saataviaan, isä ja poika allekirjoittivat käräjäoikeudelle palautettavat haasteiden vastaanottotodistukset uhrin nimellä ja esiintyivät tämän nimellä velkojille lähetetyissä sähköposteissa.

Eläkeläismiehen hyväksikäyttöä jatkui puoli vuotta, ja Olkinuora kuvailee hänen olleen sen ajan täydellisesti epäiltyjen hallinnassa. Kaksikko onnistui keräämään uhrilleen velkaa yli 60 000 euron edestä.

Lisäksi miesten epäillään huijanneen pojan entiseltä koulukaverilta samantyyppisten keinojen avulla yli 10 000 euroa.

Pikavippimainonta kiellettiin Kemissä

Kemin kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt kieltää pikavippien mainonnan kaupungin omistamilla mainospaikoilla. Kielto asetettiin mainospaikkojen vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä.

Aiheesta kertoi ensimmäisenä Pohjolan Sanomat.

Uuden sopimustekstin mukaan mainospaikoilla ei saa enää mainostaa Internetissä, tekstiviestillä tai muulla sähköisellä välineellä tehtävän lainahakemuksen perusteella myönnettäviä vakuudettomia, arvoltaan pieniä ja lyhytaikaisia kulutusluottoja.

Mainoskiellon tavoitteena on vähentää pikavippien aiheuttamaksi oletettuja sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ylivelkaantumista ja siitä johtuvaa syrjäytymistä.

Esimerkiksi Helsingissä tultiin viime syksynä siihen tulokseen, ettei kaupunki voi rajoittaa pikavippien mainontaa. Kemin kaupunki perustelee lausunnossaan kieltoa sillä, että esimerkiksi hyvän tavan vastainen markkinointi on kiellettyä, ja kuluttajavirasto on viime vuosina joutunut toistuvasti puuttumaan pikaluottoyritysten harhaanjohtavaan mainontaan.

Lausunnon mukaan mainoskielto ei riko tasapuolisen kohtelun vaatimusta, jos erilaiseen kohteluun on hyväksyttävät perusteet ja kohtelua noudatetaan yhdenmukaisesti. Tasapuolista kohtelua on kaupungin mukaan esimerkiksi se, että kaikkien pikaluottoyritysten mainokset kielletään.

Mainospaikat vuokrannut JCDecaux Finland Oy vastusti aluksi kieltoa. JCDecaux’n mukaan ylivelkaantumisen syyt ovat todennäköisimmin jossain muualla kuin pikavippimainonnassa, esimerkiksi pikavippien lainaehdoissa. Yhtiö arvioi, että rajoitusten tulisi kohdistua enemmän pikavippijärjestelmään kuin vippien mainontaan, sillä mainokset vain tarjoavat kuluttajille tietoja eri vaihtoehdoista.

Yhtiö hyväksyi kuitenkin mainontakiellon sisältävän sopimuksen.

Pikavippimainokset on kielletty ainakin Tampereella ja Kouvolassa. Lisäksi kiellosta on keskusteltu useissa muissa kunnissa.

Osallistu pikavippiyritysten nettikilpailuihin

Pikavippiyritysten järjestämissä kilpailuissa on nyt huippupalkintoja, sillä voit voittaa esimerkiksi 500 euron lahjakortin tai iPhonen.

Pikalainayritys OK Moneyn kilpailu on varsin reilu, sillä joka viikko on jaossa yksi 50 euron lahjakortti voittajan valitsemaan liikkeeseen. Voit osallistua kilpailuun, kun käyt tykkäämässä OK Moneyn Facebook-sivuista. Tämän viikon arvonta on avoinna 28.1. – 3.2., ja heti sen jälkeen aukeaa seuraava kisa. Arvontoja järjestetään viikoittain aina helmikuun loppuun asti, joten sinulla on vielä viisi mahdollisuutta voittaa lahjakortti! Ja mikä parasta, kilpailun pääpalkintona arvotaan 500 euron lahjakortti. Kilpailu vaatii Facebook-tunnuksia, ja siihen osallistutaan kilpailusovelluksen kautta täällä.

Etsitkö pienikokoista, trendikästä kumppania, joka pitää musiikista ja valokuvaamisesta ja jaksaa kuunnella tylsimmätkin jaarittelusi? Jos etsit, toivekumppanisi voi olla Applen iPhone, jonka voit voittaa Vippi.fi:n Facebook-kilpailusta. Voit osallistua kilpailuun tykkäämällä sivuista ja jakamalla ne kavereillesikin. Arvonta suoritetaan, kun Vippi.fi:n fb-sivuilla on kasassa 5000 tykkääjää. Mahdottoman kaukana tavoite ei enää ole, sillä tykkääjiä on jo noin 4400. Klikkaa täältä itsesi mukaan arvontaan.

Muutenkin kilpailuista pitävän kannattaa pitää silmällä Vippi.fi:n Facebook-sivuja, sillä erilaisia arvontoja on tarjolla varsin tiheästi!

Tykkäätkö Facebookin sijaan enemmän tarinoinnista? Sekin käy, sillä Euroloanilla on meneillään pientä tarinointia vaativa kilpailu. Euroloan haluaa kuulla kokemuksia siitä, millaisessa kokemassasi tilanteessa pieni laina olisi ollut tarpeen. Loppuivatko rahat yllättäen kesken ulkomaanmatkan vai pureskeliko koira pankkikorttisi? Joka kuukausi Euroloan palkitsee parhaan tarinan 100 euron lahjakortilla S-ryhmän liikkeisiin. Viimeksi voittaneessa tarinassa kertojaa kohtasivat saman epäonnenpäivän aikana niin parkkisakko, rikkoutunut ikkuna, sähkölasku kuin pesukoneeseen unohtuneet vaatteetkin. Kilpailutarinan voi lähettää osoitteessa luottotarinat.fi.

Uudella perintälailla on vaikutusta myös moneen pikalainayhtiöön

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että kuuden pikavippiyrityksen johto omistaa myös perintätoimiston. Oman perintätoimiston avulla säästää kuluissa, sillä saataviaan itse perivä yritys saa periä maksumuistutuksesta vain viisi euroa, mutta perintätoimisto 21 tai 45 euroa.

Jatkossa oma perintätoimisto ei kuitenkaan enää tuota etua. Maaliskuussa tulee voimaan uusi perintälaki, jonka myötä korkeintaan viiden euron maksumuistutukset koskevat myös perintätoimistoja, jotka perivät samaan konserniin kuuluvien yritysten saatavia.

Perintätoimistot saavat edelleen periä korkeampia maksuja silloin, kun niiden asiakkaana on ulkopuolinen velkoja.

Samaan konserniin kuuluvat esimerkiksi pikalainapalvelu Risicum ja perintätoimisto iKassa. IKassan toimitusjohtaja Sami Similä kommentoi HS:lle, että lakimuutos merkitsee konsernille kulujen kasvamista ja tulojen pienenemistä, eikä muutos siten tunnu kovin oikeudenmukaiselta.

– Käytännössä tämä voi joissakin perintäyhtiöissä tarkoittaa sitä, että konsernin omat saatavat kannattaa ulkoistaa ja periä vain muiden saatavia, Similä sanoo.

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Holmlund (kok) perustelee uudistusta sillä, että samaan konserniin kuuluvan perintätoimiston kulut ovat pienemmät kuin ulkopuolisen.

– Kyseisessä kohdassa puututaan tapauksiin, joissa perintätoimisto ja saatavat omistava yritys kuuluvat samaan konserniin, eli käytännössä peritään omia saatavia. Tällöin perintään liittyvää selvittelytyötä on selvästi vähemmän kuin ulkopuolisella perintätoimistolla. Perintäkustannuksilla on tarkoitus kattaa työstä aiheutuvat todelliset kulut, Holmlund sanoo.

Lisäksi lailla on Holmlundin mukaan tarkoitus rajoittaa alan ylilyöntejä. Hänen mielestään laki on tasapainoinen ja ottaa huomioon sekä velkojan että velallisen oikeudet.

Perintää ja pikalainausta harjoittaa myös lahtelainen Weststar-konserni. Weststarin toimitusjohtaja Heikki Savolaisen mielestä ei ole ongelmallista, että sama yhtiö lainaa rahaa ja perii saatavia.

– Meillä on satoja ulkopuolisia asiakkaita, eli emme peri vain omia saataviamme. Toimimme luvanvaraisesti ja noudatamme lainsäädäntöä, Savolainen kommentoi.

Pikavippien myöntäminen ja perintätoiminta ovat kumpikin luvanvaraisia elinkeinoja. Perintälupa on 137 yrityksellä, pikavippejä myöntäviä luotonantajia on tällä hetkellä rekisteröity 76.

Perintälain ohella pikavippiyritysten toimintaa rajoittaa jatkossa uusi pikavippilaki, joka asettaa vipeille muun muassa korkokaton.

Erikoinen huijaus: Pikavippiä tilille pyytämättä

Poliisi varoittaa sortumasta uudenlaiseen huijaukseen. Pikavippiyritysten nimissä esiintyvät rikolliset väittävät, että uhrin tilille on erehdyksessä maksettu toisen henkilön pikavippi.

Ainakin toistasataa henkilöä on joutunut erikoisen huijausyrityksen kohteeksi, kertoo poliisi. Huijausten kaava on ollut, että uhrin henkilötiedoilla on ensin otettu pikavippi. Pikavippiyritys maksaa vipin tilille normaalisti. Sen jälkeen huijarit lähettävät uhrille pikavippiyrityksen nimissä tekstiviestillä tai sähköpostilla ilmoituksen, että hänen tililleen on muka erehdyksessä maksettu toisen ihmisen pikavippi.

Viestissä ilmoitetaan tilinumero, johon vippisumma pyydetään palauttamaan. Tilinumero kuuluu rikolliselle tai hänen rikoskumppanilleen.

Huijaustapa on siitä ovela, että sen avulla rikolliset voittavat aikaa, kertoo Keskisuomalainen. Huijaus käy ilmi vasta, kun pikavippiyritys alkaa eräpäivän jälkeen karhuta maksamatonta vippiä henkilöltä, joka kuvittelee palauttaneensa vipin asianmukaisesti.

– Jos joku saa pikavippiyhtiöltä tekstiviestin tai sähköpostia, jossa pyydetään palauttamaan väärälle tilille maksettu summa, tulisi ennen summan palauttamista ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen pikavippiyhtiöön ja varmistaa, ettei kyse ole huijauksesta, neuvoo rikoskomisario Mikko Porvali Keski-Suomen poliisista.

Iltalehti muistuttaa, että huijauksen uhri ei ole velvollinen maksamaan lainaa pikavippiyritykselle, vaikka olisi vahingossa ”palauttanut” rahat rikolliselle. Petollisesti tehty sopimus ei sido uhria.

Huijauksella saadut summat ovat vaihdelleet 400 eurosta 1000 euroon.

Rikoskomisario Porvali arvelee Iltalehdelle, että tapausten takana voi olla useita eri tekijöitä. Hänen mukaansa uusi ja toimiva tekotapa houkuttelee nopeasti lisää kokeilijoita.

Euroloan siirtyy pikavipeistä kulutusluottoihin

Euroloan Consumer Finance on ensimmäisenä pikavippiyrityksenä ilmoittanut, miten yrityksen liiketoiminta mukautuu tulossa olevan pikavippilain vaikutuksiin. Euroloanin ratkaisu on lopettaa pikavippien tarjoaminen Suomessa ja siirtyä kokonaan isompiin ja pitkäaikaisempiin kulutusluottoihin.

– Toimintamme painopiste on jo aikaa sitten siirtynyt lyhyistä pienlainoista kohti isompia ja pitkäaikaisempia kuluttajaluottoja, Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen kertoo yrityksen tiedotteessa.

Uudella lailla odotetaan olevan dramaattinen vaikutus pikavippialaan. Alan yrittäjien on keksittävä uusia ansaintamalleja, sillä laki rajoittaa pikavipin todellisen vuosikoron enintään reiluun 50 prosenttiin ja kieltää myös tekstiviestipalveluista perittävät lisämaksut. Laki voi tulla voimaan jo kevään aikana, ja jotkut pikalaina-alan toimijoista ovat ennustaneet jopa koko alan kuolemaa.

Euroloan suhtautuu uudistuksiin myönteisesti ja odottaa innolla uuden lain voimaantuloa. Yrityksessä uskotaan, että uusi laki selkeyttää pikaluottoalan pelisääntöjä ja kilpailukenttää, kun alalla toimivien yritysten määrä laskee ja markkinakehitys tasoittuu.

– Euroloanin tarkoitus on olla aktiivinen toimija tässä markkinamuutoksessa, yrityksestä kerrotaan. Euroloan aikoo tuoda markkinoille uusia palveluita, jotka perustuvat pitkäaikaiseen kehitystyöhön.

Euroloan arvioi, että pikaluottomarkkinoille jäävät pitkäjänteisesti toimivat ja asiakaslähtöisimmät yritykset, jotka haluavat aidosti kehittää luotettavia ja nopeita rahoitusratkaisuja maksukykyisille asiakkaille. Yritys kertoo jakavansa huolen ylivelkaantumisesta ja painottaa, että luoton antaminen maksuvaikeuksissa olevalle on huonoa liiketoimintaa.

– Yhtiön edun mukaista on, että asiakas voi myös maksaa ottamansa luoton takaisin, Korpinen huomauttaa.

Jo nyt Euroopan laajuisesti toimiva Euroloan tähtää lisääntyvään kansainvälistymiseen. Suomen lisäksi yrityksessä odotetaan kasvua Ruotsissa ja Keski-Euroopan markkinoilla. Euroloanin mukaan alalla odotetaan EU-tason lainsäädäntöä, joka yhtenäistäisi eri rahoituslaitosten pelisäännöt.

Halvin pikavippi on ilmainen

Yleensä pikavippien korkokuluja väitetään korkeiksi, mutta näitä vippitarjouksia ei voi sanoa kalliiksi, vaikka kuinka tekisi mieli! Keräsimme netin pikavippimarkkinoiden halvimmat tarjoukset: ilmaiset ja vain yhden tai kahden euron hintaiset pikaluotot.

Ilmaisten vippien käyttö onnistuu parhaiten silloin, jos tarvitset pikavippiä vain pienen summan tai hyvin lyhyeksi aikaa. Suurimpia vippisummia ja pisimpiä maksuaikoja ei ymmärrettävästi saa ilman kuluja. Kuitenkin viikoksikin otettu laina voi välillä pelastaa pahasta pulasta, joten tarjoukset ovat varsin käyttökelpoisia.

Parhaasta ilmaisen pikavipin tarjouksesta kilpailevat Vivus ja Vippi.fi. Vivuksen etuna on, että se ainoana palveluna myöntää ilmaiselle vipille maksuaikaa jopa 30 vuorokautta. Lainaakin voi saada aina 400 euroon asti. Tarjouksen voi kuitenkin käyttää vain kerran, sillä Vivus myöntää ilmaisia vippejä ainoastaan uusille asiakkailleen. Vivuksen ikäraja on 20 vuotta.

Vippi.fi:n ilmaisista lainoista voivat nauttia niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat, mutta laina-aikaa on vain viikko. Erilaisia luottosummia on kuitenkin tarjolla jopa 500 euroon asti, joten lyhytaikaiset rahahuolet ratkeavat Vippi.fi:n avulla helposti. Jos et pystykään maksamaan lainaasi viikossa, voit ilman erillistä ilmoitusta maksaa myös kahdessa viikossa, kunhan muistat siinä tapauksessa maksaa korkokulut. Vippi.fi:n lainoja voivat hakea 18 vuotta täyttäneet.

Sekä Vivuksen että Vippi.fi:n lainahakemukset ovat ilmaisia, joten niistäkään ei tule yllätyskuluja.

AB Orkia OÜ:n pikaluottopalvelut Orkia, Siljalaina, Glee ja Ottoraha tarjoavat ilmaisia pikkuvippejä viikon maksuajalla. Orkiasta ja Ottorahasta voit lainata ilmaiseksi 30 tai 50 euroa, Siljalainasta ja Gleestä 20 tai 50 euroa. Lainan hakeminen tuottaa hakutavasta riippuen kuluja 2 – 4 euroa. Kaikkien neljän palvelun pienimpien lainojen ikäraja on 18 vuotta.

Myös pikavippialan konkari, vuonna 2005 perustettu Viestilaina, tarjoaa ilmaista 50 euron pikavippiä. Maksuaikaa on viikko, ja hakemus on ilmainen. Tarjous on voimassa uusille asiakkaille. Laina voidaan myöntää vähintään 18-vuotiaalle.

Erittäin edullista pikalainaa tarjoaa Credit24. Viikon maksuajalla korkokuluja nimittäin peritään vain yhden euron verran. Tarjoushinnalla voi hakea 50 – 300 euron suuruisen lainan, joten jos otat vippiä 200 euroa, maksat takaisin 201 euroa. Lainahakemuksesta ei koidu lisäkustannuksia, ja kaikki 19 vuotta täyttäneet voivat hakea vippiä.

Pienistä summista velkaantuneiden asema paranee

Etenkin pienistä saatavista vaadittavien perintäkulujen enimmäismäärä laskee. Perintää koskevan lain uudistukset tulevat voimaan 16. maaliskuuta, kertoo Oikeusministeriö tiedotteessaan.

Jatkossa korkeintaan 100 euron velan perintäkulut saavat olla enintään 60 euroa. Korkeintaan 1000 euron saatavien maksimikulut ovat 120 euroa ja sitä suurempien saatavien 210 euroa.

Muutos on merkittävä etenkin pienten velkojen kohdalla. Tällä hetkellä perintäkuluja saa vaatia korkeintaan 190 euroa, jos saatava on alle 250 euroa. Sen ylittävistä veloista saa periä kuluja korkeintaan 220 euroa.

Muutokset voivat helpottaa esimerkiksi pienistä pikavipeistä velkaantuneen tilannetta.

Velallisen asema helpottuu myös siksi, että jatkossa velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeyttäminen voi olla järkevää, jos on ilmeistä, että perintä on tuloksetonta ja vain lisää velallisen maksettavaksi tulevia kuluja.

Kun perintä on keskeytetty, velkoja voi hakea saatavaansa tuomioistuimessa tai hakea ulosottoa. Muunlaista perintää saa jatkaa vain siinä tapauksessa, että velalliselta ei vaadita perintäkuluja.

Myös velallisen tekemien maksusuoritusten kohdentamisjärjestystä muutetaan. Tällä hetkellä velkojat ja perintätoimistot kohdentavat velallisen tekemät maksut yleensä ensisijaisesti perintäkuluihin ja vasta sen jälkeen varsinaiseen saatavaan. Jatkossa on tehtävä päinvastoin, eli maksu tulee vähentää ensisijaisesti perinnän kohteena olevasta alkuperäisestä velasta.

Uuden kohdentamisjärjestyksen ideana on, että kuluttaja voi paremmin valvoa perintäkulujen määrää ja riitauttaa kohtuuttomat kulut. Muutos tulee kuitenkin voimaan vasta 16. joulukuuta 2013.

Lain myötä vanhentuneen velan periminen kielletään. Myös kuluttaja-asiamiehen mahdollisuudet puuttua hyvän perintätavan vastaisiin menettelytapoihin paranevat.

Maksuhäiriöt lisääntyvät huolestuttavasti etenkin nuorilla aikuisilla

Suomen Asiakastiedon tuoreiden tilastojen mukaan maksuhäiriömerkinnän sai viime vuonna 257 000 kuluttajaa. Yhteensä maksuhäiriöisiä on nyt 346 000 eli kahdeksan prosenttia suomalaisista.

Maksuvaikeuksien määrä on lisääntymään päin. Vuonna 2012 maksuhäiriön saaneita oli 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Maksuhäiriöiden huippuvuosi nähtiin laman jälkeen vuonna 1997, jolloin niitä oli 368 000 suomalaisella. Vuonna 1998 maksuhäiriöitä oli yhtä monella kuin nyt.

Asiakastiedon liiketoiminnanjohtaja Heikki Koivula kertoi YleX:n haastattelussa, että huolestuttavaa on etenkin nuorten, 20 – 30 –vuotiaiden kuluttajien maksuhäiriöiden lisääntyminen. Hän arvelee, että ainakin osittain kyse on asenneilmaston muutoksesta. Luottoa saa helposti, ja kaikki halutaan heti, vaikkei varaa olisikaan.

Nuorten maksamattomat laskut ovat usein verrattain pieniä, muutamien satojen eurojen suuruisia. Maksuhäiriömerkintöjä voi kuitenkin kertyä lukumäärällisesti paljon. Merkintöjä voi olla vain yksi, mutta joillakin niitä on jopa satoja. Keskimäärin yhdellä maksuhäiriöisellä on seitsemän merkintää.

Maksuhäiriöistä kaksi kolmannesta johtuu maksamatta jääneistä luotoista. Viime vuonna eniten kasvoi kuitenkin laiminlyötyjen puhelin-, verkko-ostos- ja luottokorttilaskujen määrä. Esimerkiksi maksamatta jääneistä postimyynti- ja verkko-ostoksista aiheutuneiden maksuhäiriöiden määrä kasvoi viime vuonna 77 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Myös pikavipeillä on osuutensa, mutta ne ovat Koivulan mukaan kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Maksuhäiriömerkintöjä pääsee kertymään paljon, sillä merkinnän voi saada aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua maksamattoman laskun eräpäivästä. Monessa tapauksessa merkintä ei tule niin nopeasti, sillä vain jotkut velat, esimerkiksi pikaluotot, voidaan ilmoittaa luottorekisteriin nopealla aikataululla. Ensimmäisen laskun laiminlyönnistä voi kulua puolikin vuotta maksuhäiriömerkinnän saamiseen.

Heikki Koivulan mukaan luotonantajat kaipaavat parempia mahdollisuuksia varmistaa asiakkaan maksukyky. Luottotiedot voivat näyttää puhtailta, vaikka asiakas olisi viime aikoina laiminlyönyt huomattavan määrän laskuja.

– Luotonantajilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta kohtuullisilla kustannuksilla tarkastaa esimerkiksi luotonhakijalta saatujen tietojen, kuten aikaisempien velkojen ja tulojen oikeellisuutta, Koivula kertoo.

Asiaa voisi auttaa positiivinen luottotietorekisteri. Sen mahdollisuuksista on viime aikoina keskusteltu esimerkiksi pikavippialan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Suomen Asiakastiedon mukaan positiivisten luottotietojen saatavuus olisi paras keino hallita ylivelkaantumista ja maksuhäiriöiden lisääntymistä.

Pienlainayhdistyksen oma maksuhäiriörekisteri herättää keskustelua

Ainoastaan Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenet saattoivat hyödyntää Suomen Asiakastiedon rekisteriin merkittyjä OPL-maksuhäiriömerkintöjä, kertoo Yle. OPL-merkintä tarkoittaa, että asiakkaan pienlainan takaisinmaksu on myöhästynyt vähintään 60 päivällä.

Merkintöjä pystyivät antamaan rekisteriin vain Pienlainayhdistyksen jäsenyritykset. Koska OPL-merkinnät eivät ole näkyvissä muille tahoille, ne hankaloittavat pelkästään pikavippien saantia. Tavallisen maksuhäiriömerkinnän vaikutukset ovat huomattavasti dramaattisempia, sillä merkintä saattaa estää esimerkiksi vuokra-asunnon saannin tai puhelinliittymän avaamisen.

Ainoastaan yhdistyksen jäsenille näkyvät rekisterimerkinnät ovat herättäneet tietosuojavaltuutetun huomion. Ylen haastattelema tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei pidä toimintaa laillisena. Hänen mukaansa on kyseenalaista, että yksi toimiala vaihtaa luottotietomerkintöjä ainoastaan keskenään. Samalla muiden luotonantajien riskit kasvavat.

Rekisterin laillisuutta arvioi tietosuojalautakunta ja viime kädessä tuomioistuin. Suomen Asiakastiedon on tehtävä menettelystä selvitys tietosuojalautakunnalle.

Suomen Asiakastieto ja Suomen Pienlainayhdistys puolustavat rekisterimerkintöjä. Suomen Asiakastiedon liiketoiminnan kehityspäällikkö arvioi, että asiassa on toimittu lakien ja säädösten mukaan. Uusia pikavippimaksuhäiriöitä ei kuitenkaan ole talletettu syyskuun jälkeen, eikä niitä näillä näkymin tehdä jatkossakaan.

Suomen Pienlainayhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuusiston mukaan kyseessä on yleinen käytäntö. Kuusisto kirjoittaa blogissaan, että on huijausta väittää, että kaikki muut rahoituslaitokset luovuttaisivat maksuhäiriötiedot yleiseen käyttöön. Hänen mukaansa erityislainsäädäntö mahdollistaa, että pankit ja vakuutusyhtiöt jakavat tietoja keskenään.

Suomen Pienlainayhdistys on vuonna 2007 perustettu pikavippialan yhteenliittymä ja edunvalvoja. Yhdistyksen muodostavat 13 pikavippiyritystä, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 76 prosenttia.

KSML: Uudella pikaluottolailla voi olla odottamattomia seurauksia

Kun pikavipeistä perittäviä todellisia vuosikorkoja aletaan todennäköisesti keväällä rajoittaa, seuraukset voivat olla yllättäviä, kertoo Keskisuomalainen-lehti.

Asiantuntijat arvioivat, että lain myötä pienten lainojen markkinoilla saatetaan siirtyä entistä suurempiin, yli 2000 euron lainoihin. Luottosummien kasvu tuskin vähentäisi lainoista johtuvaa ylivelkaantumista, vaikka lain tavoitteena on nimenomaan vähentää pikavippien haittoja.

Uusi laki rajoittaisi pikavippien ja muiden alle 2000 euron suuruisten luottojen todellisen vuosikoron maksimissaan viitekorkoon lisättynä 50 prosentilla. Korkotaso jäisi siis huomattavasti nykyistä alhaisemmaksi, viitekoron nykytasolla noin 51 prosenttiin. Tällä hetkellä pikavippien todelliset vuosikorot ovat yleensä useita satoja tai tuhansiakin prosentteja.

Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiöstä kertoo, että Takuu-Säätiössä seurataan jännittyneinä, johtaako laki suurten pikaluottojen yleistymiseen. Takuu-Säätiö auttaa talousvaikeuksiin joutuneita muun muassa ylläpitämällä Velkalinja-neuvontanumeroa ja takaamalla velkojen järjestelylainoja.

Uuden lain myötä pikavippiyritysten haasteena on tehdä voittoja korkomarginaalien pienentyessä. Mattila uskoo, että pikalainayritykset pystyvät kasvattamaan yli 2000 euron vippien suosiota.

Tähän mennessä suuntana on kuitenkin ollut pikemminkin lainasummien pienentyminen. Keskimääräinen pikavippi oli viime vuonna hieman alle 300 euroa. Lukumääräisesti pienlainoja on kuitenkin otettu aiempaa enemmän.

Miten pikavippikierre syntyy?

– Itsekkin ollut erittäin pahassa pikavippikierteessä omaa hölmöyttäni tietenkin. Ikää löytyy 23 vuotta ja tunnen useankin kaverin (18–28 v.) jotka vastaavassa ikävässä kierteessä pyörivät toiset enemmän ja toiset vähemmän, kertoo nimetön pikavippikierteeseen ajautunut henkilö Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Vippikierteen muotokuva –tutkimuksessa.

Kati Rantalan laatima tutkimus valottaa, miten pikavippikierre pääsee syntymään. Pikavippikierre on tilanne, jossa uusia pikalainoja otetaan vanhojen maksamiseksi. Kierre voi syntyä myös siten, että lainanmaksu ajaa talouden niin tiukalle, että uutta lainaa on pian otettava arjesta selviytymistä varten.

Rantala etsi netin keskustelupalstoilta kokemuksia pikavippikierteestä. Kertomuksista hahmottuu monia yhteisiä piirteitä: häpeää, itsesyytöksiä, voimattomuuden tunteita ja unettomia öitä.

Pienet ja epäsäännölliset tulot ovat ymmärrettävä syy pikalainan tarpeeseen: pienistä tuloista on hankala maksaa yllättäviä menoeriä. Toisaalta vain harva Rantalan löytämä tarina kertoi pelkästään pienituloisuuden ja yllättävien menojen aiheuttamasta vippikierteestä. Eräässä tarinassa kierre alkoi, kun vippiä otettiin pesukonetta varten. Yksikin vippi oli kuitenkin pienituloiselle liikaa.

– Kun elää toimeentulotukien, työmarkkinatukien ja asumistukien varassa, maksaa niistä asumiskulut, vähäiset laskut, käteen jäävä summa ei riittänyt peittämään edes ensimmäistä vippiä, ylivelkaantunut henkilö kertoo.

Vaikka kierteen taustalla voi olla pesukoneen hajoamisen kaltainen yllättävä kuluerä, osa velkaantuneista myöntää suoraan käyttäneensä vippejä turhaan kulutukseen.

– Piti saada uusi talvitakki ja kengät vaikka vanhoilla olisi voinyt kulkea vielä tämän talven.

Paradoksaalisesti halu säilyttää luottotiedot ylläpitää monessa tapauksessa pikavippikierrettä. Moni pelkää maksuhäiriömerkintää niin paljon, että ottaa mieluummin uusia vippejä maksaakseen vanhat ajallaan.

Siinä missä osa ajautuu vippikierteeseen, koska haluaa säilyttää kasvonsa, osa puolestaan myöntää suoraan ottaneensa pikavippejä holtittomasti ja seurauksista piittaamatta. Joidenkin tutkimuksessa olevien kertomusten kirjoittajat pitävät itseään yksinkertaisesti surkeina taloudenhoitajina.

Osa kierteeseen joutuneista piti itseään mainosten uhreina, mutta kyse ei ole kadunvarsimainoksista, vaan pikavippipalveluiden omaan kännykkään lähettämistä mainosviesteistä. Joissain kertomuksissa pikavipeillä ja alkoholilla on yhteys: vippiä otetaan, jotta päästäisiin baariin. Yksi velkaantuneista epäilee, että pikavippiyritykset lähettävät mainosviestejä erityisesti perjantaisin, jotta ihmiset ottaisivat vippiä viikonlopun viettoa varten.

– Suureksi harmikseni voin vain todeta, että se toimi mun kohdalla.

Joulun jälkeen moni tarvitsee velkaneuvontaa

Joulun hittilahjat ovat kalliita, eikä älypuhelimiin, iPadeihin ja pelikonsoleihin ole kaikilla varaa. Osa paikkaa rahatilannettaan ottamalla luottoa. Se ei ole vaikeaa, sillä tarjolla on monenlaisia vaihtoehtoja: pikavippejä, kulutusluottoja, osamaksutuotteita ja kauppojen luottoja.

– Mitä kalliimpiin tuotteisiin joulukuluttaminen siirtyy, sitä useammin tuotteita maksetaan luotolla, Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoi Taloussanomille.

Jouluiset luotot huolestuttavat velkaantumisen asiantuntijoita. Lahjapaineiden ja mainosten keskellä osa ajautuu ottamaan enemmän luottoa kuin mihin olisi varaa. Kalliiden tuotteiden, kuten elektroniikan ja lomamatkojen, ostaminen luotolla edistää velkaantumista. Niin elektroniikkaketjut kuin matkatoimistotkin tarjoavat luottoja ja osamaksuja.

Pantzar muistuttaa, ettei mitään lainaa kannata ottaa, ennen kuin on laskenut, onko siihen oikeasti varaa. Tavarahimon iskiessä voi miettiä, onko tuote todella niin tärkeä, että se kannattaa ostaa vaikka velaksi. Toinen hyvä keino on nukkua yön yli ja miettiä ostosta sitten uudelleen.

Ylen mukaan joulun rahoittaminen luotolla näkyy tammikuussa velkaneuvonnassa. Velkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön neuvontapuhelimeen tulee eniten yhteydenottoja juuri tammikuussa, kun joulukuussa otettujen luottojen ensimmäiset laskut tippuvat postiluukusta.

Joulun rahoittamista luotolla kannattaa harkita tarkkaan. Vähintään tulee laskea, että tulot riittävät lyhennyserien maksuun. Pienet laina- ja luottopurot voivat muodostaa yllättävän ison joen, jos uusia lainoja ottaa holtittomasti. Jo jouluostoksilla pitäisi tietää, kuinka suuri lasku eri luottojen lyhennyksistä yhteensä kertyy.

Oikeasti joulun vietto ei vaadi omaisuuksia. Esimerkiksi perinteiset jouluruuat saa edullisesti, ja rauhoittuminen ja yhdessäolo onnistuvat ilmaiseksi.

Nordean teettämä tutkimus kertoi tällä viikolla, että suomalaiset käyttävät tänä vuonna jouluun keskimäärin 573 euroa. Se on 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Nousun aiheuttaa kuitenkin melko pieni joukko kuluttajia, sillä kuusi kymmenestä aikoo käyttää rahaa saman verran kuin viime joulunakin. Neljännes aikoo säästää, ja vain joka kymmenes aikoo käyttää jouluun aiempaa enemmän rahaa.

Valtaosa aikoo rahoittaa jouluostoksensa säännöllisillä tuloillaan ja joulun alla maksetuilla veronpalautuksilla. Vain joka kuudes suunnittelee tekevänsä joulun hankintoja luotolla.

Omien lasten lahjoista on kaikesta huolimatta vaikea tinkiä, myöntää velkaneuvoja Pantzar. Myös Nordean selvityksen mukaan lasten ja lastenlasten lahjat ostetaan, vaikka muuten oltaisiin säästökuurilla.

Pikalainayrityksillä menossa joulukilpailuita

Tekisikö mieli voittaa ylimääräinen joululahja? Jos pidät kiirettä, ehdit vielä osallistua pikavippiyritysten kilpailuihin Facebookissa.

Usein erilaisia kilpailuita ja arvontoja järjestävä Vippi.fi on tällä kertaa pannut pystyyn jouluisen kilpailun, jossa voi ilahduttaa myös vaikkapa hyvää ystävää, äitiä tai poikaystävää. Käy tykkäämässä Vippi.fi:n Facebook-sivusta ja kommentoi kilpailuun, kuka kaverisi ansaitsisi joululahjan. Voit voittaa kaksi 20 euron arvoista lahjakorttia, toisen Verkkokauppa.comiin ja toisen Nelly.comiin. Voittaja saa toisen, ja joulun hengen mukaisesti toinen lahjoitetaan kaverin iloksi. Kumpi, sen voittaja saa itse päättää.

Myös Risicumilla on meneillään joulukalenteri, josta aukeaa joka päivä uusi luukku ja uusi voittomahdollisuus. Joulujokeri-kalenterista voi siis voittaa aina jouluaattoon asti. Palkintoina on 50 euron lahjakortteja S-ryhmän liikkeisiin, ja toisinaan kalenterista paljastuu myös ylimääräisiä arvontoja. Käy tykkäämässä Risicumin Facebook-sivusta, niin voit osallistua kilpailuun.

Pikavippipalveluilla voi olla joulun aikaan poikkeuksellisia aukioloaikoja. Ainakin Risicum ja Laina.fi ilmoittavat, että maksut saattavat joulun pyhien aikaan viivästyä. Pikavipit maksetaan tileille kuitenkin viimeistään 27.12. Monen lainapalvelun asiakaspalvelu on joulun pyhinä suljettuna.

Vuokran maksusta ei kannata tinkiä tiukassakaan paikassa

Mitä tehdä, jos rahat ovat lopussa, mutta laskuja on vino pino? MTV3:n haastattelema Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila antaa neuvoja.

Ensimmäinen, yksinkertainen neuvo on listata velat ja katsoa, mihin rahat riittävät. Mattilan mukaan tärkeintä on pitää huolta, että asumiskulut tulevat maksetuksi. Jos vuokrarästit johtavat häätöön ja maksuhäiriömerkintään, uuden vuokra-asunnon saaminen voi olla jopa mahdotonta. Vaikka muut maksamattomat laskut aiheuttaisivat maksuhäiriömerkinnän, vuokrasopimusta ei voi sen perusteella purkaa, kunhan vuokra on maksettu.

Vuokran jälkeen tärkeimpiä menoja ovat ruoka ja työssäkäynnin tai opiskelun edellyttämät matkakustannukset.

Laskujen maksuajasta voi usein neuvotella, ja velkojiin kannattaakin ottaa yhteyttä. Maksuaikaneuvottelun valttikortti on selkeä suunnitelma siitä, milloin laskun kykenee viimeistään maksamaan. Esimerkiksi sähkölaskun voi usein jakaa useampaan erään.

Velkoja ja luottoja ei kannata maksaa pois uudella lainalla, ellei näköpiirissä ole varmoja tuloja, jotka riittävät takaisinmaksuun. Yleensä luottojen maksaminen uusilla luotoilla johtaa vain pahempaan velkaantumiseen. Mattilan mukaan viime vuosien uusi ilmiö ovat pelkistä pikavipeistä velkakierteeseen joutuneet. Takuu-Säätiöön pikavippivaikeuksien vuoksi yhteyttä ottaneiden määrä on parissa vuodessa kaksinkertaistunut.

Mattila neuvoo, että velkaongelmat saa parhaiten ratkaistua, jos hakee niihin apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jos maksuhäiriömerkintä kuitenkin tulee, sitä ei kannata murehtia liikaa. Moni häpeilee merkintää, mutta luottotiedot eivät ole täysin julkisia. Merkintä poistetaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua, mikäli on sinä aikana hoitanut raha-asiansa kunnolla. Jos maksuhäiriön aiheuttanut velka on maksettu, merkintä voidaan poistaa kahdessakin vuodessa.

Myöhästynyt lasku ei aiheuta välittömästi maksuhäiriömerkintää, vaan merkintä tulee, kun lasku on ollut maksamatta keskimäärin 6 – 8 kuukautta. Poikkeuksena ovat kuitenkin osamaksut ja kulutusluotot, myös pikavipit, joiden velkoja voi ilmoittaa maksuhäiriöstä noin kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä.

Kaikkien elämään maksuhäiriömerkintä ei välttämättä vaikuta, mutta joillekin se voi aiheuttaa monenlaisia harmeja. Vuokra-asunnon lisäksi vakuutuksien ja puhelin- ja nettiliittymän saaminen on vaikeampaa. Liittymäsopimuksen teko voi edellyttää esimerkiksi suurehkon takuusumman maksamista.

Hankaluuksia voi tulla myös työpaikan saantiin, mikäli haettavaan työtehtävään liittyy rahavastuuta. Tällöin työnantajalla on oikeus tarkistaa hakijan luottotiedot. Voimassaolevaan työsuhteeseen maksuhäiriömerkintä ei kuitenkaan vaikuta.

Lisätietoja velanhoidosta ja maksuhäiriömerkinnästä voi lukea esimerkiksi Takuu-Säätiön verkkosivuilta.

Pikalainayritys: Pikavipeille on tarvetta

Kuluttajat ovat poliitikkojen kanssa eri mieltä pikalainojen rajoittamisesta, selviää pikavippiyritys Risicumin tekemästä kyselystä.

Kysely toteutettiin keväällä 2012 Risicumin verkkosivuilla. Vastaajia oli 507.

Kyselyn mukaan 83 prosenttia kuluttajista ei halua, että pikalainojen tarjoamista rajoitetaan, mikäli rajoitus johtaa pikalainan saannin vaikeutumiseen. Vastanneiden mukaan pikalainoja tarvitaan varsin arkisiin menoihin, kuten laskujen maksuun ja yllättävistä menoeristä selviämiseen. Pikavipin tarpeeseen voi johtaa esimerkiksi lääkärilasku.

77 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi, ettei heillä ole mahdollisuutta saada muunlaista lainaa kuin pikavippiä. Melkein kaikki vastaajat pitivät pienlainoja tärkeänä palveluna, jolle ei löydy korvaajaa pankeista tai muualtakaan. 90 prosenttia vastaajista suhtautui pikavippiyrityksiin positiivisesti tai neutraalisti.

Pikavippien korkokuluihin vastaajat suhtautuivat ymmärtävästi. 77 prosenttia vastanneista ajatteli, että pikalainan kulut ovat hyväksyttävissä, jos lainan avulla voi maksaa laskut ajoissa ja estää esimerkiksi sähkön tai puhelinliittymän katkaisemisen.

Melkein kaikki vastaajat, 96 prosenttia, katsoivat pystyvänsä itse arvioimaan omaa talouttaan ja päättämään, onko heillä edellytyksiä ottaa pikalainaa ja maksaa se ongelmitta takaisin korkoineen. 76 prosenttia vastanneista arvioi, että pikavippejä tarjoavat yritykset ilmoittavat lainoista koituvat kulut riittävän selkeästi.

Kyselyssä havaittiin myös, että suurimman pikalaina-asiakkaiden ikäryhmän muodostivat 46 – 59 –vuotiaat, joita oli 35 prosenttia vastaajista. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista oli yli 30-vuotiaita. Kyselyn perusteella pikavippien käyttäjät eivät siis ole pääasiassa nuoria, kuten toisinaan ajatellaan. Miehiä ja naisia on kyselyn mukaan pikavippiyritysten asiakaskunnassa yhtä paljon. Yliopistokoulutettuja on 40 prosenttia.

”Kysely todistaa sen, mikä on ollut tiedossa pitkään eli markkinoilla on olemassa tarve, jonka pienlainat täyttävät. Kuluttajat pitävät pienlainoja selvästi tärkeänä asiana oman maksukyvyn säilyttämiseksi arjen asioissa, kuten laskuissa ja hätätapauksissa”, toteaa Risicum Oyj:n toimitusjohtaja Jouni Hintikka.

Hintikka huomauttaa, että kysely murtaa monia pikavippeihin liittyviä harhaluuloja. Pikavippejä ei oteta juhlimista varten vaan yllättävistä arkisista menoista selviämiseen, eivätkä pikavippiyritysten asiakkaat ole pelkästään nuoria vaan kaiken ikäisiä.

Hintikka painottaa, että kuluttajat pitävät pikavippipalveluja tärkeänä eivätkä halua niiden katoavan. Pikalaina-ala kaipaa hänen mukaansa sääntelyä, mutta koko pienlainatoiminnan lopettaminen ei ole oikea ratkaisu.

Velkaneuvonnan tarve kasvussa

Takuu-Säätiön Velkalinja-neuvontanumeroon odotetaan tänä vuonna yli 25 000 yhteydenottoa. Soittoja on tänä vuonna tullut noin puolet enemmän kuin vuonna 2011. Palvelu on jo päässyt ruuhkautumaan, sillä vain viidesosaan eli noin 5000 yhteydenottoon ehditään vastata. Viimeksi palvelu ruuhkautui yhtä pahasti vajaa kymmenen vuotta sitten.

Aiheesta kirjoitti Pikavippihaku.com.

Pikavipeillä ja kulutusluotoilla on ollut vaikutusta neuvonnan tarpeen lisääntymiseen. Noin 13 prosenttia soittajista on ajautunut velkaongelmiin erityisesti pikavippien vuoksi ja kolmasosalla on muiden velkojen ohella maksamattomia pikavippejä.

Pikavipeistä velkaantuneiden määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Myös muunlaisista kulutusluotoista velkaantuneiden määrä on lisääntynyt noin kolmanneksella. Pikalainoja otetaankin jatkuvasti enemmän. Viime viikolla Tilastokeskus kertoi, että suomalaisten yhteenlasketun pikavippivelan määrä on lisääntynyt 29 prosentilla.

Pikavippivelkoihin liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Velkaantuneen kannalta onnekasta on, että pelkillä pienlainoilla velkamäärä ei yleensä ehdi kasvaa yhtä suureksi kuin muilla kulutusluotoilla. Velkaneuvontaa hakevien velkamäärä on viime vuosina alentunut, ja pikavippivelat johtavat usein vaikeuksiin nopeammin kuin muut lainat. Toisaalta pikavipeistä velkaantuneille on tyypillistä, että pieniä velkoja on runsaasti eri lainanantajilta, sillä pikavippipalvelut saavat myöntää lainaajalle vain yhden lainan kerrallaan. Velkojen suuri määrä hankaloittaa velkojien kanssa sopimista ja hidastaa asioiden hoitamista kuntoon. Lisäksi pikavippivelkoja on yhä useammilla kuluttajilla.

Jos kuluttaja ei saa hoidettua velkojaan tai sovittua maksusta velkojien kanssa, tilanne johtaa maksuhäiriömerkintään ja velat menevät perintään ja lopulta ulosottoon.

Noin yhdeksän kymmenestä velkaneuvontaan soittaneesta tarvitsee velkajärjestelyä. Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian, sillä mitä aikaisemmin apua hakee, sitä todennäköisemmin riittää vapaaehtoinen velkajärjestely. Lisäksi velkajärjestelyyn pääseminen vie aikaa, ja avuksi tarvitaan talous- ja velkaneuvojaa.

Velkalinja on Takuu-Säätiön neuvontanumero, josta voi pyytää apua omien tai läheisen talousongelmien selvittämiseksi. Keskustelussa kartoitetaan toimintavaihtoehtoja ja annetaan neuvoja. Numerossa voi keskustella nimettömästi, ja siihen soittaminen on maksutonta. Takuu-Säätiö on valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään talousvaikeuksiin joutuneiden itsenäistä selviytymistä.

Myös talousvaliokunta hyväksyi pikavippien korkokaton

Talousvaliokunta asettui tämänpäiväisessä kokouksessaan tukemaan hallituksen esitystä pikavippeihin liittyvien lakien tiukentamisesta.

Lakiehdotuksen merkittävin muutos on korkokatto, jolla rajoitettaisiin pikalainojen todellisen vuosikoron määrää. Vuosikorko saisi olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosentilla, joten nykytasolla korkokatto asettuisi noin 51 prosenttiin. Tällä hetkellä pikalainojen vuosikorot ovat tyypillisesti useita satoja prosentteja. Sääntelyn piiriin tulisivat kaikki alle 2000 euron luotot.

Talousvaliokunta myöntää lausunnossaan, että todellinen vuosikorko muodostuu lyhytaikaisissa lainoissa väistämättä suuremmaksi kuin pitkäaikaisissa lainoissa. Lisäksi lainan myöntämiseen liittyvät kulut ovat pienissä lainoissa yhtä suuret kuin muissakin luotoissa ja vakuudettomien lainojen riskit ovat isompia kuin vakuudellisten. Näistä seikoista huolimatta todellinen vuosikorko on talousvaliokunnan mielestä sopiva lainan kulujen mittari. Pikalainojen erityisluonne on talousvaliokunnan mukaan otettu huomioon asettamalla korkokatto huomattavan korkealle tasolle.

Hallituksen lakiehdotuksessa esitetään, että lisämaksujen periminen luottosuhteeseen liittyvistä tekstiviestipalveluista ja sopimussakkojen periminen maksuviivästyksistä asetettaisiin hyvän luotonantotavan vastaiseksi. Talousvaliokunta hyväksyy ehdotuksen, sillä maksut ovat saattaneet kohottaa lainan kokonaiskuluja odottamattomasti.

Lisäksi talousvaliokunta tukee ehdotusta kuluttajan luottokelpoisuuden tarkemmasta arvioinnista. Tällä hetkellä luottokelpoisuutta arvioidaan vain maksuhäiriömerkintöjen perusteella. Lakiesityksen mukaan luotonantajan tulisi pyrkiä varmistamaan asiakkaan tuloistaan antamien tietojen oikeellisuus muutenkin kuin tämän oman ilmoituksen perusteella.

Uusi laki antaisi pikaluottoyritysten rekisteröinnistä vastaavalle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehokkaammat tiedonsaantioikeudet ja pakkokeinovaltuudet. Luotonantaja velvoitettaisiin esimerkiksi säilyttämään luottosuhteen eri vaiheisiin liittyvät asiakirjat, jotta viranomaiset voivat varmistaa, että asiakkaan luottokelpoisuus on arvioitu lain mukaisella tavalla. Talousvaliokunnan mukaan muutokset ovat välttämättömiä, jotta pikalaina-alaa voidaan tehokkaasti valvoa.

Talousvaliokunnan mukaan asiakkaan luottokelpoisuuden arviointia voitaisiin helpottaa positiivisen luottorekisterin avulla. Se sisältäisi nykyistä luottotietorekisteriä laajempia tietoja kuluttajien taloudellisesta tilanteesta. Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan positiivisen luottorekisterin mahdollisuuksia.

Koska lakiuudistus muuttaisi nykytilannetta merkittävästi, talousvaliokunta painottaa, että lain vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Jatkossa yritykset saattavat hakea tuottoa esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä. Vaarana voikin olla, että kuluttaja ehtii ottaa lukuisia pitkäaikaisia lainoja ennen kuin ensimmäinen niistä tuottaa maksuhäiriömerkinnän ja estää lisäluottojen myöntämisen.

Talousvaliokunta kuitenkin toivoo, että lakiuudistus toisi velkaantumisongelmat näkyviin ennen kuin velkaantumiskierre on edennyt liian pitkälle. Ongelmat vain kasvavat, jos vakavissa talousvaikeuksissa oleva paikkaa taloustilannettaan ottamalla lisää luottoja. Ongelmien perimmäistä syytä sääntely ei kuitenkaan poista, joten talousvaliokunta huomauttaa, että huomiota on syytä kiinnittää myös esimerkiksi sosiaaliseen luotonantoon, toimeentulotuen saatavuuteen ja talousneuvonnan lisäämiseen.

Vaikka talousvaliokunta tukee pikavippilakien tiukentamista, se hylkäsi lakialoitteen, jossa esitettiin pikalainatoiminnan täyskieltoa. Valiokunnan mukaan täyskielto saattaisi johtaa esimerkiksi pimeiden lainamarkkinoiden syntyyn, joten ensin on syytä seurata, vähentävätkö lakien tiukennukset pikavippeihin liittyviä ongelmia.

Aiemmin myös perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat lausunnoissaan tukeneet pikalainalakien kiristämistä.

Pikalainojen määrä kasvoi voimakkaasti

Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan uutta pikalainaa myönnettiin tämän vuoden heinä-syyskuussa euromääräisesti 29 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Huimasta noususta uutisoi ensimmäisenä Pikavippihaku.com.

Vuoden 2012 heinä-syyskuun eli kolmannen neljänneksen aikana pikavippejä myönnettiin kuluttajille yhteensä noin 107 miljoonan euron arvosta. Tämän vuoden toiseen neljännekseen eli huhti-kesäkuuhun verrattuna pikalainan määrä kasvoi 13 prosenttia. Suomalaisilla on nyt siis pikalainaa enemmän kuin koskaan.

Pikavippejä myönnettiin tarkastellulla ajanjaksolla 385 991 kappaletta. Keskimääräinen pikavippi oli suuruudeltaan 276 euroa ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 37,1 päivää. Sekä lainojen kappalemäärä että keskimääräinen lainasumma ovat kasvaneet viimeisen vuoden kuluessa jonkin verran. Heinä-syyskuussa 2011 pikalainoja myönnettiin 359 863 kappaletta ja keskimääräinen vippi oli 229 euroa.

Pikalainoista koitui kuluttajille erilaisia kuluja yhteensä yli 23 miljoonaa euroa. Pienlainojen kulut olivat noin 22 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Kulujen osuus lainapääomasta on kuluneen vuoden aikana hieman laskenut, sillä vuoden 2011 vastaavana aikana kulujen osuus oli liki 25 prosenttia.

Suomessa oli syyskuun lopulla tilastoituja pienlainayrityksiä 80 kappaletta, joista uusia oli kaksi kappaletta. Yritysten määrässä ei ole vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia.

Pikavippihaku.com kertoo myös, että suomalaisilla kotitalouksilla oli syyskuun 2012 lopulla lainaa yhteensä 114 miljardia euroa. Se on viisi prosenttia enemmän kuin syyskuussa 2011. Lainojen kokonaismäärä on siis kasvanut maltillisemmin kuin pikalainojen määrä, mutta pienlainat ovat edelleen murto-osa suomalaisten lainataakasta.

Suurin osa kotitalouksien lainasta, 88 miljardia euroa, oli asunto- ja vapaa-ajanasuntolainaa. Asuntolainan kokonaismäärä on noin kuusi prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Uusien lainojen määrä kuitenkin väheni, sillä uutta lainaa oli syyskuussa 2012 noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Vuoden 2012 huhti-kesäkuuhun verrattuna uuden asuntolainan määrä väheni yli 10 prosenttia.

Lisäksi kotitalouksilla oli kulutusluottoja noin 15 miljardia euroa, opintolainoja noin 1,6 miljardia euroa ja muita lainoja 9,6 miljardia euroa.

Yhteensä kotitalouksilla ja muilla lainansaajilla oli syyskuussa 2012 lainaa 305 miljardia euroa. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien osuus lainasummasta oli 79 miljardia euroa. Yritystoiminnan luototus kasvoi yli neljä prosenttia verrattuna heinä-syyskuuhun 2011.

Suomen Pienlainayhdistys kumoaa pikavippeihin liittyviä harhaluuloja

Pikavipit saavat yleensä osakseen lähinnä kritiikkiä. Niiden pelätään velkaannuttavan nuoret aikuiset ja syöksevän talouttaan hallitsemattomat vaikeaan velkakierteeseen. Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan moni luulo on väärä.

Usein väitetään, että pikavippejä myönnetään holtittomasti. Yhdistyksen mukaan asiakkaiden tiedot kuitenkin tarkistetaan aina, ja eikä läheskään kaikkia lainahakemuksia hyväksytä.

Pikavippien todelliset vuosikorot ovat kyllä korkeita verrattuna tavallisiin pankkilainoihin, mutta Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan huomioon on otettava se, että lainat ovat pieniä ja maksuajat lyhyitä. Lainan antajalle koituu kuluja pienenkin lainan myöntämisestä, ja kulut on jollakin tavalla katettava. Vastaavia lyhytaikaisia, pikaiseen tarpeeseen tulevia lainoja eivät pankit myönnä, joten pikavipeille on selvä tarve.

Suomalaisten ylivelkaantumisongelmat eivät yhdistyksen mukaan ole pikavippien syytä. Suurin osa velkaongelmista johtuu pankkien myöntämistä kulutusluotoista. Maksamatta jääneiden pikavippien viivästyskorot ja perintäkulut eivät myöskään ole yhtään sen korkeampia kuin muissakaan saatavissa.

Pikavippien asiakaskunta ei myöskään koostu pelkästään nuorista ja syrjäytyneistä. Yhdistyksen mukaan pikavippien ottajat ovat tavallisia ihmisiä, joista kaksi kolmasosaa on vakituisessa työsuhteessa.

Yhdistys kumoaa ennakkoluuloja Kymmenen tosiasiaa pienlainoista –sivustollaan.

Suomen Pienlainayhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 13 pikavippialan yritystä. Jäsenten osuus pikavippimarkkinoista on 76 prosenttia, joten alan keskeisimmät toimijat on saatu mukaan.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja on Kari Kuusisto. Kuusisto kirjoittaa Kauppalehden sivuilla pienlaina-aiheista blogia. Kuusisto on kritisoinut muun muassa sitä, että vireillä olevaa pikavippilakia on valmisteltu väärien tietojen pohjalta.

Yhdistys on laatinut eettiset säännöt, joita sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan. Sääntöjä ovat muun muassa, että vippejä ei saa markkinoida alle 18-vuotiaille, että pikavippejä ei saa maksaa hakijoiden tileille öisin ja että luoton antajan on huolellisesti varmistettava asiakkaan henkilöllisyys ja luottokelpoisuus.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan sen toiminta on myös kuluttajien etu. Se vaatii muun muassa, että vippiyritykset pyrkivät sovittelemaan mahdolliset maksuvaikeudet yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja että yritysten asiakaspalveluiden on kyettävä vastaamaan asiakkaiden yhteydenottoihin ilman tarpeetonta viivytystä. Yhdistys halaua olla kehittämässä pikalaina-alalle hyvää luotonantotapaa.

Suomen Pienlainayhdistys aloitti toimintansa vuonna 2007.

Lakivaliokunta antoi lausunnon pikavippilaista

Pikavippien tarjoaminen hankaloituu huomattavasti, jos suunniteltu lakimuutos menee läpi. Lakivaliokunnan mukaan se on hyväksyttävää, kun vippien tuottamat ongelmat otetaan huomioon.

Lakivaliokunta antoi viime viikolla lausuntonsa kuluttajansuojalain ja eräiden muiden pikavippeihin vaikuttavien lakien muuttamisesta. Lakivaliokunta on samoilla linjoilla hallituksen lakiesityksen kanssa.

Hallitus haluaa suitsia pikavipeistä vaadittavien korkoja ja tiukentaa luotonantajien velvollisuutta arvioida lainan hakijan luottokelpoisuus. Tavoitteena on vähentää pikavipeistä aiheutuvia haittoja, kuten ylivelkaantumista.

Lakivaliokunnan lausunto toteaa, että suuri osa yksilöiden velkaongelmista johtuu ainakin osittain pikavipeistä. Yksityishenkilöihin kohdistuvat velkomustuomiot ovat myös lisääntyneet sen jälkeen kun pikalainat ovat tulleet markkinoille. Veloista aiheutuneet kulut ovat olleet huomattavan korkeita suhteessa lainapääomiin. Lisäksi lakivaliokunta on hallituksen esityksen kanssa samaa mieltä siitä, että pikalainat saattavat johtaa harkitsemattomaan lainanottoon.

Hallitus esitti, että pikaluottojen todellisen vuosikoron tulisi asettua korkeintaan noin 51 prosenttiin. Lakivaliokunta tukee esitystä. Vaikka todellisen vuosikoron käyttöä pikaluoton kulujen mittarina on toisinaan kritisoitu, se on lakivaliokunnan mielestä kuitenkin vakiintuneisuutensa vuoksi sopivin tapa mitata kuluja.

Vaikka korkokatto todennäköisesti vaikeuttaisi pikavippien tarjoamista ja luultavasti tekisi osan toiminnasta kannattamattomaksi, lakivaliokunnan mukaan sääntely ei kuitenkaan kokonaan estäisi pienten luottojen tarjoamista. Osa pienlainayrityksistä voisi jatkaa toisentyyppisillä luottoehdoilla. Toisaalta on tärkeää, että sääntely koskee mahdollisimman laajasti erilaisia pienluottoja, myös esimerkiksi perinteisiä luottokortteja, jotta kilpailun tasapuolisuus säilyy.

Lakivaliokunta tukee myös esitystä luottokelpoisuuden tarkemmasta arvioinnista. Valiokunnan mukaan on tärkeää tutkia mahdollisuus positiivisen luottorekisterin perustamiseen. Positiivinen luottorekisteri kertoisi hakijan todellista maksukyvystä enemmän kuin pelkkä maksuhäiriörekisteri.

Lakivaliokunnan mielestä lainsäädäntöä on syytä tiukentaa, koska pikavippien aiheuttamat ongelmat eivät viime vuosina ole vähentyneet vaan pikemminkin lisääntyneet. Erityisen raskauttavaa on, että vipit ovat aiheuttaneet ongelmia nuorille, jotka ovat kokemattomia kuluttajia. Velkaongelmia tulee kuitenkin pyrkiä ehkäisemään myös ei-lainsäädännöllisillä keinoilla, kuten talous- ja velkaneuvonnan hyvällä saatavuudella ja sosiaalisella luototuksella.

Pikavippilakeja muutettiin viimeksi kaksi vuotta sitten. Silloin alettiin vaatia, että pikaluottomainoksissa kerrotaan lainan todellinen vuosikorko. Myös lainan maksaminen tilille yöaikaan kiellettiin, ja lainapalvelujen tarjoajien tuli alkaa rekisteröityä luotonantajarekisteriin.

Vippi.fi tarjoaa nyt lainaa täysin ilman kuluja!

Vippi.fi tarjoaa nyt pikalainaa 7 päiväksi täysin ilmaisena ja ilman lisäkuluja. Voit hakea lainaa 50-500 euroa eikä sinun tarvitse maksaa takaisin, kuin sen mitä lainasit. Tee näin, hae lainaa Vippi.fi palvelusta se summa mitä tarvitset. Valitse laina-ajaksi 14 vuorokautta, mutta maksa laina takaisin 7 vuorokauden sisällä. Näin vältyt ylimääräisiltä kuluilta.

Mikäli otat laina-aikaa 14 vuorokautta tarkoituksena maksaa tasan prikulleen sen summan takaisin, mitä lainasit, mutta et jostain syystä pysty seitsemässä vuorokaudessa tästä suoriutumaan, niin ei hätää, sillä sinulla on vielä 7 päivää aikaa maksaa vippisi pois. Silloin tosin lainasumman päälle tulee hieman korkoa sekä kuluja, mutta ei sekään paha ole. Esimerkiksi 100 euron suuruiseen vippiin tulee korkoja ja kuluja päälle vain 18 euron edestä, maksat siis 14 vuorokaudenkin kuluttua takaisin vain 118 euroa.

Mikäli vielä jäi jotain epäselvyyksiä, tai kaipaat lisätietoja, niin otathan ihmeessä yhteyttä Vippi.fi asiakaspalveluun! Voit olla yhteydessä asiakaspalveluun joko puhelimitse numeroon 010 219 5500 tai sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@vippi.fi. Sähköpostikyselyt ovat tietenkin täysin ilmaisia ja puhelinkyselystäkin maksat vain pelkästään paikallisverkko- tai matkapuhelinlaskun.

Tämän linkin kautta pääset Vippi.fi palveluun hakemaan lainaa.

Yhteisvastuukeräyksellä apua taloudenhallintaan

Yhteisvastuukeräykselle on lahjoitettu tämän vuoden aikana hurjat reilu 4, 1 miljoonaa euroa. Yhteisvastuukeräyksen tarkoituksena on ehkäistä kotimaassa ylivelkaantumista sekä sillä tuetaan Kirkon Ulkomaanapua.

Yhteisvastuukeräyksen kokonaistuotto, 4 103 080 euroa luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 15. marraskuuta. Tuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun kehitystyölle sekä katastrofiapuun. Kirkon diakoniarahastoon ja seurakunnan diakoniatyöhön varoja luovutetaan yhteensä 20 prosenttia. Takuu-Säätiölle potista siis jää 20 prosenttia.

Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen pitää keräkohdetta hyvin ajankohtaisena. Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on ollut kasvussa ja lainanotto lähes kaksinkertaistui vuoden toisella neljänneksellä ensimmäiseen verrattuna.

– Kävikö nyt niin, että talouden synkät näkymät saivat ihmiset ajattelemaan enemmän omaa selviytymistään kuin vaikeuksissa olevia lähimmäisiään, Pajunen pohtii Takuu-Säätiölle.

Pajusen mukaan Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi valitaan aina tärkeitä kohteita, sillä yhteisvastuun keskeinen tehtävä on nostaa esiin yhteiskunnan epäkohdista johtuva hätä.

Suomessa Takuu-Säätiön on tarkoitus käynnistää saaduilla varoilla uudenlainen pienluottohanke, jolla avustetaan taloudellisessa ahdingossa olevia. Talousongelmista kärsiville ihmisille voidaan myöntää Takuu-Säätiön kautta matalakorkoisia pienlainoja ja lisäksi luotonhakijoita ohjataan taloudenhallinnassa sekä miten he voivat tulla toimeen pienemmilläkin tuloilla.

Ugandassa puolestaan Yhteisvastuun keräämillä varoilla on tarkoitus tukea kyläyhteisöjen säästö- ja lainaryhmiä. Ryhmien jäsenille opetetaan taloudenhallintaa sekä itsenäisen toimeentulon hankkimisen taitoja. Lisäksi varojen avulla järjestetään koulutusta yrittäjyys-, ammatti-, sekä kansantaidoissa ja heille voidaan antaa tukea mahdollisen traumaattisen menneisyyden käsittelyyn.

Helsingissä pikavippimainokset saivat jäädä

Muutamissa kaupungeissa, kuten Kouvolassa ja Tampereella on päätetty, että kaupungin omistamilla mainospaikoilla, ei pikavippejä saa mainostaa. Myös Raumalla, Mikkelissä, Haminassa sekä Jyväskylässä asiasta on tehty valtuustoaloitteet.

Ylen uutisten mukaan myös Helsingissä 45 valtuutettua teki aloitteen vippimainosten kieltämiseksi katukuvasta. Valtuustoaloitteen laati alulle vihreiden edustaja Sari Näre, joka perusteli aloitetta muun muassa sillä, että pikavipit voivat vaikuttaa kohtalokkaasti nuoriin.

Kuitenkaan Helsingissä pikavippien mainoskielto ei mennyt läpi. Lausunnon mukaan kaupunki ei voi kieltää pikavippien mainontaa, vaan niillä on yhtälailla oikeus mainostaa kuin millään tahansa yrityksellä. Lausunnossa todettiin, että moiseen muutokseen tarvittaisiin lakimuutos.

Myöskään mainonnan kielloista ei ole mitään takuita siitä, että mainonnan kieltäminen vähentäisi vippien ottoa.

Kouvolan kieltäessä pikavippimainokset maaliskuussa, odotettiin sen vähentävän vippien ottoa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan vippien ottaminen on Kouvolassa jatkunut samaan tahtiin, uutisoi Kouvolan Sanomat.

Tärkeämpää kuitenkin ehkä olisi nuorille antaa opastusta talouden hallinnassa, kuin alkaa kieltämään yrityksiä harjoittamasta liiketoimintaansa. Vippien ottajat eivät rajoitu pelkästään nuoriin tai opiskelijoihin, vaan vippejä ottaa normaalituloinen, työssäkäyvä ihminen.

Vertaislainasta vaihtoehto pikavipille?

– Vaihtoehto pankeille ja pikavipeille, perusteli Lainaaja.fi-sivuston toimitusjohtaja Tuomas Talola Ylen uutisille vertaislainayrityksen perustamista.

Vertaislainayritykset eivät itse lainaa rahaa, vaan välittävät lainapyyntöjä ja lainatarjouksia ihmisten välillä. Lainan tarvitsijalle vertaislaina lupaa olevansa edullinen vaihtoehto, jossa lainaehtoihin saa vaikuttaa itse. Lainan antajalle vertaislaina taas tarjoaa mahdollisuuden tienata tuottoa sijoituksistaan ja auttaa muita, tavallisia ihmisiä. Näin siis ideaalitapauksessa.

Lainan korko määräytyy huutokaupassa, jossa pienin tarjous voittaa. Lainan tarvitsija laittaa sivustolle ilmoituksen, jossa hän kertoo mihin tarkoitukseen lainaa tarvitsee ja perustelee, miksi on kykenevä maksamaan lainan takaisin. Sijoittajat tutkivat ilmoituksia ja antavat luotettavaksi arvioimilleen hakijoille haluamansa summan haluamallaan korolla. Jos tarjouksia tulee yli tarpeen, korkeimman koron vaatijat putoavat pelistä. Lopulliseksi koroksi määräytyy korkopyyntöjen keskiarvo.

Fixura ilmoittaa myönnettyjen lainojen keskimääräiseksi koroksi 23,37 prosenttia, Lainaaja.fi 16,5 prosenttia.

Kuten missä tahansa sijoittamisessa, lainan antaja ottaa riskin. Ennakkotarkistuksista huolimatta laina voi jäädä maksamatta takaisin. Silloin laina etenee perintään kuten pikavippikin, mutta perintäkään ei takaa sijoituksen saamista takaisin.

Vertaislainapalvelut suosittelevat sijoittajaa jakamaan sijoitussummansa usean lainan kesken. Näin riski menettää koko lainasumma pienenee, vaikka joku lainaajista ei voisikaan maksaa.

Vertaislainan saanti on hankalampaa kuin pikavipin. Lainaaja.fi ja Fixura edellyttävät, että hakijalla on säännöllisiä tuloja, joiden olemassaolo on pystyttävä todistamaan. Maksuhäiriömerkintöjä ei saa olla. Ja vaikka lainan hakija täyttäisi välittäjäyrityksen kriteerit, sijoittajat eivät välttämättä lämpene ilmoitukselle.

Monessa tapauksessa vertaislainasta ei ole pikavipin korvaajaksi. Lainaaja.fi:n ja Fixuran minimilainasummat ovat pikavippeihin verrattuna korkeita, 400 – 1000 euroa, kun pikavippipalveluiden tyypillinen minimisumma on 50 euroa. Välittömään rahantarpeeseen vertaislaina ei ole ratkaisu, sillä sijoittajien houkuttelu vie aikansa. Eikä lainan anominen toisilta välttämättä miellytä kaikkia, etenkin jos taustalla ei ole säännöllisiä palkkatuloja, joilla vakuuttaa sijoittajat.

Vertaislainabisnes on Suomessa vielä nuorta. Ensimmäiset yritykset syntyivät vuonna 2010. Maailmalla vertaislainausta ovat harjoittaneet muun muassa brittiläinen Zopa, amerikkalainen Lending Club ja ruotsalainen Loanland.
Vertaislainapalvelut tienaavat välityspalkkioilla. Lainaaja.fi veloittaa lainasummasta välityspalkkiona yhden prosentin, kuitenkin niin, että välityspalkkio on vähintään 90 euroa. Fixuran välityspalkkio on kaksi prosenttia lainan kokonaissummasta vuodessa. Lisäksi palvelut voivat veloittaa tekstiviesteistä tai tilitapahtumista.

Vertaislainabisnes on vielä niin uutta, että sen lopullisia vaikutuksia on hankala nähdä. Viranomaisia hirvittää se, ettei vertaislainayrityksiä voi valvoa kuten pikavippien tarjoajia. Kulutusluottoa tarjoavien yritysten on rekisteröidyttävä, mutta vertaislainayritys katsotaan vain luoton välittäjäksi, joten rekisteröitymispakko ei koske sitä. Niinpä vertaislainayritykset eivät ole yhdenkään viranomaisen valvonnassa.

Velkajärjestelyhakemusten määrä kasvussa

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset ovat olleet kasvussa tämän vuoden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen uusimmasta vuosineljännestiedotteesta.

Velkajärjestelyhakemuksia on jätetty käräjäoikeudelle tänä vuonna tammi-syyskuun aikana 2743 kappaletta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin samaan aikaan 2636 kappaletta, eli 4,1 prosenttia vähemmän.

Koko 2000-luvun aikana vähiten velkajärjestelyhakemuksia jätettiin vuonna 2008, jolloin hakemuksia tuli 2068. Siitä lähtien velkajärjestelyhakemusten määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa. Kuitenkin eniten hakemuksia jätettiin vuoden 2004 tammi-syyskuussa, yhteensä 3247 kappaletta.

Maakunnittain velkajärjestelyhakemusten määrä väheni kahdeksassa maakunnassa. Eniten vähennystä tapahtui Etelä-Savon maakunnassa, jossa velkajärjestelyhakemuksia jätettiin peräti 41 kappaletta vähemmän, kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Vaikka myös Uudellamaalla jätettiin hakemuksia viime vuotta vähemmän, pitää se silti tänäkin vuonna kärkipaikkaa 635 jätetyllä velkajärjestelyhakemuksella. Toisiksi eniten hakemuksia jätettiin Pirkanmaalla, jossa hakemuksia tuli 317 ja kolmanneksi eniten hakemuksia käräjäoikeus vastaanotti Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 289 kappaletta.

Velkajärjestelyhakemuksia voi jättää yhdessä myös aviopuolison, yhteisvastuullisen kanssavelallisen tai takaajan kanssa. Tänä vuonna tammi-syyskuun aikana tehdyissä velkajärjestelyissä 255 hakemusta, eli 9,3 prosenttia oli aviopuolisoiden tekemiä yhteishakemuksia. 24 hakemusta, eli 0,9 prosenttia tehtiin yhdessä kanssavelallisen kanssa. Loput hakemukset jättivät yksittäiset henkilöt.

Sukupuolijakauma oli hakemusten jättäjissä todella tasainen. Miehet jättivät hieman yli puolet hakemuksista, 50,3 prosenttia ja naiset jättivät loput 49,7 prosenttia hakemuksista.

Lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta.

Onko pikavippien mainostus haitallista?

Useissa kaupungeissa on tänä syksynä keskusteltu pikavippimainosten kieltämisestä. Kieltojen toivotaan vähentävän ylivelkaantumista.

Kouvola kielsi pikavippimainokset maaliskuussa ensimmäisenä kuntana Suomessa, ja Tampere seurasi esimerkkiä elokuussa. Tampereella kieltoa perusteltiin Aamulehden mukaan velkaongelmien ja maksuhäiriöiden määrän kasvulla. Kouvolassa taustalla olivat kuntalaisten valitukset.

– Kaupungilla ja varmaan monella yksityishenkilölläkin on tarve päästä vippailusta eroon kestävämmän talouden tielle, arveli Kouvolan teknisen lautakunnan puheenjohtaja Risto Simola Ylen uutisten haastattelussa.

Helsingissä tehtiin syyskuussa 2012 aloite pikavippimainosten kieltämisestä kaupungin julkisissa tiloissa. Kaupungin yleisten töiden lautakunta kuitenkin linjasi, ettei Helsinki voi kieltää vippimainontaa, sillä siihen vaadittaisiin lakimuutos, kertoo Yle.

Kieltoa ajoi 45 valtuutetun ryhmä. Aloitteessa vaadittiin, että Helsingin ei pidä antaa mainostilaa ylivelkaantumista aiheuttaville pikavippivalveluille. Kieltoa perusteltiin myös sillä, että se ehkäisisi nuorten syrjäytymistä. Aloitteen alullepanija, vihreiden varavaltuutettu Sari Näre puolustaa kieltoa, sillä hänen mukaansa se olisi syrjäytymisen ehkäisemisessä yhtä tärkeä keino kuin opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikan lupaava nuorten yhteiskuntatakuu. Näreen mukaan suurikorkoisten luottojen ottaminen tuottaa nuorille vaikeuksia.

Pikavippejä ei saa myöntää alle 18-vuotiaille. Useat pikavippiyritykset ovat lisäksi rajoittaneet nuorten aikuisten pikalainojen saantia myöntämällä niitä esimerkiksi vain yli 20-vuotiaille tai lainaamalla 18-vuotiaille vain pienimpiä summia. Suurimpien kulutusluottojen ikäraja saattaa olla esimerkiksi 25 vuotta.

Rajoituksista huolimatta vippiä haluava 18-vuotias saa sitä monesta paikasta. Ylen haastattelussa asiaan perehtynyt velkaneuvoja kertoo, että nuoret ovat alttiita pikavipeille, koska he eivät välttämättä vielä täysin hallitse omaa taloudenpitoaan. Vanhemmat sukupolvet ovat tottuneet säästämään, mutta nuorille säästämisajattelu voi olla vierasta. Yllättäviin menoeriin ei varauduta etukäteen, vaan ne hoidetaan luotoilla. Jotkut joutuvat ottamaan pikaluottoja rahapeliriippuvuuden vuoksi tai päästäkseen juhlimaan.

Ulkomaininta-alan yrittäjät eivät pikavippien mainontakieltoa niele, kertoo Keskisuomalainen. JCDeaux Finland Oy:n edustaja toteaa, että vikaa voi kyllä olla pikavippien suurissa koroissa ja vippivelkojen maksussa uusilla vipeillä, mutta syy ei ole mainonnan. Clear Channel Suomi Oy toteaa, ettei pikavippialaa ole syytä kohdella eri tavoin kuin muita, koska toimiala on sallittu.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan pikavipeille on selvä tarve, sillä pankeista pientä lyhytaikaista lainaa ei saa.

Velkajärjestelylaki uudistuksen alla

Oikeusministeriössä on asetettu työryhmä uudistamaan velkajärjestelylakia, uutisoi Takuu-Säätiö. Työryhmän tarkoituksena on selvittää muun muassa miten velallista voitaisiin kannustaa tulonhankintaan ja miten hänelle voitaisiin turvata uusi velaton alku.

Velkajärjestelyistä annettua lakia on tarkoitus kehittää parempaan suuntaan nykyisestään. Työryhmän tarkoituksena onkin pohtia nykyisiä velkajärjestelyissä olevia ongelmakohtia ja miettiä miten niitä ratkottaisiin nykyistä paremmin. Velkajärjestelyjen ongelmakohtien selvittäminen on sisällytetty hallitusohjelmaan ja työryhmän mietintö tulee valmistumaan kesäkuun viimeisenä päivänä ensi vuonna.

Työryhmällä on myös selvitettävänä kuinka yrittäjien asemaa velkajärjestelyissä parannettaisiin, mutta tarkoituksena ei ole kuitenkaan puuttua maksuohjelman kestoon.

Tarkoituksena on myös pohtia säännösten toimivuus kosken velallisen omistusasunnon säilyttämistä, sekä mahdollisesti ehdottaa siihen uudistusta.

Mietinnössä on tarkoitus selvittää voisiko nykyistä velkajärjestelymenetelmää jotenkin yksinkertaistaa. Tällä hetkellä oleva lisäsuoritusjärjestelmä aiheuttaa osalle velallista ongelmia, joten tarkoitus on myös selvittää voitaisiinko niitä vähentää, sillä usein velallinen yllättyy lisäsuoritusvelvollisuudesta tulojen parantuessa. Lisäsuoritusvelvollisuus myös työllistää velkaneuvojia sekä käräjäoikeutta.

Edellisen kerran velkajärjestelyjen uudistuksia pohdittiin vuonna 2011, ja se valmistui samana vuonna maaliskuussa. Nyt alkavassa pohdinnassa otetaan huomioon aiemmista muutoksista saatu palaute. Vuonna 2011 ehdotettiin, että valalliselta perittävä rahasumma muuttuisi aina velallisen tulojen mukaan ja maksuohjelman valvojana olisi ulosottoviranomainen. Tämä ehdotus sai paljon negatiivista palautetta ja uusi työryhmä aikookin luopua ehdotuksesta vielä ainakin tässä vaiheessa, sillä se ei ole tarkoituksen mukainen.

Aiemman työryhmän toimesta esitettiin myös lisäystä saatavan lopulliseen vanhentumiseen, kun tällä hetkellä velat vanhentuvat 15 tai 20 vuoden kuluttua maksutuomiosta, eikä vanhentumisaikaa voida katkaista maksutuomion jälkeen. Velkaa siis voi pitää voimassa siten, ettei hae maksutuomiota. Uudessa vanhentumissäännöksessä pyritään korjaamaan se niin, että se koskisi kaikkia velkoja. Tämä kuitenkin on tarkoitus tehdä erillisessä jatkovalmistelussa.

Ylivelkaantuminen johtuu huonosta taloudenhallinnasta

Media on mustamaalannut pikavippialaa jo siitä lähtien kun ala alkoi kasvamaan ja yritykset menestymään. Yleisin harhaluulo on, että pikavippejä myönnetään luottotiedottomille ja henkilöille, joille ei enää muualta lainaa heru.

Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Fiksusti otettu pikavippi ei aja ketään ylivelkaantumiseen, sillä korot ovat vähintään kohtuullisia. Vaikka todelliset vuosikorot saavat vipit näyttämään koronkiskonnalta, niin monen mielestä 100 euron lainasta euron suuruinen korko päivää kohden on ihan kohtuullinen. Kuitenkin jos euron suuruiselle korolle lasketaan todellinen vuosikorko, on se jopa hurjat 3678 prosenttia.

Harvemmin talouttansa hallitseva henkilö joutuu velkakierteeseen, ei edes pikavippiä ottamalla. Asia onkin täysin eri, kun henkilöllä on vaikeuksia hallita talouttaan. Nämä henkilöt eivät ymmärrä rahan kulutustaan. Usein talousongelmien kanssa painiva henkilö ottaa kulutusluottoa, pikavippejä ja jättää vielä laskunsa maksamatta, sillä rahat eivät riitä kaikkeen. Ihminen ei kuitenkaan itse ymmärrä missä meni vikaan. Näissä tilanteissa yleensä viimeisin oljenkorsi on pikavippi, jonka vuoksi sitten media syyttää pikavippejä ongelman aiheuttajaksi, vaikka ongelma on ollut jo huomattavasti ennen pikavipin ottoa.

Koska pikavippiyritykset eivät ole Finanssivalvonnan piirissä, ei niillä myöskään ole minkään laisia mahdollisuuksia päästät käsiksi lainanhakijan tietoihin. Ainut tieto mitä pikavippiyritykset henkilöstä saavat on luottotiedot. Luottotiedottomalle henkilölle ei enää myönnä luottoa yksikään yritys. Kuitenkin luottohäiriömerkinnän kirjautuminen tietoihin kestää tovin. Henkilöllä täytyy olla jo useampi kuukausi maksu tai maksuja rästissä ennen luottotietomerkinnän kirjaamista.

Yle kuvasi dokumentin kolmesta ylivelkaantuneesta henkilöstä, josta voidaan hyvin nähdä, kuinka henkilön oma heikko talouden hallinta on aiheuttanut ylivelkaantumisen. Dokumentissa kaksi henkilöä ovat tietoisesti ottaneet lainaa, kulutusluottoa, pikavippejä sekä tilanneet postimyynnistä tavaraa laskulle. Laskut ovat kasaantuneet, kun hei eivät niitä ole voineet maksaa. He ovat tietoisesti menneet ulosottoon, vaikka ovat jo kertaalleen olleet velkajärjestelyissä. Dokumentissa esiintyvä nainen kertoi ottaneensa pikavippejä niin paljon kuin ehti saada ennen maksuhäiriömerkintää, kun hän tiesi jo valmiiksi joutuvansa ulosottoon. Dokumentin naisella ei ollut siis edes aikomusta maksaa vippiä takaisin.

Kuten myös Takuu-Säätiö on todennut, vipit eivät itsessään aiheuta ongelmia, vaan yleensä henkilöllä on rahankäytön kanssa ongelma jo olemassa. Kuitenkin eduskuntaa myöten kaikki osoittavat sormella pikavippejä ongelmien aiheuttajaksi. Pikavipit todennäköisesti tulevat loppumaan ainakin nykyisessä muodossa, ja tulevaisuudessa tulee saamaan vain hyödykesidonnaisesti pieniä summia lainaa. Muuten on turvauduttava suurempiin kulutusluottoihin sekä luottokortteihin.

Pikavippilaki sai lausunnon perustuslakivaliokunnasta

Eduskunnassa käsiteltiin syyskuun alussa lakialoitetta koskien pikavippien korkoja. Esitetyssä lakialoitteessa haluttiin rajoittaa pikavippien todellinen vuosikorko 50 prosenttiin lisättynä voimassa olevalla marginaalikorolla, kun tällä hetkellä todellinen vuosikorko on keskimäärin 920 prosenttia. Kuitenkin vaikka todellinen vuosikorko näyttää hurjalta, niin harvoin pikavippien takaisinmaksettava summa on 20 prosenttia suurempi, kuin alkuperäinen lainasumma.

Koska korkoja halutaan rajoittaa niin paljon, nousi esiin kysymys, että loukkaako uusi laki omaisuuden suojaa sekä elinkeinovapautta. Lakialoite meni perustuslakivaliokunnalle käsiteltäväksi, jotta voidaan pohtia voidaanko laki hyväksyä sellaisenaan, vai täytyykö siihen tehdä muutoksia.

Perustuslakivaliokunnassa todettiin, että lakiehdotus puuttuu voimakkaasti omaisuuden suojaan sekä elinkeinovapauteen. Lakiehdotus puuttuu luotonantajan sekä luotonottajan vapauteen sopia pienestä kuluttajaluoton korosta sekä luotosta aiheutuvista kustannuksista.

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että koska korkoja rajataan niin voimakkaasti, tulee se vaikuttamaan pikalainayhtiöiden saamaan tuottoon. Lausunnon mukaan on hyvin todennäköistä että toiminta tulee vähentymään nykyisellään reilusti, ellei jopa loppumaan kokonaan.

Perustuslakivaliokunta perusteli lain olevan hyväksyttävä, sillä aiemmat toimet pikavipeistä aiheutuvien velkojen vähentämiseksi eivät ole tehonneet. Valiokunnan mukaan on yhteisen hyvän vuoksi parempi rajoittaa vippejä reilummin. Aiemmin pikavippien mainostamista on rajoitettu sekä ohjeistettu lailla, sekä kaikkien pikaluottoa tarjoavien yritysten on rekisteröidyttävä luotonantajarekisteriin.

Lausunnossa todetaan, että koska pikavippivelasta voi tulla henkilölle pitkäkin ulosotto, niin se heikentää henkilön ihmisarvoista elämää huomattavasti. Tämän vuoksi on yhteiskunnallisesti perusteltua rajoittaa pikavippien korkoja reilusti, jotta niistä ei kertyisi kenellekään niin suuria velkoja, että niistä ei voisi selviytyä kohtuullisessa ajassa.

Perustuslakivaliokunnassa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, tuleeko uusi laki lisäämään pimeitä lainamarkkinoita tai siirtämään toimintaa ulkomaille. Tutkijoiden mukaan pimeät lainamarkkinat ovat suuri uhka, sillä niitä ei ole mikään taho valvomassa. Lausunnossa myös pyydetään kiinnittämään huomiota siihen alkaako toiminta kiertämään jollain tapaa lakia tarjoamalla hieman erityyppistä palvelua, kuten vaikka hyödykesidonnaisten luottojen kautta.

Pikalainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto toteaa blogissaan lausunnon olleen tehty heikoin perusteluin. Lausunnossa, kuten myöskään lakialoitteessa ei ole otettu huomioon, kommentteja useammalta taholta. Päätökset ovat tehty yksimielisesti ja lakialoitteessa faktat saapuivat työryhmälle vasta, kun lain pääpiirteet oli päätetty. Yleensä valiokunnissa sekä tuomioistuimessa käytetään molempien osapuolten kuulemisvelvoitetta, mutta tässä tapauksessa ei tätä noudatettu.

Pikavippiyhtiöt hakevat sijoittajia, lupaavat reilua tuottoa

Kulutusluotto- ja pikalainayhtiöt ovat päättäneet tähdätä nyt sijoitusmarkkinoille. Yritykset tarjoavat kuluttajille sijoitustuotteita ostettavaksi. Eteenkin pikalainat käyvät vielä kiivasta vauhtia kaupaksi ja pikalainayhtiöt tarvitsevat rahaa liiketoimintaansa. Pankit eivät lähde auttamaan niin sanotusti kilpailevia yrityksiä, joten yritykset havittelevat tavallisia sijoittajia.

Muun muassa Everyday ja Ostosraha palveluiden omistajana toimiva OPR-Vakuus on myynyt omia B-sarjan äänioikeudettomia osakkeitaan. OPR-Vakuus lupaa sijoittamille osakkeille 8 prosentin suuruista vuosituottoa. Osakkeiden myynti on kerännyt puolentoista vuoden aikana OPR-Vakuudelle yhteensä 5,7 miljoonaa euroa.

Myös Ruotsalaisyhtiö Fundior on alkanut myymään sijoitusvakuuksia luvaten niille 7,5 prosenttia takuutuottoa. Vaikka Fundior on myynyt velkakirjojaan vasta muutaman kuukauden, on se ehtinyt keräämään niillä jo kaksi miljoonaa euroa.

Pankit lupaavat määräaikaistalletuksiin noin yhden prosentin suuruisia talletuskorkoja. Kuitenkin tällä hetkellä pelkästään inflaatio huitelee kolmen prosentin luokassa, joka siis syö pankin talletuksesta saadun hyödyn kokonaan. Pankkien pihistellessä korkojen kanssa on 7-8 prosentin tuottolupaukset kovaa huutoa. Eteenkin, kun maailman taloustilanne on epävakaa, perinteisiin osakkeisiin tai rahastoihin sijoittaminen hirvittää kuluttajia.

Nelosen uutisessa kuitenkin varoitetaan, mikäli sijoittaa pikavippiyrityksiin, että osakkeet tai sijoitusvakuutukset eivät saa talletussuojaa, sillä talletussuoja koskee ainoastaan pankkiin sijoitettavia rahoja. Vakuutena toimii ainoastaan pikaluottoyritysten lupaukset tulevasta tuotosta.

Jyväskylässä halutaan pikavippimainokset pois katukuvasta

Pikavippimainoksia on kielletty kaupungin omistamilta mainospaikoilta Tampereella ja Kouvolassa. Nyt myös Jyväskylässä on tehty valtuustoaloite asiasta.

Valtuustoaloitteita on tehty pikaluottojen mainonnan kieltämisestä kaupungin omistamilla mainospaikoilla myös Haminassa, Mikkelissä, sekä Raumalla. Jyväskylässä aloitetta on ollut tekemässä valtuutettu Sinuhe Wallinheimo 40 muun kaupunginvaltuutetun kanssa.

Jyväskylän kaupungilla on tällä hetkellä mainospaikkasopimukset kuudesta eri mainospaikasta neljän eri mainostajan kanssa. Mainostajat huolehtivat mainospaikoilla mainostamisesta ja mainospaikkojen myynnistä. Uusimpaan mainospaikkasopimukseen on kirjattu, että paikoilla ei saa mainostaa pikavippejä.

Aloitteessa on sanottu muun muassa, että kaupunginhallitukselle esitetään pikaluottomainonnan kieltämistä kaupungin omistamilta mainospaikoilta, sillä se kuuluu osana vastuullista markkinataloutta. Aloitteen mukaan vastuulliseen markkinatalouteen puuttua toimintaan rajoittamalla, mikäli toiminnasta on enemmän haittaa kansantaloudellisesti, kuin hyötyä henkilökohtaisella tasolla.

Mainosalalla olevat yrittäjät eivät näe pikavippimainoksia ongelmana. Clear Channel Suomi Oy näkee, että pikavippialaa tulisi kohdella samoin, kuin mitä tahansa muuta yrittäjää, sillä toiminta on laillista liiketoimintaa.

JCDeaux Finland Oy:ssa ollaan sitä mieltä, että itse mainoksissa ei ole ongelma, vaan ongelmien ratkaisua pitäisi hake jostain muualta, kuin mainosten kieltämisellä.

Aiheesta uutisoi Jyväskylän paikallinen sanomalehti Keskisuomalainen.

Pikavippiala Suomen kansainvälistynein ala

Uusimmasta, vuoden 2011 verotiedoista käy ilmi, että entiset pienlainayrittäjät ovat tienanneet muhkeat pääomatulot, uutisoi Yle.

Nuorista, 35-vuotiaista tai nuoremmista verotietojen kärkipaikkaa piti Paavo Kettunen, lähes yhdeksän miljoonan pääomatuloilla. Kettunen möi liikekumppaninsa Tim Olinin kanssa pikalainayhtiö Risicumin viime vuonna Yhdysvaltalaiselle Dollar Financial Corporationille. Olin tienasi kauppojen vuoksi reilut yhdeksän miljoonan pääomatulot.

Pikavippiala on saanut paljon arvosteluja ja huonoa julkisuutta mediassa, harva kuitenkin on tietoinen, että pikavippiala on Suomessa, ehkä tämän hetken suurin kasvuala. Pikavippiyritykset ovat kansainvälistyneet ulkomaiden markkinoille, mutta yrityksen johto on pysynyt Suomessa ja täten myös raha tulee Suomeen.

Enkelisijoittaja Riku Asikainen kertoo Ylelle, että hän saa vuodessa noin 250 rahoitushakemusta, mutta harva sijoittajaa hakenut yritys on kasvanut ja kansainvälistynyt niin räjähdysmäisesti, kuin pikalaina-ala. Myös Finnish Business Angels Network –yksityissijoittajien yhdistyksestä todetaan, että Suomessa on noin 690 kasvuyritystä, mutta vain 24 niistä kykenee huimaan kasvuun.

Asikainen kertoo myös itse harkinneensa sijoittamista pikalaina-alalle, mutta harmittelee menetettyä mahdollisuutta. Hänen mukaan uutta menestystarinaa samalta alalta on turha odotella, sillä uusi kaavailtu lakimuutos ajaa pikavippitoiminnan alas.

Uusi kaavailtu pikavippejä koskeva lakialoitus rajaisi pikavippien korkoja niin kovasti, että pikavippitoiminnasta tulee käytännössä kannattamatonta, ehkä jopa tappiollista liiketoimintaa. Kun pikalainoista saatavia tuottoja rajataan hurjasti ja nykyiset kulut pysyvät samoin,a ei pikavippiyrityksillä ole enää mahdollisuutta jatkaa toimintaansa.

Everyday tarjoaa Big Brother kilpailijoille arkeen paluu rahaa

Pikalainapalvelu Everyday on tänäkin vuonna auttanut Big Brother tosi tv-ohjelmasta pudonneita kilpailijoita. Everyday on tarjonnut häädetylle asukkaalle Paluu Arkeen –rahaa.

Arkeen paluu rahaa asukkaat ovat voineet saada 100 euroa tai 400 euroa. Arkeen paluu rahan suuruuteen voivat vaikuttaa katsojat äänestämällä Everydayn verkkosivulla kumman summan he haluaisivat häädetylle asukkaalle suoda. Äänestysaikaa on sunnuntain häätöäänestyksen jälkeen maanantain suoraan Big Brother Extraan saakka, jolloin summa paljastetaan häädetylle asukkaalle.

Everydayn verkkosivulla pääsee myös kommentoimaan miksi asukas ansaitsee juuri kyseisen rahasumman. Parhaimpia kommentteja myös luetaan ääneen BB Extra –ohjelmassa samalla, kun häädetylle asukkaalle paljastetaan rahasumma.

Pikalainapalvelu Everyday kuuluu OPR-vakuuteen, joka toimi viime vuonna Big Brother tosi-tv –ohjelman pääsponsorina. Myös viime vuonna Everyday tarjosi häädetyille asukkaille arkeen paluu rahaa. Myös toinen OPR- vakuuden pikalainapalvelu Ostosraha.fi tarjosi 5000 euron suuruisen rahapalkinnon ohjelmassa toiseksi sijoittuneelle kilpailijalle.

Ruotsissa pikavippiyrityksille noottia

Ruotsissa osa pikavippiyrityksistä on joutunut viranomaisten tarkkailun alle. Ruotsin kuluttajaviranomainen Konsumentverket –virasto teki selvityksen pikavippialasta, uutisoi Kauppalehti.

Talouslehti Dagens Industrin mukaan yksikään isommista ruotsalaisista pikavippiyrityksistä ei läpäissyt selvitystä puhtain paperin. Selvityksessä kävi ilmi muun muassa, että vippifirmat eivät selvittäneet kuluttajien maksukykyä niin huolella, kun laki olisi vaatinut, vaikka yritykset vakuuttivat niin tehneensä.

Tällä hetkellä pikavippejä on ruotsissa viranomaisperinnässä jopa runsaat kahdeksan miljoonaa euroa. Viime vuoden alkupuolelta summa on noussut jopa 70 prosentilla.

Ruotsissa pikavippialalla toimii noin 30-40 yritystä. Kymmenen kärki pikavippiyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 18 miljoonaa euroa ja bruttotulos reilu neljä miljoonaa euroa. Dagens Industri –lehden mukaan Ferratum Swedenin tulosmarginaali on 36,3 prosenttia, ollen Ruotsissa alansa vahvin.

Puutteellisesta toiminnasta voi kuluttajavirasto jopa asettaa kyseiset yritykset toimintakieltoon, mikäli yritykset eivät tee toiminnassaan parannusta. Yksikään yrityksistä ei ole valittanut Konsumentverketin päätöksestä.

Myös Suomessa on pikavippejä myöntävän luotonantajan selvitettävä lainanhakijan maksukyky. Suomessa henkilöllä ei saa olla maksuhäiriömerkintää, jotta lainaa saadaan myöntää. Lähes poikkeuksetta Suomessa noudatetaan tätä sääntöä, vaikka täällä on tuplasti enemmän pikavippejä myöntäviä yrityksiä, noin 80 kappaletta.

Suomessa pikavippiyritykset ovat saaneet enemmän huomautusta mainonnasta, kuin itse toiminnastaan. Monella pikavippiyrityksellä on suomessa myös avainlippumerkki, joka tarkoittaa, että yritys toimii yhteiskuntavastuullisesti, sekä se on luotettava palveluntarjoaja.

Pikavippejä ottaa tavalliset työssä käyvät ihmiset

Usein mediassa uutisoidaan pikavippien ongelmista ja siitä murto-osasta henkilöitä, jotka ovat ongelmissa vippien kanssa. Kenellekään ei kuitenkaan varmaan tule yllätyksenä, että pelkkä pikavippi olisi vienyt jonkun henkilön taloudelliseen ahdinkoon, vaan usein näillä henkilöillä on taustalla muitakin taloudellisia ongelma.

Haluammekin nyt tuoda esiin kertomuksia tavallisista pikavippien ottajista, jotka siis suurimmaksi osaksi ovat työssäkäyviä normaalituloisia henkilöitä.

Monilla keskustelufoorumeilla jo pelkkä sana ”vippi” aiheuttaa niin positiivisia, kuin negatiivisia tunteita. Usein monet, joilla ei ole kokemusta pikavipeistä ovat niitä, joilla mielipiteet ovat kärkkäimpiä. Usein ne jotka eivät ole kokeilleet pikavippejä, ovat vippejä vastaan.

Keskustelufoorumeilta löytyy myös niitä jotka ovat vippiä ottaneet. Pikalainaa on otettu muun muassa lapsen tai lemmikin äkillisesti sairastuessa, tai muuten vaan tiukan paikan tullen. Useimmat vippiä ottaneista ja kokemuksistaan kertoneista ovat olleet hyvin tyytyväisiä, että ovat tiukan paikan tullen saaneet sopivan määrän lainaa.

Eräs kirjoittaja kertoi, ettei hän olisi ottanut vippiä, jos ei olisi tiennyt, että pystyisi sen maksamaan takaisin. Sama kirjoittaja ei myöskään pitänyt maksamiaan kuluja päätähuimaavina, kun kertoi maksaneensa 300 euron suuruisesta vipistä kuluja ja korkoja yhteensä 35 euron verran kuukauden maksuajalla.

Moni kokemuksistaan kirjoittava myös korostaa pikavipin nopeutta ja helppoutta. Eteenkin sukulaisilta lainaaminen koetaan nöyryyttävänä. Myös sosiaalitukia moititaan pitkistä käsittelyajoista sekä siitä, että sosiaalitoimistoon täytyy toimittaa kaikki henkilökohtaiset tiedot, kuten tiliotteet. Useat kirjoittajat toivoisivat jatkossakin saavansa äkilliseen rahan tarpeeseen pikavippiä, kun kaikki eivät saa tai halua hankkia luottokorttia, ja pankkilaina tai suurempi kulutusluotto tuntuu kohtuuttoman suurelta.

Kuluttajariitalautakunta selvitti vipistä perittyjä kuluja

Kuluttajariitalautakunta on selvittänyt tapausta jossa asiakas koki, että pikavipistä perittiin liikaa korkoa.

Luottoyhtiö ja kuluttaja olivat tehneet sopimuksen pikavipistä jonka laina-ajaksi oli määritelty 28 vuorokautta. Luoton määrä oli 300 euroa, ja luottoyhtiö halusi periä kuluttajalta sopimuksen mukaisesti kuluja lainasta 267,75 euroa.

Kuluttajariitalautakunnan täysistunnossa todettiin, että kulut olivat lainalle kohtuuttoman suuret ja että suuria luottokustannuksia voidaan sovitella kuluttajasuojalaissa säädetyin edellytyksin. Kun kuluttajariitalautakunta arvioi kohtuuttomuutta, otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema sekä olosuhteet jotka olivat sopimuksen tekohetkellä.

Pikalainan todelliseksi vuosikoroksi määräytyi sopimuksen mukaan yli 1000 prosenttia. Korko on huomattavasti suurempi, entä esimerkiksi luottokorttiluotoissa tai postimyyntien myöntämissä luotoissa. Toisaalta pienissä ja lyhytaikaisissa luotoissa myös kustannukset luottoyhtiöille ovat suuremmat, kuin pitkäaikaisissa luotoissa. Tämän vuoksi koron kohtuuttomuutta ei voida perustella ainoastaan todellisen vuosikoron perusteella.

Pikalainat voivat periä tavanomaista suurempia kuluja ja korkoja, sillä luoton riskit ovat luotonantajalle suuremmat. Tässä tapauksessa kuitenkin kuluttajariitalautakunta piti perittyjä kuluja kohtuuttomina. Kuluttajariitalautakunta laski kulut 75 euroon.

Kuluttaja oli ottanut esimerkiksi kaksi muuta pikavippejä myöntävää yritystä, jotka perivät 300 euron suuruisesta vipistä 30 vuorokauden laina-ajalla 75 euroa kuluja. Korkeita kuluja perinyt pikaluottoyhtiö ei kiistänyt kuluttajan väitteitä, etteikö muilla yrityksillä olisi matalammat kulut. Sovittelussa ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä sillä, että kuluttaja oli saanut lainaehdot sähköpostiinsa, sekä hänen olisi pitänyt olla tietoinen lainan kuluista, sillä hän oli ennestään jo pikaluottoyhtiön asiakas.

Hallitus on antanut esityksen kuluttajasuojalain muuttamiseksi niin, että pikavipeille olisi korkokatto. Todellinen vuosikorko saisi esityksen mukaan olla 51%.

Karjalainen: Pikavippiyritykset perivät lainvastaisia muistutusmaksuja

Pohjois-Karjalassa osa kihlakunnanulosottomiehistä pitää pienten velkojen perintäkuluja kohtuuttomina. Vaikka kulut pysyisivät lain vaatimissa rajoissa, niin silti pienen velan perintäkulut voivat muuttua moninkertaisiksi velkamäärään nähden.

Sanomalehti Karjalaisen mukaan pikavipit eivät yksinään ole pieniä velkoja jotka aiheuttavat harmaita hiuksia. Muun muassa maksamattomasta terveyskeskusmaksusta voi tulla moninkertainen, kun sitä lähdetään perimään takaisin.

Velkojen perinnästä tehdäänkin vuosittain yhteensä noin sata valitusta Kuluttajariitalautakunnalle. Suurimmaksi osaksi valitukset koskevat nimenomaan perintäkuluja, joista pidetään kohtuuttomina. Kohtuuttomana voidaan pitää perintäkuluja jotka ovat moninkertaiset alkuperäiseen lainasummaan verrattuna. Kuitenkin pääsääntöisesti kaikkien virallisten, toimiluvan saaneiden perintätoimistojen kulut ovat olleet kuitenkin laillisia.

Valituksista kuluttajariitalautakunnalle noin 20-30 kappaletta on koskenut pikavippejä. Valitukset koskevat muun muassa myöhästyneitten maksujen korkoja sekä muistutusmaksuja. Myöhästyskorot sekä muistutusmaksut ovat näissä tapauksissa olleet suuremmat, kuin mitä laissa on kirjattu. Maksuja on peritty muun muassa tekstiviestillä lähetetystä maksumuistutuksesta 15 euroa, kun lain mukaan muistutusmaksu saa korkeintaan olla 5 euroa.

Vinkkejä vippaajalle

Pikavippejä on vielä saatavilla. Kokosimme vinkkejä turvalliseen vippaamiseen, joten lue hyödyllisiä seikkoja tästä ennen vipin ottoa!

1. Vertaile
Vippipalveluita on monia, joten tee vertailua koroista, kuluista, laina-ajoista, tekstiviestikuluista jne. Pikavippivertailu on tehty juuri sitä varten, että löydät sinulle parhaimman vaihtoehdon. Tarjoamamme pikavippivertailu on täysin puolueeton vertailu, joten näet siitä kaikki mahdolliset kulut.

2. Varo piilokuluja
Lue aina lainaehdot huolella läpi, ennen kuin otatat vipin. Jotkut palvelut saattavat periä niin sanottuja piilokuluja esimerkiksi tekstiviesteillä. Erilaisiin viesteihin vastaaminen saattaa maksaa useitakin euroja. Osalla palveluista on jopa maksuttomat tekstiviestit.

3. Liian hyvä ollakseen totta?
Näin voi myös ollakin. Aina ei kannata uskoa mainoksia. Valitettavasti alalla on edelleen epärehellisiä palveluntarjoajia, jotka käyttävät mainonnassaan erilaisia huijauksia tai jättävät oleellisia kuluja mainitsematta. Esimerkiksi mikään oikea lainapalvelu ei myönnä lainaa luottotiedottomalle!

4. Palvelun laillisuus
Voit olla varma, että lainantarjoaja on rehellinen ja kaikki asiat ovat kunnossa, jo yritys kuuluu Etelä-Suomen lääninhallituksen ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Mikäli luotonantaja ei kuulu tähän rekisteriin, niin suosittelemme, että jätät lainaamatta kyseisestä palvelusta. Pankit eivät kuulu kyseiseen rekisteriin, sillä pankkeja valvoo finanssivalvonta.

5. Kuluttajan oikeudet
Tutustu kuluttajaviraston sivuilta mihin olet oikeutettu vippaajana. Ole myös huolellinen, mikäli vippi jää maksamatta, että perintä noudattaa hyvää perintätapaa.

6. Älä ota ylimääräistä
Ota vain sen suuruinen vippi mitä tarvitset. On aivan turhaa ottaa ylimääräistä ja liikaa lainaa, sillä se tulee maksaa myös pois. Lainarahaa ei kannata ottaa turhaan hurvitteluun, vaan oikeisiin ja välttämättömiin tarpeisiin.

7. Maksa laina ajoissa pois
Pikavippi kannattaa maksaa ajallaan pois. Muistutusmaksuista tulee aina lisäkuluja, samoin vippi kasvaa koko ajan korkoja. Myös perintätoimistojen kulut ovat suuria, puhumattakaan, mikäli vippi joudutaan perimään oikeusteitse takaisin. Mikäli tilanne vaatii, niin siirrä ennemmin vipin eräpäivää, kuin jätät sen maksamatta. Useimmilla palveluilla eräpäivänsiirto on mahdollista.

8. Katkaise kierre ajoissa
Paras on, kun et joudu kierteeseen ollenkaan. Älä siis ota vippiä vipin päälle. Mikäli kuitenkin olet jo kierteessä katkaise se mahdollisimman nopeasti. Apua voit hakea kunnalliselta velkaneuvojalta.

9. Ota vakuudetonta lainaa
Vakuudettomat lainat ovat turvallisempia entä vakuudelliset. Mikäli otat suuremman ja isokorkoisen lainan vaikka asuntoasi vastaan, voit pahimmassa tapauksessa joutua luopumaan asunnostasi, mikäli et voi maksaa lainaa pois.

10. Tarvitsetko välttämättä vippiä?
Suunnittele ja laske tarkoin tarvitsetko välttämättä vippiä. Esimerkiksi muiden laskujen maksamiseen vippiä ei kannata ottaa. Hae ennemmin laskuille lisää maksuaikaa. Vippiä, kuten mitä tahansa lainaa ei kannata ottaa kuin jos on pakko.

Onko sosiaalisesta luotosta apua, jos pikavippitoiminta kielletään?

Sosiaalinen luoto on tarkoitettu vähävaraisille kuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuuksia saada kohtuuhintaista lainaa muualta, esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi. Sosiaalista luottoa voi saada välttämättömiin menoihin, kuten esimerkiksi nuorelle ensimmäiseen kotiin muuttavalle joka tarvitsee rahoitusapua kodinperustamiskuluihin. Luottoa voidaan myöntää henkilölle 200- 10 000 euroa, tarpeesta riippuen. Continue reading

Pikavippiyritys Egen mainoskampanja aiheuttaa huomiota

Pikavippejä tarjoava yritys Ege mainostaa nyt, että suosittelemalla kaverille pikavippiä, voit saada oman pikavipin ilman kuluja.

Egen kampanja on tarkoitettu uusille asiakkaille, eli Egen nykyinen asiakas suosittelee pikavippiä uudelle asiakkaalle ja tienaa täten 5 euroa per suositeltu asiakas. Yksi henkilö voi suositella rajattoman määrän uusia asiakkaita ja täten tienata itsellensä jopa ilmaisen pikavipin.

Mikäli haluaa saada sadan euron pikavipin kuukaudeksi ilman lisäkuluja, niin täytyy pikavippiä suositella kuudelle kaverille. Suosittelusta on hyötyä myös uudelle asiakkaalle, sillä uusi suositeltu asiakas saa ensimmäisen 50 euron suuruisen pikavipin ilman lisäkustannuksia.

Taloussanomissa ollaan kuitenkin hieman huolissaan Egen mainoksesta. Heidän toimitus otti yhteyttä jopa kuluttajavirastoon mainoksen tiimoilta.

Kuluttajavirastosta ei haluttu ottaa kantaa mainokseen, sillä mainoksesta ei ole tehty virallista ilmoitusta. Kuluttajavirastosta kuitenkin kommentoidaan Taloussanomiin, että tapaus kuulostaa vastuuttomalta, eikä edusta vastuullista mainostamista.

Kuluttajavirasto on vienyt aiemmin kaksi pikavippiyritystä markkinaoikeuteen lainvastaisesta mainonnasta. Ege ei kuitenkaan ole ollut ainakaan aiemmin ongelmissa kuluttajaviraston kanssa.

Kuluttajavirastosta on määritelty kaikille kulutusluottojen mainoksille yhteiset pelisäännöt joita tulee noudattaa lain nojalla. Ohjeita ovat muun muassa, että mainosten tulee olla hyvää luotonantotapaa noudattavia, eikä niissä tule painostaa kuluttajaa ottamaan harkitsematonta lainaa.

Mainoksissa ei saada johtaa kuluttajaa harhaan, vaan mainoksessa tulee käydä ilmi kaikki luotosta aiheutuvat kulut, sekä myös lainaehdot. Mikäli mainoksessa ilmoitetaan jokin luku, prosentti tai kulu, niin täytyisi siitä ilmetä myös lainan todellinen vuosikorko. Todellisen vuosikoron ilmoittamatta jättäminen on vienyt myös S-Pankin asioimaan kuluttajaviraston kanssa.

Nainen syyllistyi mm. petokseen ottamalla pikavippiä toisten nimiin

Iltalehti uutisoi Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen selvittäneen laajan petoskokonaisuuden, jossa 30-vuotias nainen sai huijatuksi toisten ihmisten henkilötiedoilla 40 000 euron edestä postimyyntituotteita sekä pikavippejä.

Erillisiä tapauksia kirjattiin yhteensä 118 kappaletta, joista 100 liittyy pikavippeihin. Nainen käytti yhteensä viiden eri henkilön tietoja ottaessaan vippejä sekä tilatessaan tavaroita postimyynnistä.

Suurimmaksi osaksi tapauksista käytetään rikosnimikettä petos, mutta naista syytetään myös petoksen yrityksestä, maksuvälinepetoksesta, väärennöksestä, tietoliikenteen häirinnästä sekä luvattomasta käytöstä.

Nainen käytti toisten henkilöiden pankkitunnuksia rikoksia tehdessä. Luvattomilla pankkitunnusten käytöllä nainen sai nostettua useita pikaluottoja jotka hän ohjasi omalle tililleen.

Nainen käytti myös luvattomasti henkilöiden pankkikortteja, josta hänet on syytetty maksuvälinepetoksesta. Väärennöksistä syytökset johtuvat, kun nainen on hakenut postista postimyynnistä tilattuja tuotteita ja väärentänyt vastaanottajan nimikirjoituksen. Hän on myös tehnyt postin jakelun keskeytyksiä sekä määräaikaisia osoitteen muutoksia. Nainen on myös käyttänyt puhelinliittymää luvatta.

Naista odottaa yhteensä 40 000 euron edestä korvausvaatimuksia. Teot ovat kohdistuneet noin 60 yritykseen.

Pääosin nainen oli käyttänyt petoksilla saadut rahat elämiseen ja esitutkinnassa naiselta saatiin takaisin vain pieni määrä postimyynnistä tilattuja tuotteita.

Nainen oli kiinniotettuna joulukuussa 2011 esitutkinnan aikana. Kuulusteluissa hän on myöntänyt suurimman osan syytöksistään. Tapaus on siirretty Pohjanmaan syyttäjävirastolle syyteharkintaan.

Myös Kajaanissa halutaan keiltää pikavippien mainonta

Useat kaupungit ovat kieltäneet pikavippien mainostamisen kaupungin omistamilla mainospaikoilla. Tähän mennessä pikavippien mainostamisen on kieltänyt muun muassa Tampere, Kouvola sekä Hamina.

Uusimpana pikavippien mainoskieltoon on lähtenyt mukaan Kajaani. Kajaanin kaupunginvaltuustossa on aloite pikavippien kieltämiseksi kaupungin omistamilta mainospaikoilta.

Kajaanissa mainoskieltoa on ajamassa Raili Myllylä vasemmistoliitosta. Myllylä on saanut mukaansa myös seitsemän muuta kannattajaa kaupunginvaltuutetuista. Myllylä kannattajineen ovat kiinnittäneet huomiota pikavippimainoksiin muun muassa kaupungin omistamissa mainostolpissa.

Myllylä perustelee kieltoa sillä, että maksuhäiriömerkinnät ovat olleet kasvussa ja pikavipit ovat hänen mielestään liian helppo keino saada lainaa.

Suomen pienlainayhdistys on kommentoinut jo aiemmin vippimainosten kieltämisen olevan yritystoiminnan syrjintää, sekä että kaupunkien perustelut kieltää mainokset ovat olleet huonoja.

Jo vuonna 2010 säädettiin laki koskemaan pikavippejä, että kaikkien vippiä tarjoavien yritysten tulee olla rekisteröityneenä aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Myös mainontaan annettiin ohjeistuksia, että mainosten tulee olla hyvän maun mukaisia, sekä mainoksessa tulee olla selvästi esillä kaikki pikavipistä aiheutuvat kulut ja maksut.

Eduskunnassa on ollut käsittelyssä uusi laki joka rajaa pikavippien kulut maksimissaan 50 prosenttiin. Tämän lain tulessa voimaan, voivat varmasti myös kaikki kaupungit huokaista helpotuksesta, sillä pikavippien myöntäminen tulee mitä todennäköisimmin loppumaan kokonaan.

Kajaanin pikavippien suunnitellusta mainoskiellosta uutisoi Kainuun Sanomat.

Eduskunnan lakialoitteet koskien pikavippejä on tehty virheellisellä tiedolla

Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva pikavippilaki saa synkkiä pilviä alan toimijoiden niskaan. Pikavippiyrittäjien mielestä eduskunnan keskustelua on käyty yksipuolisilla mielipiteillä, eikä asiassa ole huomioitu eri puolia.

Eduskunnan talousvaliokunta on tällä hetkellä käsittelemässä kahta lakialoitetta koskien pikavippejä. Toinen lakialoite kieltäisi pikavippitoiminnan kokonaan ja toisessa pikavipeille asetettaisiin tiukka korkokatto.

Molemmat lakiehdotukset on tehnyt kokoomuksen edustajat. Lakiehdotuksen pikavippien täyskiellosta on tehnyt kansanedustaja Sampsa Kataja joka on kerännyt muusta eduskunnasta 126 kannattajaa. Ehdotuksen korkokatosta on esittänyt Lenita Toivakka. Toivakka on saanut ehdotukselleen 134 kannattajaa.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on kommentoinut ehdotuksia, että ne perustuvat vääriin faktoihin.

– Asia on ollut niin vauhditettuna, että perustelut ovat unohtuneet jossain välissä matkaa. Kaikki on lisäksi laitettu liikkeelle väärillä tiedoilla, jonka mukaan käräjäoikeudessa käsiteltävistä velkomiskanteista puolet olisivat pikavippien aiheuttamia, toteaa Kuusisto.

Kuusisto kertoo, että Pienlainayhdistykseen kuuluvien yritysten myöntämistä yli miljoonasta lainoista on päätynyt käräjäoikeuteen vain alle 38 000 kappaletta.

Pikavipit ovat olleet lakiehdotusten alla jo aiemmin. Vuonna 2009 kiellettiin vippien myöntäminen yöaikaan. Kuusiston mukaan kiellolla ei ollut merkitystä pikavippitalouteen, sillä vippihakemuksia on tullut yöaikaan muutenkin hyvin marginaalinen määrä. Vuonna 2011 säädettiin laki joka velvoittaa kaikki pikavippiyritykset rekisteröitymään.

Kuusisto painottaa, että alalla oltaisiin haluttu täsmällisempiä ja tiukempia sääntelyitä jo aiemmin, kuten positiivinen luottorekisteri.

Aiheesta uutisoi Taloussanomat.

Pikavippien kysyntä nousi vuoden toisella neljänneksellä

Pikavipit ovat saaneet paljon julkisuutta vaikkakin huonossa valossa, se ei välttämättä ole ollut huono asia. Pikavippien kysyntä on nimittäin ollut huhti-kesäkuuun aikana kasvussa, jolloin pikavippejä on myönnetty yhteensä 94 miljoonaa euroa.

Kolmen kuukauden jakson aikana pikavippejä myönnettiin yhteensä 4217 kappaletta joka päivä. Kasvua on euromääräisesti viime vuoden samaan aikaan verrattuna tapahtunut 19 prosenttia. Tämän vuoden alkuun verrattuna kasvua on myös tapahtunut, mutta hieman maltillisemmin kuuden prosentin verran.

Keskimääräisesti vuoden toisella neljänneksellä myönnetyn pikavipin suuruus oli 246 euroa, ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 34,1 vuorokautta. Takaisinmaksuaikakin on yllättävän korkea keskimääräiseen lainasummaan verrattuna, joten tästä voisi päätellä, että ihmiset ovat hakeneet myös suurempia pikavippi summia.

Yhteensä huhti-kesäkuun aikana lainoista maksettiin kuluja yhteensä yli 22 miljoonaa euroa. Keskimääräisesti siis kulujen osuus lainapääomasta on himpun yli 23 prosenttia. Korko lainapääomasta ei kuulosta yhtään pahalta, kun ajattelee, että esimerkiksi 100 euron suuruisesta lainasta 30 päivän laina-ajalla lainanhakija maksaa lainasta takaisin kaikkine kuluineen 120 euroa.

Vuoden toisena kolmanneksena Suomessa oli yhteensä 80 yritystä jotka myönsivät pienlainoja. Tänä aikana nousi 2 uutta yritystä joukkoon.

Aiheesta uutisoi Aamulehti.

Lakiehdotus kosken pikavippejä on valmis eduskunnan käsiteltäväksi

Hallitus antoi viime viikon torstaina eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta joka koskisi kaikkia alle 2000 euron suuruisia luottoja. Lakimuutoksen tarkoituksena on vähentää pikavipeistä aiheutuva ongelmia.

Lakiesityksessä on määrätty pikavippien todellisen vuosikoron olevan maksimissaan voimassa oleva viitekorkoon lisättynä 50 prosenttia, eli tällä hetkellä yhteensä todellinen vuosikorko saisi olla 51 prosenttia.

Muutos tulee olemaan erittäin radikaali, sillä nykyisellään pikavippien keskimääräinen todellinen vuosikorko on 920 prosenttia. Kuitenkin lyhytaikaisessa sekä pienessä luotossa todellinen vuosikorko on hämäävä.

Korkoon lasketaan mukaan myös kaikki kulut mitä asiakkaalta peritään, kuten käsittely- ja toimituskulut. Uusi lakiesitys myös rajoittaa luotonantajia perimästä muun muassa tekstiviestikuluja lainaa hakiessa tai eräpäivää siirtäessä.

Lakiehdotus tulee koskemaan vain kaikkia alle 2000 euron luottoja. Rajoitukset siis eivät koske ainoastaan pikavippejä, vaan myös kaikki muita luottokorttiluottoja, sekä sellaisia hyödykesidonnaisia luottoja, joilla pystyy nostamaan käteistä rahaa.

Lakiehdotus ei ainoastaan rajoitu korkojen säätelyn, vaan myös luotonantajan vastuuta kasvatetaan. Luotonantajan tulee selvittää jatkossa entistä tarkemmin luotonhakijan luottokelpoisuus sekä maksukyky.

Oikeusministeriöstä arvioidaan, että lakimuutos vähentää selvästi pikavippien tarjontaa, sillä toiminnasta tulee kannattamatonta liiketoimintaa.

Pikavippikierteen katkaisu pankkilainalla on mahdollista – ennen maksuhäiriömerkintää

Yhä useampi velkojen kanssa painiva on tänä vuonna soittanut velkaneuvontaan. Puheluita velkaneuvontaan on tullut jo elokuuhun mennessä jo enemmän, kuin koko viime vuonna. Kokkolan Osuuspankin rahoitustiimin vetäjä Markku Toijala kuitenkin kertoo, että maksuongelmaiset harvoin hakevat pankista apua.

Useimmiten mikäli pankin tiskille tulee pikavippiongelmista kärsivä henkilö, menee pankin luottohanat tämmöiselle asiakkaalle kiinni. Näitä tapahtuu Toijalan mukaan harvemmin.

– Tietenkin siinä tilanteessa mietitään, voidaanko kierre katkaista pankkilainalla, vai jäisikö se vain tilapäiseksi ratkaisuksi. Tilannetta keskustellaan asiakkaan kanssa, että helpottaisiko tilanne, kun pikavipit on saatu maksettua pois, toteaa Toijala.

Toijalan mukaan ne jotka hakevat pankista apua pikavippiongelmiinsa ovat yleensä ottaneet pikavipin hetken mielijohteesta. Hänen mukaan vippien helppo saatavuus aiheuttaa kyseisille henkilöille ongelmia vipin takaisinmaksussa.

– Pikavipin maksamiseen otetaankin sitten uusi pikavippi, kun maksaminen käy vaikeaksi ja tästä saadaan aikaan pikavippikierre. Ne henkilöt jotka muuten hallitsevat rahankäyttönsä eivät tähän kierteeseen yleensä joudu, vaan saavat vippinsä maksettua pois ilman apua pankista, kertoo Toijala.

Toijala pitääkin suomalaisia pääsääntöisesti tunnollisina rahankäyttäjinä, eikä pikavipeistä aiheudu maksuhäiriöitä kovinkaan monelle.

– Jos pankissa kuitenkin huomataan, että asiakkaalla on maksuhäiriömerkintöjä pikavipeistä, niin siinä vaiheessa emme voi auttaa myöskään pankista, toteaa Markku Toijala.

Koska kansainvälinen taloustilanne on nyt heikkoa, niin myös Kokkolan Osuuspankissa ollaan kiristetty luotonannon vaatimuksia.

– Kriteerit ovat aina olleet olemassa, mutta nykyään niitä noudatetaan entistä tarkemmin. tarkkoina ollaan eteenkin niissä tilanteissa, kun huomataan, että asiakkaan kautta on olemassa riski, että hän ei kykene hoitamaan talouttaan, kertoo Toijala.

Vaikka korot ovat koko ajan laskussa, niin lainaraha silti kallistuu. Pankkien on pakko nostaa lainojen korkomarginaalia ja kiristää lainaehtoja, sillä pankeille säädetään jatkuvasti uusia kustannuksia.

– Kun myös pankkilaina kallistuu, hillitsee se myös osin luotonhakijoita ja sen myöntämistä, sanoo Toijala.

Aiheesta uutisoi Yle.

Vippikierteestä voi seurata syrjäytyminen

Nuorten pikavippiongelmat alkavat yleensä siinä vaiheessa, kun aikuistutaan ja muutetaan poissa kotoa. Yksinasumisen alkuvaiheessa taloudenhallinta ei kuitenkaan usein ole vielä kovin tuttua, ja lainaa netistä tulee helposti otettua enemmän kuin mitä on varaa maksaa.

Kun lainaa otetaan enemmän kuin on varaa maksaa, ajaudutaan helposti ns. pikavippikierteeseen josta pois pääseminen voi olla jopa todella hankalaa. Tämä voi johtaa syrjäytymiseen, kun nuori ei pääse kunnolla kiinni työ- tai opiskeluelämään ja tilanne alkaa vaikuttaa toivottomalta.

Monet vanhemmat ovat olleet huolissaan juuri kotoa pois muuttaneiden lastensa vippien käytöstä. Jos lainoja tulee otettua liikaa, eikä niitä pystytä maksamaan, lähes kaikissa tapauksissa maksumieheksi joutuvat vanhemmat jotka koittavat turvata lapsensa luottotietojen menettämiseltä ja täten monilta muilta ongelmilta.

Vipeille kulu- tai korkokatto?

Pikavippien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ollaan pohdittu monia erilaisia vaihtoehtoja. Oikeusministeriön asettama pikaluottotyöryhmä on esittänyt pikavipeille asetettavaksi korkokattoa. Suurinta osaa pikalainayrityksistä edustava Suomen Pienlainayhdistys on kuitenkin kommentoinut korkokaton olevan täysin kohtuuton, sillä se perustuisi todellisen vuosikoron laskentamalliin.

Suomen Pienlainayhdistys onkin ehdottanut pienlainoille asetettavaksi kulukattoa, joka rajoittaisi lainoista aiheutuvia euromääräisiä kuluja. Pienlainayhdistyksestä on myös ehdotettu, ettei lainoja myönnettäisi lainkaan alle 20-vuotiaille, mikä varmasti vähentäisi juuri oman elämänsä aloittaneiden nuorten maksuongelmia.

Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmä on kuitenkin kommentoinut, ettei ikärajan asettaminen ole välttämätöntä, sillä suurin osa vippien kanssa ongelmiin joutuneista henkilöistä on yli 20-vuotiaita. Jos ikärajan asettamisella saataisiin kuitenkin edes muutaman nuoren maksuvaikeudet vältettyä, eikö se olisi perusteltua?

Pikaluottotyöryhmän esittämä korkokatto todellakin olisi niin kohtuuton, että se lopettaisi vippien tarjonnan Suomessa kokonaan. Suuri osa kuluttajista on kuitenkin kommentoinut kokevansa pikalainat erittäin tärkeäksi palveluksi.

Lähde: Aamulehti

Ilmatralainen: Kulutusluotot ja puhelinlaskut aiheuttavat maksuhäiriömerkintöjä Etelä-Karjalassa

Usein kuvitellaan virheellisesti pikavippien olevan maksuhäiriömerkintöjen pääasiallisena syynä, mutta todellisuudessa niiden osuus kaikista suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä on yllättävän pieni.

Etelä-Karjalassa maksuhäiriömerkintöjä aiheuttavat puhelinlaskut ja kulutusluotot, kertoo Imatralainen-lehden verkkoversio. Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, eli tammi-kesäkuun aikana 200 000 suomalaista sai maksuhäiriömerkinnän. Osa uusista maksuhäiriömerkinnöistä selittyy kuitenkin huhtikuussa käyttöön otettuun uuteen merkintätyyppiin.

Johtava kihlakunnanvouti Riina Haarala Etelä-Karjalan ulosottovirastosta kertoo lehdelle, että perintään on laitettu yli viisi miljoonaa euroa enemmän, kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Yksittäisten perimisasioiden määrä on kuitenkin laskenut.

Etelä-Karjalan ulosottovirastossa oli kesäkuun lopussa vireillä asioita yhteensä 5500 velallisella. Suurimalla osalla velkojen kokonaismäärä jäi alle 50 000 euron. Imatralaisen mukaan suurin osa velkaantuneista ovat eri syistä velkaantuneita tavallisia ihmisiä.

Haaralan mukaan yksityisoikeudellisten asioiden määrä on kasvanut. Näitä on esimerkiksi puhelinlaskut ja kulutusluotot. Verojen ja muiden julkisoikeudellisten asioiden ja vuokra- ja elatusapusaatavien määrä on vastaavasti vähentynyt.

Kihlakunnanvouti on erityisen huolissaan osamaksukaupoista. Osamaksulla maksaminen on helppoa velkaantumista, joka houkuttelee helposti yli varojen elämiseen. Haaralan mukaan erityisesti nuorilta vaadittaisiin paljon vastuuta ja viisautta omien raha-asioiden hoitamisessa, kun osamaksukauppojen houkutukset käyvät liian suuriksi.

Imatralainen muistuttaa, että ulosottolainsäädännön uudistusten takia velallisen asema on parantunut monin tavoin. Velan hoitamiseen on monenlaisia keinoja ja apua saatavilla, joten velallisen kannattaa olla aktiivinen ja selvittää itse erilaiset vaihtoehdot.

Alaikäiselle ehdollista vankeutta pikavippipetoksista ja liikennerikkomuksista

Alaikäinen mies tuomittiin tiistaina 50 päivän ehdolliseen vankeuteen petoksesta ja liikennerikkomuksesta. Hieman alle 18-vuotias mies oli saanut huijattua useita eri pikavippifirmoja käyttämällä hyväksi toisen ihmisen henkilötietoja.

Mies tienasi petoksella saaduilla pikavipeillä yhteensä 1770 euroa, kertoo Kainuun Sanomat. Lehden mukaan mies oli syyllistynyt myös liikennerikkomuksiin, sillä hän oli jäänyt kolmesti kiinni ajokortitta ajosta Paltamossa. Lisäksi mies syyllistyi liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ajamalla satasta viidenkympin alueella.

Ehdollisen vankeustuomion lisäksi miehen maksettavaksi tulivat petoksella saadut pikavipit ja oikeudenkäyntikulut.

Petoksella saaduista pikavipeistä on uutisoitu aiemminkin. Nykyään laki vaatii pikavippiyrityksiä käyttämään niin sanottua vahvaa tunnistautumista, jolla asiakkaan henkilöllisyys todetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankkitunnukset ovat välttämättömät, kun haetaan pikavippiä netistä. Varotoimesta huolimatta rikolliset onnistuvat toisinaan saamaan käsiinsä toisen henkilön pankkitunnukset, jolloin luoton hakeminen toisen henkilön nimissä on mahdollista.

Aiemmin laki salli pikavippien myynnin pelkän tekstiviestin kautta, jolloin puhelimen varastamalla saattoi saada huijattua pikavippejä toisen nimiin. Nykyään pelkästään tekstiviestillä pikavipin saaminen ei enää onnistu, ellei kyseessä ole vanha asiakas, joka on tunnistautunut jo aiemmin pankkitunnuksillaan. Aiemmin tunnistautuneet asiakkaat voivat hakea vippiä tekstiviestillä palvelusta saatua PIN-koodia käyttämällä.

Pikavippien ottaminen toisen nimissä on edelleen mahdollista, mikäli huijari saa toisen henkilön pankkitunnukset käyttöönsä. Pankkitunnukset on aina tärkeää suojata huolellisesti pitämällä avainlukulista varmassa tallessa ja itse tunnus ja salasana erillään, mieluiten ainoastaan omassa muistissa. Näin välttyy niin tilin tyhjäämiseltä, kuin pikavippihuijauksiltakin.

Faktoja pikavipeistä

Risicum selvitti faktoja pikavipeistä, eli pienlainoista, sillä monilla ihmisillä on harhaluuloja ja uskomuksia pienlainoista. Media nostaa pintaan aina yksittäisiä tapauksia, jossa henkilölle on aiheutunut hankaluuksia pikavipeistä, mutta näillä henkilöillä yleensä on pohjalla jo ennestään taloudellisia ongelmia.

Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa yhteensä lähes 100 miljardia euroa, tästä summasta eniten on asuntolainoja ja pienlainoja vain 69 miljoonaa euroa. Pienlainojen osuus on siis vain 0,07 prosenttia koko luottokannasta. Jos lainat jaettaisiin tasan kaikkien kotitalouksien kesken, niin asuntolainaa olisi 29 403€ per talous, kulutusluottoja sekä opintolainoja 5 500€ per talous ja pienlainoja ainoastaan 26€ per talous.

Kortti- sekä kulutusluottojen vuosikorot ovat samalla tasossa, eivätkä korkeimpia kuten yleinen harhaluulo on. Otetaanpa vertailuun esimerkiksi 100 euron pikavippi sekä 8000euron kulutusluotto. Pikavipin laina-aika on 1kk ja kulut lainalle ovat 25 euroa, tällöin todellinen vuosikorko on 1410 prosenttia, vaikka todellisuudessa maksat korkoa 25 prosenttia koko lainasummasta. 8000 euron kulutusluotolle saa maksuaikaa 5 vuotta, kuluja koko laina-ajalta kertyy 1500 euroa todellisen vuosikoron ollessa 10,6 prosenttia ja todellisuudessa maksat korkoa 18,75 prosenttia lainasummasta.

Kaikista maksuhäiriömerkinnöistä Suomessa, vain noin 7% aiheutuu pikavipeistä. Suurin osa, peräti 71 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu niin sanotuista perinteisistä kulutusluotoista. Loput maksuhäiriöt koostuvat 16 prosenttia ongelmista asuntolainojen kanssa ja 6 prosenttia on ongelmia muiden rästivelkojen kanssa. Mikäli 100 euron suuruinen pikavippi joutuu perintään asti, niin 100 euron suuruisen pienlainan perintäkuluista menee pienlainayhtiölle 6 prosenttia, eli 28,50 euroa, perintäyhtiölle 68 euroa, eli 14 prosenttia, sekä valtiolle peräti 60 prosenttia, eli 291 euroa. Noin 85 prosenttia kaikista pikavippaajista maksaa kuitenkin lainansa ajallaan takaisin saamatta pienlainastaan minkään laisia ongelmia.

Edes kaikkia pikavippihakemuksia ei hyväksytä, vaan jopa 40-45 prosenttia haetuista lainapäätöksistä kumotaan. Pikavippiyhtiöt eivät myönnä lainaa luottotiedottomille henkilöille. Suurin osa pikalainoista haetaan klo 11-19 välisenä aikana, ja pikalainojen myöntäminen on kiellettyä yöaikaan.

Pikavippejä ei yleisten uskomusten mukaan käytetä alkoholiin ja juhlimiseen, vaan jopa prosenttia pienlainoista menee ruokakuluihin 27 prosenttia, 18 prosenttia liikenne kuluihin sekä 8 prosenttia terveydenhoitoon.

Suurin osa, 65 prosenttia pikavippaajista on vakituisessa työsuhteessa, vain 11% kaikista pikavippaajista on vailla vakinaista työsuhdetta. Keskimääräisesti pikavippaaja on alle 40-vuotias ja suurin vippaajien ikäryhmä on nuoret aikuiset eli 18-25-vuotiaat, joiden osuus on 32 prosenttia. Hyvänä kakkosena tulee 31-40-vuotiaat 20 prosentilla kaikista lainaajista.

Maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet neljänneksellä

Kesäkuuhun mennessä suomalaisille on kertynyt jo miljoona maksuhäiriömerkintää. Viime vuoteen verrattuna kasvua on kertynyt jopa neljänneksen. Myös yrityssaatavien perintä on ollut kasvussa.

Maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin tammi-kesäkuun aikana yhteensä 200 000 suomalaiselle, mikä on ennätyksellinen määrä. Tämä siis meinaa myös, että maksuhäiriötä saaneiden henkilöidenkin joukko on kasvanut 17 prosentilla.

Kasvaneisiin maksuhäirintöihin on osasyynä ulosottojen esteet sekä velkomustuomioiden lisääntynyt määrä. Osa henkilöistä sai myös merkinnän pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneesta ulosottoperinnästä, joka on otettu käyttöön huhtikuussa 2012.

Suomen Asiakastietorekisterissä on nyt yhteensä 340 000 henkilön tiedot, mikä on 12 500 henkilö enemmän, entä vuoden vaihteessa.

Maksuhäiriöriski vaihtelee kuitenkin paljon ympäri Suomea, osassa alueista on paljonkin häiriömerkintöjä ja toisissa osissa merkintöjä on varsin vähän. Oman alueesi tilanteen sekä omat luottotiedot voit tarkistaa omatieto –palvelusta.

Myös yrityksille tulleet maksuhäirinnät ovat lievässä kasvussa. Uusia maksuhäiriömerkintöjä kirjattiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 26 000 yritykselle, mikä on 9 prosenttia viime vuotta enemmän. Yhteensä voimassa olevia maksuhäiriömerkintöjä on noin 51 000 yrityksellä.

Suomen Asiakastieto Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouni Muhonen kertoo maksuhäiriöiden kerääntyvän helposti samoille henkilöille. Hän toivoo, että Suomeenkin voitaisiin saada ns. positiivinen luottorekisteri joka helpottaisi luottojen myöntäjiä luottopäätöksen teossa, sillä luotonantajalla on lain mukaan velvollisuus tarkistaa luotonhakijan maksukyky. Muhonen painottaa myös talouskasvatuksen ja –neuvonnan tärkeyttä.

Aiheesta lisää Talouselämä –verkkosivulla.

Pikavippiongelmat varusmiesten riesana

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Antero Karumaa on kertonut armeijan sosiaalihuollon kiinnittäneen viime aikoina erityisen paljon huomiota sotilaiden velkaongelmiin. Yhä useampi varusmies kärsii ylivelkaantumisen aiheuttamista tuskista, kun päivärahat eivät millään riitä lainojen takaisinmaksamiseen.

Karumaa kommentoi myös, että maksamattomista vipeistä voi aiheutua väkivaltaista velkojen perimistä. Tämä kuulostaa kuitenkin varsin ihmeelliseltä, sillä julkiseen tietoon ei ole tullut ainuttakaan tapausta, jossa maksamattomia pikavippejä olisi peritty muutoin, kuin normaalisti perintätoimistojen kautta ja lopulta oikeusteitse. Yhtään väkivaltaista perintätapausta ei siis ole tiedossa.

Karumaa kertoi myös, että varusmiesten ongelmat eivät johdu yleensä yksin pikalainoista, vaan ne ovat monien vaikeuksien summa. Suurin osa tapauksista, joissa armeija keskeytetään kesken palveluksen, johtuu päihdeongelmista ja muista elämän epävakauksista. Päihdeongelmat ja muut elämän epävakaudet ovat yleensä kuvioissa mukana myös siviilissä tapahtuvissa ylivelkaantumisissa.

Väestöliiton perustama, täysin maksuton varusmiespuhelin on osoittautunut varusmiehille hyväksi paikaksi purkaa huoliaan. Palvelukehittäjä Miguel Rayes kertoi, että suurin osa soittajista puhuu erilaisista palvelukseen liittyvistä asioista. Myös siviilielämän asioista, kuten seurustelusuhteista ja vuokranmaksuista puhutaan paljon. Osalle soittajista myös pikavipit ovat olleet vaikea ongelma.

Reyeksen mielestä kannattaisikin miettiä yhteiskunnallisesti, että onko pikavipeistä kenellekään todellista hyötyä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suurin osa kuluttajista on pikavippien puolella, ja että monet näkevät pikalainat todella tarpeellisena lainamuotona.

Lähde: Iltalehti

Uusi pikalainoja koskeva laki veisi satoja työpaikkoja

Oikeusministeriö on valmistelemassa lakialoitetta joka asettaisi korkokaton pienemmille pikalainoille. Mikäli lakialoite menee läpi, se muuttaa nykyistä pikavippi toimintaa radikaalisti, sillä pikalainatoiminnasta tulee kannattamatonta liiketoimintaa. Pienlainayhdistys arvioi, että alan työllisyysvaikutus Suomessa on vähintään 700 henkilötyövuotta, joista yli puolet kohdentuvat Turun alueella.

Suomen Pienlainayhdistykseen kuuluu yhteensä 13 pienlainayhtiötä, jotka muodostavat 76 prosenttia koko pienlaina-alan liikevaihdosta. Jos korkokatto toteutuu, joutuu useampi pienlainayhtiö lopettamaan toimintansa.

– Toiminnan lopettaminen merkitsee työpaikkojen menetyksiä, eteenkin Turun suunnalla. Turussa sijaitsee useampi toimija ja palvelun tuottaja, jotka työllistävät paljon ihmisiä, kertoo Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto.

Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän lakialoite menevät eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Käsittelyssä eduskunta ottaa kantaa pikavippien kuluihin ja korkoihin, sekä perintäyhtiöiden kulujen alentamiseen.

– Mikäli pikavipit päätetään kieltää kokonaan, ei se tule poistamaan suomalaisten velkaantumisongelmia. Vain noin puoli prosenttia kaikista suomalaisten kulutusluotoista ja opintolainoista on pienlainoja. Oikeusministeriön tulisi esittää ennemmin vaihtoehtoja, jotka oikeasti ehkäisisi velkaantumista, toteaa Kuusisto.

Pienlainayrittäjät sekä pienlainayhdistys ovat ehdottaneet, että käyttöön otettaisiin kulukatto rajoittamaan pikavipeistä aiheutuvia kuluja todellisen vuosikoron sijaan. Kulukatto voisi olla esimerkiksi maksimissaan 30 prosenttia lainapääomasta. Siitä myös pienlainayrittäjät ovat yhtä mieltä, että perintäkuluille pitäisi olla katto. Pienlainayhdistys ehdottaa myös lainsäädännön kiristämisen lisäksi alalle itsesääntelyä, joka koskisi kaikkia pikalainatoimijoita.

Hallitus haluaisi rajottaa pikavippien perintäkuluja

Hallitus aikoo esittää pikalainojen perintäkuluille kattoa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 100 euron vipin perintäkulut saisivat olla korkeintaan 60 euroa.

Tällä hetkellä enintään 250 euron vipistä joutuu maksamaan perintäkuluja jopa 190 euroa. Suurimmissa pikavipeissä perintäkulut nousevat jopa 220 euroon.

Hallitus esittää, että perintäkuluille asetettaisiin euromääräiset kulukatot. Pienlainoille suurimmat sallitut perintäkulut olisivat 160 euroa. Kuitenkin korkeintaan 100 euron pikavipin perintäkulut saisivat olla 60 euroa ja 1000 euron vipillä saisi perintäkuluja maksimissaan olla 90 euroa.

Hallitus haluaisi parantaa velallisten oikeusturvaa antamalla mahdollisuuden keskeyttää perintä velallisen pyynnöstä. Perinnät jotka tapahtuvat oikeusteitse, on perusteltua siirtää turhien perintä ja oikeuskulujen estämiseksi. Keskeytyksen jälkeen velkoja voisi periä saatavansa tuomioistuimen tai ulosoton kautta.

Kuluttaja-asiamiehen mahdollisuuksia valvoa perintätapoja halutaan myös parantaa. Hallitus haluaisi kieltää myös kokonaan vanhentuneen velan perinnän.

Aiheesta uutisoi Yle.

Mistä lainaa jos pikavipit kielletään?

Mitä jää jäljelle, jos pikavipit kielletään? Suunniteltujen rajoitusten piiriin kuuluvat ainoastaan alle 1000 euron pikavipit, joten suuremmat kulutusluotot jäävät edelleen tarjolle.

Oikeusministeriö suunnittelee pikavipeille tiukkoja rajoituksia, jotka tekisivät pikavippitoiminnasta kannattamatonta ja lopettaisivat näin pikavipit Suomesta. Rajoitukset koskevat kuitenkin ainoastaan alle 1000 euron suuruisia pikavippejä, joten esimerkiksi 1000 euron kulutusluotto voisi olla edelleen saatavilla pikavippimarkkinoilta.

Vaikka pikavippi kuuluu edelleen useimpien pikalainapalveluiden lainatuotevalikoimaan, yhä useammat vippipalvelut tarjoavat myös kulutusluottoja. Kulutusluotto on pikavippiä suurempi ja yleensä pitkäaikaisempi laina. Toisin kuin pikavippejä, kulutusluottoja tarjoavat myös pankit. Usein kulutusluoton rajana pidetään 1000 euroa, mutta määrittely on vaihtelee. Joidenkin mukaan jo 500 euron pikavippi voi kuulua kulutusluottoihin. Useimmat pikavippipalvelut tarjoavat pikavippejä 1000 euroon asti.

Suurimmat kulutusluotot voivat olla kymmenien tuhansien eurojen suuruisia. Esimerkiksi Freedom Rahoitus Oy tarjoaa luottoja 500 euron pikavipistä 20 000 euron kulutusluottoihin, ilman vakuuksia. Useimmat lainapalvelut kuitenkin rajaavat kulutusluottojen summat joihinkin tuhansiin euroihin. Esimerkiksi Joustolaina-palvelulla on tarjolla 4000 euron kulutusluotto ja Nopsalaina-pikavippiyritykseltä voi saada suurimmillaan 6000 euron kulutusluoton.

Kulutusluotto voi olla yllättävänkin edullinen ratkaisu. Esimerkiksi Euroloan-palvelusta otettu 2000 euron kulutusluotto yhden vuoden maksuajalla tulee kustantamaan korkoja ja kuluja alle 1000 euroa. Suomivipin 1000 euron kulutusluotto kolmen kuukauden maksuajalla taas maksaa korkoja ja kuluja alle 300 euroa.

Vaikka alle 1000 euron pikavippi katoaisin markkinoilta, vaihtoehtoja on edelleen runsaasti. Pientä lainaa tarvitsevat joutuisivat kuitenkin ottamaan tarvettaan suuremman kulutusluoton. Tämä voi johtaa ylivelkaantumiseen, kun velkaa on pakko ottaa enemmän kuin tarvitsee. Toinen riski on, että pienten summien lainaaminen siirtyy pimeille markkinoille, joita ei voi valvoa lainkaan.

Oikeusministeriön työryhmän suunnittelemat rajoitukset ovat lausuntokierroksella. Eduskunta äänestää lakimuutoksista mahdollisesti jo syksyllä.

Pikavipeistä aiheutuneita maksuhäiriömerkintöjä poistetaan

Perintätoimisto Arplyn toiminta on saanut poikkeuksellisen paljon huonoa palautetta toiminnastaan Suomen Asiakastietoon. Siksipä Suomen Asiakastieto on nyt päättänyt poistaa rekisteristään tuhansien kuluttajien maksuhäiriömerkintöjä, jotka ovat kiistanalaisia.

Erimielisyyksiä perintätoimisto Arplyn toiminnasta on tullut eteenkin sen perimistä kuluista ja toimintatavoista, kertoo Asiakastiedon lakiasiainpäällikkö Juuso Jokela. Perintäyhtiö Arplya on pyydetty selvittämään kiistanalaiset laskut oikeusteitse.

Asiakastiedolla on Arplyn laskuista yhteensä noin 12 000 merkintää, joista noin 6000 henkilöltä maksuhäiriömerkinnät poistetaan, eli puolet kaikista Arplyn ilmoittamista maksuhäiriömerkinnöistä.

Asiakastieto rekisteröi kaikki maksuhäiriömerkinnät, jotka velkoja ilmoittaa. Laskujen on täytyneet olla maksamatta vähintään 60 vuorokautta eräpäivästä lukien. Arply on toiminut monen samaan konserniin kuuluvien pikavippiyhtiöiden perintätoimistona.

Asiasta uutisoi Talouselämä.

Kilpailuvirasto puhuu pikavippitoiminnan puolesta

Kilpailuvirasto puhuu oikeusministeriölle antamassa lausunnossaan pikavippien ja pikavippitoimijoiden puolesta.

Oikeusministeriön asettama työryhmä pyysi lausuntoja useilta eri taholta pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön muutosten valmistelua varten. Lausuntoja tuli yhteensä yli 40 eri taholta, muun muassa virastoista, käräjäoikeuksista, eri yhdistyksiltä, säätiöiltä ja pikavippialan toimijoilta.

Kilpailuviraston 4.5.2012 oikeusministeriölle antamassa lausunnossa todetaan, että kilpailuviraston mielestä vaikuttaa ilmeiseltä, että pikaluottotoiminnalle on olemassa perusteltu tarve.

Viraston mukaan luotottamisen kulurakenne on sellainen, että perinteiset pankit eivät ole kiinnostuneita pikaluottotoiminnasta. Alkuvuonna 2012 Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa todettiinkin, että pankeista on mahdotonta saada nopeasti pientä ja lyhytaikaista lainaa. Tutkimuksen mukaan pankkien pelkät lainan perustamiskulut voivat käydä pienten lainojen osalta huomattavasti pikavippien kuluja korkeammaksi.

Kilpailuvirasto pelkää myös toiminnan siirtyvän harmaan talouden käsiin, mikäli esitetyt lakimuutokset johtavat laillisen pikavippitoiminnan lakkauttamiseen. Oikeusministeriön työryhmän esittämät leikkaukset ovat niin rajuja, että toteutessaan ne tekisivät pienlainatoiminnasta käytännössä kannattamatonta liiketoimintaa.

Lausunnossaan kilpailuvirasto perää huolellista vaikutusarviointia, jotta toteuttavat leikkaukset muodostu liian laajoiksi. Kilpailuviraston mukaan luoton kokonaishinnan läpinäkyvyyden parantaminen sekä maksukyvyn varmistaminen voidaan varmistaa ilman pikavippitoiminnan merkittävää leikkaamista.

Viraston mielestä lakimuutoksetn valmistelua voidaan jatkaa, mutta lähtökohtana pitäisi olla se, että alan vastuullisille toimijoille sallitaan realistiset toimintaedellytykset alalla.

Pienlainayhdistys esittää pikalainoille kulukattoa

Pikalainayhtiötä edustava pienlainayhdistys esittää oikeusministeriön pikaluottotyöryhmälle, että pikaluotolle asetettaisiin kulukatto korkokaton sijaan. Pienlainayhdistys ehdotus on, että pikaluoton kustannusten kulukatto saisi olla korkeintaan 30 prosenttia lainapääomasta. Tämä merkitsisi, että esimerkiksi 200 euron suuruisesta pikalainasta voisi periä enimmillään 60 euroa lainakustannuksia laina-ajan ollessa kolme kuukautta. Lisäksi myös perintäkuluille asetettaisiin kulukatto.

Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmä esitti huhtikuun ehdotuksessa, että alle 1000 euron luottojen korko olisi korkeintaan 36-50 prosenttia, tarkka prosenttiraja päätettäisiin jatkovalmisteluissa. Pienlainayhdistyksen mukaan tämä vääristäisi pienten lainojen todellisia vuosikorkoja huomattavasti, mikä ei olisi hyväksi pienille pikalainasummien kustannuksille.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on sitä mieltä, että oikeusministeriö olisi päättynyt pienlainojen lopettamisesta ja nyt yritetään vain keksiä siihen lopputulokseen johtavia vaihtoehtoja.

Ehdotuksessaan pienlainayhdistys esittää myös, että luottojen etämyynti kiellettäisiin alle 20-vuotiailta, sekä luottoharkintaan tulisi kerätä varmennettua tietoa. Oikeusministeriön pikaluottotyöryhmän esityksessä ei ole esitetty ikärajaa.

Aiheesta uutisoi Yle verkkosivuillaan.

Veronpalautuksen voi jälleen hakea ennakkoon lainana

Veronpalautuksen ennakkoon maksava palvelu on jälleen avattu. Joulukuussa 2012 saatavan veronpalautuksen voi saada lainan muodossa etukäteen tilillensä, mikäli veronpalautusta on tulossa yli 300 euroa.

VeronpalautusNYT.fi -palvelu on tarkoitettu yli 22-vuotiaille suomalaisille, jotka haluavat saada joulukuussa tulevan veronpalautuksensa tililleen jo etukäteen. Veronpalautuslaina on tarjolla työssä tai eläkkeellä oleville huolellisesti raha-asiansa hoitaneille asiakkaille.

Ennakkoon saatava veronpalautus on käytännössä laina, joka maksetaan takaisin ilmoittamalla verottajalle veronpalautuksen maksutiliksi palvelusta saatava tilinumero. Luoton veloitus tapahtuu siis automaattisesti joulukuussa.

Palvelu perii ennakkomaksusta palkkiota 24 prosenttia ennakkoon haettavan veronpalautuksen summasta. Lisäksi peritään 3 euron suuruinen hakemusmaksu, mutta muita kuluja ennakkopalautuksesta ei tule. Esimerkiksi 500 euron veronpalautuksella tililleen saa nyt 380 euroa ja 1000 euron veronpalautuksella 760 euroa. Ennakkopalautusta haettaessa palvelulle on toimitettava myös verotuspäätös, josta saatavan veronpalautuksen määrä ilmenee.

Koska luoton kulut maksetaan jo ennakkoon saatavasta luottosummasta ja hakemuksen yhteydessä, ei lainasta tarvitse maksaa enää myöhemmin mitään kuluja, vaan lainan maksu hoituu automaattisesti veronpalautuksen kautta. Mikäli verotus muuttuu niin, että saatava veronpalautus pienenee, on siitä ilmoitettava palvelulle ja maksettava jäävä erotus erikseen.

Maksimissaan ennakkopalautusta voi saada 1500 euron edestä, mutta halutessan ennakoon voi hakea vain osan veronpalautuksestaan. Koska verohallintoon ilmoitetaan palvelun tilinumero, menee koko veronpalautus ilmoitetulle tilille automaattisesti. Mahdollinen ylijäämä palautetaan luotonhakijan tilille joulukuussa. Myös veronpalautuksen suurentuessa ylijäämä palautetaan normaalisti asiakkaan tilille.

VeronpalautusNYT on itsenäinen palvelu, eikä se toimi yhteistyössä verohallinnon kanssa. Verohallinto on ilmoittanut tiedotteessaan, että veronpalautus ei ole varma vakuus, sillä verotus voi vielä muuttua ja verotus voidaan esimerkiksi ulosmitata jos asiakkaalla on ulosmitattavia velkoja. VeronpalautusNYT-palvelun mukaan mahdollinen verotuksen muuttuminen ei aiheuta ongelmia, sillä asiakas voi maksaa puuttuvan osuuden erikseen, mikäli veronpalautus ei riitä velan kuittaamiseen.

Palvelu lupaa myös muistuttaa veronpalautustilinumeron vaihtamisesta verohallinnolle, mikäli asiakas ei itse muista tehdä muutosta ennen seuraavan veronpalautuksen maksamista. Virheellisesti palvelun tilille maksetut rahat luvataan palauttaa asiakkalle.

Suomalaiset vertailevat vippinsä tunnollisesti

Suomalaiset ovat tunnollisia vippivertailujen käyttäjiä, eikä ihmekään, sillä Suomessa vippivertailusivustoja on lähes yhtä paljon kuin itse lainantarjoajiakin. Ruotsissa tilanne ei ole aivan yhtä ruusuinen, sillä Ruotsissa ei ole tähän mennessä ollut käytännössä ainuttakaan lainavertailua.

Nyt kuitenkin myös ruotsalaisille on annettu mahdollisuus vertailla lainojen hintoja ennen niiden hakemista, kun pikavippivertailusivusto Snabblan.fm on avattu. Snabblan.fm vertailee puolueettomasti kaikki Ruotsissa tarjolla olevat pikavipit, ja aivan suomalaisten vertailusivustojen, on myös Snabblan.fm vertailusivuston käyttäminen täysin ilmaista.

Lainojen vertaileminen on järkevää, sillä vertailemalla voi säästää pitkän pennin. Etenkin Suomessa, kun vippipalveluita on jo toista sataa, ovat hintaheitot välillä tietysti jopa hyvin huomattavia, ja vertailemalla voikin parhaassa tapauksessa säästää jopa useita satoja euroja.

Sen lisäksi, että vippivertailuista saa tietää lainojen kulut, ovat myös ns. ikävät piilokulut tuotu vertailujen puolueettomuuden ansiosta hyvin esille. Piilokulut ovat sellaisia kuluja, joita vippipalvelut itse eivät ilmoita kovinkaan näkyvästi. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi lainojen hakemuskulut, jotka voivat olla jopa kymmeniä euroja.

Ruotsalaiseen Snabblan.fm vertailusivustoon voit tutustua seuraavan linkin takaa: http://snabblan.fm/

Vippipalvelu vertaili – pikavippi pankin kulutusluottoa edullisempi

Pikavippipalvelu vertaili pikavippien ja pankkien kulutusluottojen kulut ja korot. Yllättäen pienehköjä luottoja ottaessa pikavippi tulee pankin kulutusluottoa selvästi edullisemaksi.

Pankeista on vaikea saada pientä lainaa, mutta alle tuhannen euron kulutusluotto on saatavilla muutamasta suuremmasta pankista. Vippipalvelu Vippi.fi vertaili kuinka paljon 400 euron suuruinen luotto yhden kuukauden maksuajalla tulee maksamaan, jos se lainataan pankista kulutusluottona tai vippipalvelusta pikavippinä. Vertailussa tutkittiin Pikavippi.fi -palvelun oma pikaluotto, Nordean Joustoluotto, Osuuspankin Täsmäluotto ja Santander-pankin luotto. Kulujen laskennassa käytettiin pankkien sivuilta löytyneitä tietoja. Tiedot on tarkistettu joulukuun 2011 puolivälissä.

Vertailun edullisimmaksi luotoksi paljastui Vippi.fi -palvelun oma pikavippi. 400 euron pikalaina yhden kuukauden maksuajalla maksaa korkoineen ja kuluineen 100 euroa. Lainasta maksetaan siis takaisin lainatut 400 euroa ja kulut ja korot 100 euroa, yhteensä 500 euroa. Muita kuluja, korkoja, laskutuspalkkioita tai avausmaksuja pikavipistä ei tule.

Pankkilainoissa tilanne on toinen. Nordean Joustoluotossa pelkkä lainan avausmaksu on 100 euroa. Lisäksi tulee maksettavaksi kuukausittainen kuuden euron suuruinen laskutuspalkkio ja korot, jotka ovat 3kk euribor -korko + 7,5%. Lainan kokonaiskustannukset olivat joulukuussa 2011 yhteensä 109,03 euroa, asiakas maksoi siis lainasta takaisin lainasummineen 509,03 euroa.

Osuuspankin kulutusluoton avauspalkkio oli vielä suurempi, 120 euroa. Osuuspankki perii laskutuspalkkiota 5 euroa kuukaudessa ja korkoja 3kk euribor + 6,5%, mitkä tekivät viime vuoden joulukuussa yhteensä 127,69 euroa. Osuuspankin 400 euron luotosta yhden kuukauden maksuajalla sai siis maksaa takaisin jopa 527,69 euroa.

Santader-pankin laina oli kaikista kallein, sillä sen luoton avausmaksu oli 149 euroa. Yhdessä kuuden euron laskutuspalkkion kanssa tästä lainasta sai maksaa kuluja 155 euroa, yhteensä lainasumman kanssa siis 555 euroa.

Vertailu osoittaa myös pikavippien selkeän kulurakenteen verrattuna pankkilainojen moninaisiin kuluihin ja palkkioihin. Pikavippien korot ja kulut ilmoitaan selkeästi yksittäisenä summana, eikä lisäksi peritä avausmaksuja tai kuukausittaisia laskutuspalkkioita. Pikavipistä maksetaan ainoastaan selvästi ilmoitettu yksittäinen summa, eikä lainanhakijan tarvitse laskeskella korkoprosentteja tai selvitellä laskutuspalkkioita hinnastoista.

Peliongelmaiset väärinkäyttävät pikavippejä

Peliongelmaiset väärinkäyttävät paljon pikavippejä. Vipit toimivat yhä useammin ongelmapelaamisen rahoitusmuotona ja kasvattavat peliongelmaisten velkataakkaa.

Ongelmapelaajia auttavan Peluurin vuosiraportin mukaan pikavipit kärjistävät rahapelaamisen ongelmia yhdessä ympäri vuorokauden saatavilla olevien netin rahapelien kanssa.

Peluurin peliongelmaisten neuvontapuhelimessa vastattiin viime vuonna yhteensä 1189 peliongelmaa koskevaan soittoon, joista 62 prosenttia tuli pelaajilta ja 33 prosentitia pelaajien läheisiltä. Viime vuonna rahapeleihin asetettiin 18-vuoden ikäraja, mikä on vähentänyt alaikäisten soittoja Peluurin puhelimeen.

Tulleista soitoista 44 prosentissa keskusteltiin taloudellisista vaikeuksista. Taloudellisista vaikeuksista keskustelleiden joukosta puolella ongelmat näkyvät velkaantumisena. Kaikista puheluista 30 prosentissa velkaantuminen tuli esiin, kun edellisenä vuotena velkaantuminen oli merkitty Peluurin tietokantaan vain 12 prosentissa puheluista. Peliongelmaisten velkaantuminen vaikuttaa siis lisääntyneen merkittävästi.

Pikavipit otettiin vuonna 2011 Peluurin tietokantaan omaksi kohdakseen. Viime vuoden aikana pikaluotot tulivat esille yhteensä 127 peliongelmia koskevassa puhelussa, mikä tarkoittaa 11 prosenttia kaikista peliongelmapuheluista. Tyypillisesti pikavippejä väärinkäyttää ongelmapelaamisen yhteydessä alle 35-vuotias mies, joka pelaa nettipokeria tai muita netin rahapelejä, raha-automaatteja tai veikkaus- ja vedonlyöntipelejä.

Pikavippien väärinkäytön lisäksi peliongelmaisille ilmenee myös päihteiden väärinkäyttöä. Lähes 10 prosentissa peliongelmaisia miehiä koskevissa puheluissa kirjattiin päihteiden aiheuttamia ongelmia.

Peluurin auttava puhelin tarjoaa lyhytkestoista, ei-hoidollista ohjausta ja neuvontaa peliongelmaisille. Puhelin antaa mahdollisuuden keskustella tilanteesta ja saada tukea ongelmapelaamisesta seuraaviin haittoihin ja ongelmiin. Peluuriin voivat soittaa myös pelaajien läheiset.

Pikavippien korkokatossa epäselvyyksiä

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kritisoi pikaluottotyöryhmää tuoreessa blogikirjoituksessaan. Kuusiston mukaan pikavipeille suunnitellun korkokaton perustuminen fiktiiviselle vuosikoron laskentakaavalle on erikoinen ratkaisu ja pikaluoton kaltaiselle tuotteelle täysin sopimaton.

Kuusisto toteaa blogissaan, että myös Kuluttajaviraston johtaja ja työryhmän puheenjohtaja ovat joutuneet myöntämään, etteivät edes he osaa laskea direktiivin vaatimaa todellista vuosikorkoa pikavipeille. On vaikea uskoa, että tavallinen kuluttajakaan voisi hyötyä näin vaikeasti käsitettävästä kaavasta, jota edes ammattilaiset eivät täysin hallitse.

Julkisuudessa on puhuttu paljon pikavippien 900 prosentin vuosikoroista. Todellisuudessa vippien kulut ovat Tilastokeskuksen uusimman luottokantatilaston mukaan 23,0 prosenttia lainan pääomasta. Vippien keskimääräiset kulut ovat laskussa. Myös todellisen vuosikoron laskentakaavalla laskettuna korot ovat laskeneet viimeisen vuoden aikana jopa yli 400 prosenttiyksikköä, Kuusisto kirjoittaa.

Suunniteltu korkokatto on pankeille mieluinen malli, sillä se koskee vain alle 1000 euron suuruisia kulutusluottoja. Korkokatto tekisi pikavippien tarjoamisesta niin kannattamatonta liiketoimintaa, että käytännössä pienten pikavippien tarjoaminen loppuu todennäköisesti kokonaan, mikäli korkokatto tulee voimaan.

Aiemmin tehty tutkimus todisti, että pankit eivät tarjoa lainkaan pieniä, muutaman sadan euron suuruisia kulutusluottoja, joten korkokatto vähentäisi merkittävästi kilpailua pankkien kanssa. Kuusisto mainitsee, että pikavippityöryhmässä on ollut mukana muun muassa Finanssialan Keskusliitto, Asiakkuusmarkkinointiliitto ja Finanssivalvonnan edustajana entinen Pankkiyhdistyksen toimitusjohtaja.

Esitys rajaisi vippien todelliset vuosikorot 36-50 prosenttiin, mikä leikkaisi tuottoja jopa 85-95 prosenttia ja tarkoittaisi käytännössä vippitoiminnan kieltämistä. Esityksen pelätään vauhdittavan velkaantumista, sillä se koskee vain suuria luottoja. Työryhmän laatima esitys pikavipeille asetettavasta korkokatosta lähtee laajalle lausuntokierrokselle, jossa eri tahot voivat antaa palautetta esityksestä.

Pikavippiä saa yhä edullisemmin

Pikavippiä saa yhä halvemmalla, kun suuremmat lainasummat ja pienluottoalalla vallitseva kova kilpailu laskevat pikavippien kuluja ja korkoja.

Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan pikavippien kulut ovat laskeneet samaa tahtia kun keskimääräinen lainasumma on kasvanut. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä, eli loka-joulukuun aikana myönnetyistä pikavipeistä perittiin kuluja ja korkoja yhteensä 16 962 000 euroa. Samalla ajanjaksolla pikavippejä myönnettiin yhteensä 64 815 000 eurolla. Korkojen ja kulujen osuus lainapääomasta oli tällöin keskimäärin 26,2 prosenttia ja keskimääräisen pikavipin summa 214 euroa.

Vastaavana ajankohtana vuonna 2011 pikavippejä myönnettiin jo reilusti enemmän, yhteensä 90 363 000 eurolla. Vuoden 2011 lopulla myönnetyistä pikavipeistä perittiin korkoja ja kuluja yhteensä 20 753 000 euroa. Tällöin pikalainoista perittävien kulujen osuus lainapääomasta oli laskenut jo 23 prosenttiin. Vuoden aikana korkojen osuus on laskenut yhteensä 3,2 prosenttiyksikköä. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen pikavipin lainasumma oli kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä lainasumma oli keskimäärin 243 euroa.

Pikavipin keskimääräisen lainasumman noustua tasaisesti viimeisen vuoden aikana on myös pikavippejä tarjoavien yritysten määrä noussut selvästi. Vuoden 2010 lopulla tilastoituja pikalainayrityksiä oli 63 kappaletta, kun seuraavan vuoden toisella neljänneksellä niitä oli jo 81 kappaletta. Määrä on pysynyt suunnilleen samana vuoden loppuun asti, sillä vuoden viimeisellä neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 80 kappaletta. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä luotonantajarekisteri paljastaa vippejä tarjoavien yritysten määrän nousseen alkuvuoden aikana, sillä rekisterissä oli maaliskuun lopulla yhteensä 84 luotontantajaa.

Hintojen lisäksi pikavippiyritykset kilpailevat myös palveluilla. Suurimmat yritykset tarjoavat asiakkailleen maksuttomia lainahakemuksia ja maksutonta asiakaspalvelua omien sähköisten järjestelmiensä kautta. Yrityksillä on myös tarjolla mobiilisovelluksia, joilla laina-asioiden hoitaminen onnistuu helposti matkapuhelimellakin. Lisäpalveluina tarjotaan myös maksullista eräpäivänsiirtoa, jolla vipille voi saada lisää maksuaikaa ylimääräistä käsittelykulua vastaan.

Pikavippien kasvava suosio ja suuremmat lainasummat näkyvät myös pikavippialan yritysten lainatarjonnassa. Vippipalveluiden lainavalikoimat ovat laajentuneet pikkuvipeistä suurempien kulutusluottojen puolelle. Useat vippipalvelut tarjoavat suuria, jopa tuhansien eurojen lainoja pitkillä maksuajoilla.

Tilastokeskuksen seuraava luottokantatilasto julkaistaan kesäkuun puolessavälissä, jolloin nähdään miten pikavippien suosio on kehittynyt alkuvuoden 2012 aikana.

Suurin osa pikavippialan toimijoista haluaa alalle tiukempaa valvontaa

Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenyritykset, joiden markkinaosuus kattaa yli 76 prosenttia viime vuonna myönnetyistä pikavipeistä toivovat pikavippialalle tiukempaa valvontaa.

Suomen Pienlainayhdistys Ry:n jäsenyritysten markkinaosuus koko viime vuoden antolainauksesta oli 76,1 prosenttia, eli noin 245 miljoonaa euroa. Yhteensä viime vuoden antolainaus pikavippialalta oli 322 miljoonaa euroa, joka on 32 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen Pienlainayhdistys ajaa kolmen kohdan ohjelmaa pienlaina-asiakkaan parhaaksi, jonka tarkoituksena on saada alalle tiukemmat ja selkeämmät pelisäännöt. Yhdistyksen mukaan tiukemmat säännöt korottaisivat alalle tulemisen kynnystä ja puolustaisivat kuluttajan etuja. Säännöillä ja valvonnalla halutaan muun muassa karsia epäluotettavat toimivat pois markkinoilta ja varmistaa, että alalla olevat yritykset ovat kuluttajalle luotettavia ja turvallisia.

Yksi ohjelman kohdista esittää pienlainatoiminnan saattamista Finanssivalvonnan alaisuuteen. Fiva valvoo jo nyt muun muassa pankkien, rahoastoyhtiöiden ja pörssin toimintaa. Yhdistyksen ohjelman mukaan Fivalla olisi paras asiantuntemus valvonnan tueksi ja riittävät keinot puuttua mahdollisiin epäkohtiin.

Valvonnan lisäksi yhdistys esittää Suomeenkin useimmissa Euroopan Unioinin jäsenmaissa käytössä olevaa positiivista luottorekisteriä, josta pikavippejä ja muita luottoja tarjoavat yritykset voisivat tarkistaa lainanhakijalla parhaillaan olevat muut velat ja tehdä niiden perusteella päätöksen pikavipin myöntämisestä.

Nykyinen tapa, jossa tarkistetaan ainoastaan asiakkaalle mahdollisesti kirjatut luottohäiriömerkinnät, ei ole riittävä keino selvittämään lainanhakijan maksukykyä. Maksamatta jääneen velan päätyminen oikeuskäsittelyyn ja luottohäiriömerkinnän kirjaaminen kestää niin kauan, että ylivelkaantunut asiakas ehtii ottamaan runsaasti lisää velkaa useiden kuukausien ajan, ennen kuin luotonmyöntäjät saavat tiedon hänen maksuongelmistaan. Positiivinen luottorekisteri korjaisi tämän ongelman. Pienlainayhdistys esittää, että luottorekisteristä koituvat kulut kerättäisiin luotonantajilta perittävistä käyttömaksuista.

Yhdistyksen mukaan viranomaisvalvonta suojaisi ensisijaisesti kuluttajaa, mutta toisi myös hyvän toimintaympäristön alan yrityksille. Pienlainayhdistyksen 13 jäsenyritystä ovat sitoutuneet ohjelman taakse.

Pikalainojen osuus suomalaisten lainoista hyvin pieni

Pikavippien osuus suomalaisten lainoista on äärimmäisen pieni, vain muutaman promillen luokkaa.

Suurimman potin lainakannasta vie asuntolainat, jotka kattavat suomalaisten kotitalouksien 110 miljardin euron lainakannasta jopa 84 miljardia. Toisena tulevat kulutusluotot ja opintolainat, joiden yhteenlaskettu osuus on 16 miljardia euroa. Pikavippejä tästä on vain 90 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 promillea.

Tiedot ilmenevät torstaina julkaistusta Tilastokeskuksen luottokanta-tilastosta, joka kertoo luottojen tunnusluvut viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä, eli ajanjaksolta 1.9. – 31.12.2011 ja samalla täydentävät koko viime vuoden luottokantatiedot.

Pikavippejä myönnettiin viime vuoden loka-joulukuussa yli 39 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Vuoden 2011 lopulla pikalainoja myönnettiin yhteensä jo 90 miljoonan euron edestä. Pikavippien antolainauskanta on noussut selvästi vuodentakaisesta tilanteesta.

Pikalainojen kulut ovat laskeneet selvästi viime vuoden aikana, vaikka suosio on noussut ja keskimääräisen pikavipin lainasumma kasvanut. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä pikavipin kulut olivat 23,0 prosenttia myönnetystä lainasummasta, kun vuotta aiemmin kulut olivat vielä 26,2 prosenttia. Keskimääräisen pikavipin summa nousi vuoden 2010 viimeisen neljänneksen 214 eurosta viime vuoden lopun 243 euroon.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan keskimääräisellä lainasummalla, lainan kuluilla ja 33 päivään pyöristetyllä laina-ajalla todellinen vuosikorko pikavipille on keskimäärin 887 prosenttia. Pienlainayhdistyksen jäsenyritysten markkinaosuus viime vuoden antolainauksesta oli 76,1 prosenttia.

YLE: Kouvola kieltää ensimmäisenä kaupunkina pikavippimainokset

Kouvolan kaupunki kieltää ensimmäisenä kaupunkina pikavippien mainostamisen kaupungin omistamissa mainospylväissä.

Kielto koskee kaupungin lähes 80 mainospylvästä. Kouvolan tekninen lautakunta perusteli kiellon sillä, että pikavippimainokset eivät sovi kaupungin imagoon. Myös kuntalaisilta oli tullut valituksia pikavippimainoksista. Kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Risto Simola kertoi Yle Uutisille, että kaupungilla ja monilla yksityishenkilöillä on tarve päästä eroon vippaamisesta ja kestävämmän talouden tielle.

Mainossopimusten irtisanomisaika on kolme kuukautta, joten pikavippimainoksia nähdään kaupungin mainospaikoilla vielä alkukesään asti. Pikavippipalvelun kanssa tehty mainos uusittiin helmikuun lopussa, joten mainokset on pidettävä vielä kolmen kuukauden siirtymäajan ajan. Roskakorien mainossopimukset ovat voimassa vielä vuoteen 2014 asti, joten roskakoreista mainokset eivät poistu. Sopimuksen umpeuduttua silloinen lautakunta päättää asiasta uudelleen.

Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteerin Paula Palorannan mukaan muut kunnat eivät ole tiettävästi kieltäneet pikavippimainoksia tai ainakaan tieto kielloista ei ole kantantautunut neuvostolle asti. Palorannan mukaan pikavippimainoksista tulevat valitukset ovat hyvin harvinaisia.

Valituksia tulee vuodessa noin 70, joista suurin osa koskee syrjintäkysymyksiä. Lapsille sopimattomista mainoksista tulee yhä enemmän valituksia. Palorannan mukaan tämä johtuu siitä, että lapsille sopimattomien mainosten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Palorannan mukaan mainonnan suurin eettinen ongelma on sijoittelu ja esittämisajankohdat esimerkiksi radio- ja tv-mainosten suhteen. Ulkomainonnassa on myös nähty mainoksia, jotka eivät sovellu ulkomainoksiksi.

Seuraava pikavippimainokset kieltävä kaupunki saattaa olla Hamina, joka harkitsee jo mainonnan rajoittamista. Haminan kaupungingeodeetti Sami Suoknuuti kertoi Yle Uutisille pikavippimainosten olevan liian hallitsevia kaupungin katukuvassa. Pikaluottomainonnan rajoituksista käydään keskustelua kesän aikana. Haminan mainospaikkojen sopimukset uusitaan lokakuussa.

Lähde: Yle Uutiset

Vippivastustaja humalassa eduskunnassa

Pikavippien täyskieltoa ajava kansandustaja Sampsa Kataja on esiintynyt eduskunnan täysistunnosssa humalassa. Sössöttävä Kataja piti valtion talousarviota käsittelevän puheenvuoron hieman ennen joulua selkeästi päihtyneenä.

Samoihin aikoihin Kataja luovutti eduskunnalle lakialoitteen, jonka tarkoituksena on kieltää pikavipit. Lakialoitteen on allekirjoittanut enemmistö kansanedustajista, mutta useat tahot ovat kritisoineet sitä paikkansa pitämättömistä perusteluista. Lakiesityksessä muun muassa pidetään pikavippejä vastuullisena suomalaisten velkaantumisongelmista, vaikka tutkimukset osoittavat, että maksuhäiriömerkintöjen kasvavan määrän syynä on muut seikat, kuin pikalainat.

Ennen joulua pidetty, valtion vuoden 2012 talousarviota käsittelevä täysistunto kesti lähes 11 tuntia ja Kataja piti sen aikana useita puheenvuoroja. Myöhemmissä puheenvuoroissa hän oli selvästi päihtyneenä ja esitti asiansa sössöttäen. Kansanedustaja oli siis päihtynyt eduskunnassa työpäivänsä aikana. Kataja oli pyytänyt päihtymystään anteeksi istuntoa johtaneelta Pekka Ravilta seuraavana aamuna.

Kansanedustajan työskentely päihtyneenä on tuomittu useilla netin keskustelufoorumeilla. Kirjoittajat kummastelevat, miten kansanedustaja voi työskennellä humalassa, kun muilla työpaikoilla päihtymyksestä seuraisi irtisanominen tai hoitoonohjaus. Valtiollisen luottamustoimen hoitamista ja koko kansakuntaa koskevien tärkeiden päätösten tekemistä päihteiden vaikutuksen alaisena pidetään vakavana rikkomuksena.

Katajan ajama lakialoite on ensimmäistä kertaa eduskunnan käsittelyssä tiistaina 6.3. Lain käsittely alkaa eduskunnassa lähetekeskustelulla, jossa tuodaan ilmi näkökulmia valiokunnan valmistelua varten. Eduskunta päättää lähetekeskustelussa lakiestyksen lähettämisestä valiokunnan käsittelyksi. Tämän jälkeen seuraa vielä valiokuntakäsittely, lain ensimmäinen käsittely, jossa päätetään lain sisällöstä ja toinen käsittely, jossa lakiehdotus vihdoin hyväksytään tai hylätään.

Toteutuessaan lakialoite kieltäisi vipit täysin ja käytännössä sallisi kulutusluottobisneksen ainoastaan pankeille.

Miksi pikavippihakemuksia hylätään?

Pikavippejä myönnetään Suomen lain ja pikavippipalvelun omien lainaehtojen puitteissa. Laki rajoittaa pikalainojen tarjoamista esimerkiksi luottotietonsa menettäneille tai alaikäisille lainanhakijoille.

Useat syyt voivat estää pikavipin myöntämisen. Lain mukaan lainan saa myöntää 18-vuotiaalle vakituisesti Suomessa asuvalle henkilölle, joka on luotto- ja oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi luottotiedottomalle vippiä on käytännössä mahdotonta myöntää ilman vakuuksia. Lain lisäksi vippipalvelut rajaavat lainojen myöntämistä omien lainaehtojensa mukaisesti, jotka voivat vaihdella palvelusta toiseen.

Yksi vipin saamista rajoittavista seikoista on ikä, sillä alaikäiselle pikavippiä ei voi lain mukaan myöntää ollenkaan. Lisäksi pikavippipalveluilla on käytössä omia ikärajojaan. Osa palveluista ei myönnä pikaluottoa lainkaan esimerkiksi alle 20-vuotiaille ja osa porrastaa ikärajat lainasummien mukaan, jolloin suurempia lainasummia saavat vain vanhemmat hakijat. Osalla lainapalveluista on myös yläikäraja, jolloin vippejä ei myönnetä vanhuksille.

Monet pikavippipalvelut myöntävät suurempia lainasummia ainoastaan vanhoille asiakkaille, jotka ovat ottaneet palvelusta jo vähintään yhden lainan ja maksaneet sen takaisin ajallaan. Vippiä hakiessa on tärkeä varmistaa, että hakija on ikänsä ja asiakassuhteensa puolesta oikeutettu saamaan haluamansa suuruisen lainan.

Yleinen lainahakemuksen hylkäämisen syy on avoinna olevat, eli vanhat maksamattomat lainat. Useat pikavippipalvelut myöntävät vain yhden lainan kerrallaan, eikä uutta lainaa anneta ennen kuin edellinen on maksettu. Mikäli yksikin lasku on päätynyt perintään, on mahdollista, ettei henkilölle myönnetä palvelusta tai samassa konsernissa olevista vippipalveluista enää lainkaan lainoja.

Asiakas voi myös omilla toimillaan aiheuttaa pikavippihakemuksen hylkäämisen. Esimerkiksi virheelliset osoite- tai henkilötiedot tai muut virheelliset tiedot hakemuksessa voivat johtaa hylkäämiseen. Kaikki lainapalvelut eivät myöskään myönnä lainaa asiakkaille, joilla on käytössään pre-paid-liittymä tai salainen puhelinliittymä. Mikäli puhelinliittymän omistajatiedot eivät täsmää vipin lainahakemuksen kanssa, voidaan lainahakemus hylätä.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi pikavippipalvelut tekevät omia riskiarvioitaan, jonka tulos voi estää lainan myöntämisen.

Lainaa hakiessa on hyvä varmistaa lainahakemukseen liittyvät kustannukset. Useilla palveluilla lainan hakeminen on ilmaista, mutta osa perii hakemuksesta maksua esimerkiksi tekstiviestimaksujen muodossa. Lainan hakemiseen liittyvät maksut laskutetaan joka tapauksessa, vaikka lainapäätös olisikin kielteinen. Turvallisinta on hakea laina palvelusta, joka lupaa ilmaisen hakemuksen.

Vippiä hakiessa ehdot on luettava huolellisesti. Lainanhakijan oma huolimattomuus johtaa usein lainahakemuksen hylkäämiseen, kun asiakkaat eivät huomioi palvelun ikä- tai asiakkuusvaatimuksia.

Mitä tapahtuu, jos pikavippi jää maksamatta?

Pikavippi on hyvä keino selvitä yllättävistä taloudellisista ongelmatilanteista, mutta pikalainaa ottaessa on varmistuttava siitä, että oma maksukyky riittää pikavipin maksamiseen ajallaan. Joskus taloudenhallinta voi pettää ja maksuvaikeuksien takia pikavippi jää maksamatta.

Lainanottaja syyllistyy sopimusrikkomukseen, mikäli ei maksa lainaansa takaisin eräpäivään mennessä. Viivästyneestä pikavipistä voidaan periä erilaisia muistutus- ja perimiskuluja sekä viivästyskorkoa, samaan tapaan kuin muistakin maksamatta jääneistä laskuista. Kustannukset nousevat sitä suuremmiksi, mitä myöhemmin erääntyneitä velkojaan alkaa selvittää. Maksuvaikeustilanteissa on tärkeintä pyrkiä hoitamaan erääntyneet vipit mahdollisimman pian esimerkiksi neuvottelemalla uudesta maksuaikatauluista.

Maksamatta jääneen pikavipin kulujen lisäksi tulee ensin perintälain määrämät viivästyskorot ja muistutusmaksut. Koska perintäkustannusten enimmäismäärät säädetään laissa, ovat esimerkiksi muistutusmaksut yhtä suuret, kuin vaikkapa maksamatta jääneessä puhelinlaskussa. Valtionvarainministeriö määrittittelee viivästyskoron määrän. Kulutusluotoissa viivästyskorko on korkeintaan yhtä suuri kuin lainan normaalikorko.

Mikäli vippiä ei hoida ajoissa, se siirtyy perintätoimiston hoidettavaksi, jolloin kulujen lisäksi tulee maksettavaksi perintätoimiston perintäkulut. Laki säätelee myös perintäkustannuksia. Perintäkulut ovat pikavipeissä samansuuruiset kuin muissakin laskuissa. Perintätoimisto voi laskuttaa kirjallisesta maksuvaatimuksesta 21 euroa tai 45 euroa, velan suuruudesta riippuen. Koko jäännössaatavan kirjallisesta maksusuunnitelmasta voidaan laskuttaa 30 euroa. Kokonaiskulut perinnästä voivat olla 190 euroa tai 220 euroa saatavien määrästä riippuen. Enimmäismäärä on sallittua ylittää, mikäli perintä on poikkeuksellisen vaikeaa.

Perintätoimiston kanssa voi yleensä sopia uuden maksuaikataulun, kunhan ottaa yhteyttä perintätoimistoon heti ensimmäisen perintälaskun saatuaan. Näin säästyy maksuhäiriömerkinnältä ja oikeudenkäyntikustannuksilta.

Mikäli velkaa ei hoida perintätoimistonkaan kehoituksesta huolimatta, hoitamaton laina siirtyy tuomioistuimen käsittelyyn. Tällöin kustannukset nousevat suuriksi, sillä velallinen joutuu maksamaan tuomioistuimen käsittelymaksut ja velkojan oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi velalliselle asetetaan tässä vaiheessa luottohäiriömerkintä, joka voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon saamista. Laskun siirtyessä ulosottoon tulee maksettavaksi lisäksi vielä ulosottomaksut. Oikeudenkäyntikulut ovat yleensä 250-370 euroa, mikäli perintä on ongelmaton ja asia etenee nopeasti.

Maksuvaikeuksissa on tärkeä ottaa mahdollisimman pian yhteyttä velkojiin. Rahoitusalalla asiakkaiden maksuvaikeudet eivät ole uusi asia ja yleensä uusi maksusuunnitelma saadaan sovittua, varsinkin jos asiakas ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä selvittääkseen asian. Useilla pikavippipalveluilla on myös mahdollisuus maksulliseen eräpäivänsiirtoon, jonka avulla lainalleen saa lisää maksuaikaa korvausta vastaan. Perintäkuluissa voi säästää huimia summia, kun hoitaa erääntyneen pikavippinsä mahdollisimman pian.

TS: Mies huijasi naapurinsa nimissä tuhansia euroja pikavippeinä

Alastarolainen 25-vuotias mies on tuomittu kahdeksan kuukauden vankeuteen 24 petoksesta ja lukuisista muista rikoksista. Petokset sisältävät myös pikavippejä, jotka tuomittu on ottanut naapurinsa nimissä.

Tuomittu sai otettua petollisesti naapurin nimissä noin 15 pikavippiä, jotka olivat suuruudeltaan 100-300 euroa. Lisäksi 60-vuotiaan naapurin nimiin tilattiin erilaisia tavaroita ja otettiin suurehko laina. Yhteensä petoksella saatua velkaa kertyi lähes 21 000 euron edestä. Tuomittu mies onnistui tekemään kaikki huijaukset runsaan kuukauden aikana vuodenvaihteessa 2008-2009 Loimaalla.

Petokset suoritettiin naamioimalla teot avunannoksi tietokoneongelmissa. Vastaaja tarjoutui auttamaan rivitalonaapuriaan verkkopankkitunnusten hankinnassa, kun 60-vuotias naapuri valitteli, ettei osaa käyttää tietokoneyhteyksiä. Naapuri lupautui ottamaan muutaman 200-300 euron suuruisen pikalainan 25-vuotiaalle miehelle, jotka hän lupasi maksaa takaisin.

Huijauksia tehtiin useita ja vahingot olivat mittavat. Huijaukset sisältävät esimerkiksi 2500 euron suuruisen lainan, jossa tuomittu väärensi naapurinsa nimen lainasopimukseen. Petoksilla hankitut tavarat sisälsivät muun muassa pesukoneen ja kannettavan tietokoneen. Lisäksi naapurin nimissä avatuilla puhelinliittymillä soitettiin lähes 5000 euron edestä ulkomaanpuheluja.

Mies tuomittiin 24 petoksen lisäksi kolmesta petoksen yrityksestä, väärennyksestä, rekisterimerkinnästä ja ampuma-aserikoksesta sekä vahingonteosta. Miehellä oli ennestään muista rikoksista saatu tuomio, jonka takia rangaistus kohtuullistettiin 200 tuntiin yhdyskuntapalvelua. Ampuma-aserikos tapahtui Pöytyällä joulukuussa 2010, jolloin mies ampui laittomalla asella ravintolan kattoon useita laukauksia.

Lähde: Turun Sanomat

Pikavippien vertailu kannattaa

Pikavippejä tarjoavia palveluja on Suomessa jo yli sata, joten vaihtoehtoja erilaisten lainatuotteiden ja palveluiden välillä löytyy runsaasti. Pikavippien vertailu kannattaa, sillä vertailemalla on mahdollista säästää yllättävän paljon pikalainan kustannuksissa.

Vertailun aluksi on tärkeää harkita tarkkaan omaa lainantarvetta ja takaisinmaksukykyä. Pikavippipalveluiden tarjoamat lainasummat ja takaisinmaksuajat vaihtelevat eri palveluiden välillä. Osalla on myös mahdollisuus maksulliseen eräpäivänsiirtoon, mutta yleensä edullisemmaksi tulee ottaa suoraan pikavippi sellaisesta palvelusta, joka tarjoaa suoraan lainahakijalle sopivan maksuajan.

Pienen mahdollinen pikavippi on 20 euroa, mutta useimmilla palveluilla lainasummat alkavat vasta 50 tai 100 eurosta. 20 euron lainan hinta on esimerkiksi Lainasto.fi -palvelussa 8 euroa 15 päivän maksuajalla.

50 euron lainoissa valinnanvaraa on enemmän ja vippivertailusta löytyy kymmeniä 50 euron vippejä tarjoavia pikaluottopalveluja. Edullisimmillaan 50 euron lainan saa Vivukselta ja Viestilainalta, jotka tarjoavat uudelle asiakkaalle ensimmäisen lainan täysin kuluitta. Credit24-palvelu taas laskuttaa 50 euron lainasta 7 päivältä vain 6 euron kulut ja Ferratum 15 päivältä 7 euron kulut. Mikäli lainaa tarvitsee pidemmäksi aikaa, Everyday tarjoaa edullisen vaihtoehdon, sillä 50 euron lainasta 30 päiväksi maksetaan kuluja 8 euroa.

Kalleimmillaan 50 euron lainasta voi joutua maksamaan kustannuksia jopa 29 euroa, joten vertailemalla voi säätää jopa kymmeniä euroja.

Pikavippipalvelut toimivat yleensä lähes samalla idealla, eli tarjoavat helposti ja nopeasti vakuudetonta lainaa täysi-ikäisille suomalaisille. Osassa palveluista on kuitenkin erilaisia etuja, jotka kannattaa ottaa vertailussa huomioon.

Yksi vertailukelpoisista eduista on palveluiden aukioloajat. Todella kiireellisessä rahantarpeessa olevan vippaajan on hyvä huomioida, että vaikka osa palveluista ottavat lainahakemuksia vastaan ympäri vuorokauhden, lainoja myönnetään vain tiettynä aikana vuorokaudesta. Laki sallii pikaluottojen maksun hakijan tilille 7-23 välisenä aikana, mutta on palveluita, joissa maksuja suoritetaan ainoastaan muutaman tunnin aikana iltapäivisin. Tämä kannattaa ottaa huomioon lainaa hakiessa. Mikäli aukioloajat eivät ole selvästi esillä palvelun web-sivuilla, niiden tulisi löytyä ainakin lainaehdoista.

Myös pikalainapalveluiden lainapäätöksen tekemiseen ja lainan maksamiseen tilille kuluvat ajat vaihtelevat palveluiden välillä. Osa pikavippipalveluista lupaa lainapäätöksen ja lainarahat asiakkaan tilille jo muutamissa minuuteissa, kun toisissa palveluissa pikavippiä saa odottaa tunteja tai jopa vuorokauden lainapäätöksen saamisesta.

Pikavippipalveluiden asiakaspalvelu on yksi oleellinen vertailun kohde, sillä asiakaspalveluun on tärkeää saada yhteys, mikäli lainan suhteen tulee ongelmia tai esimerkiksi takaisinmaksu uhkaa viivästyä. Tunnetuimmilla ja arvostetuimmilla palveluilla on yleensä myös hyvä asiakaspalvelu, joka on avoinna joka arkipäivä ja tavoitettavissa sähköpostitse ja puhelimitse.

Mielenkiintoisena lisäetuna osalla pikavippipalveluista on käytössä erilaisia suositteluohjelmia, joissa voi ansaita bonusta suosittelemalla palvelua ystävilleen. Ansaittuja bonuksia voi yleensä käyttää vippien kulujen maksamiseen.

Pikavippiä ottaessa on aina tärkeää tutustua huolellisesti lainaehtoihin ja varmistaa, että on ymmärtänyt kaikki lainan hakemiseen ja takaisinmaksamiseen liittyvät seikat, vaikka tarkempaa vertailua ei suorittaisikaan. Helppoa vertailua etsivälle kustannusten vertailu onnistuu helposti vippivertailukoneen avulla.




Pienlainayhdistykseen uusi jäsen

Pikavippialan toimijoiden yhteinen järjestö Suomen Pienlainayhdistys Ry on saanut uuden jäsenen. Yhdistyksen jäseneksi on hyväksytty 25.1. NDN-Yhtiö Oy, joka toimii pikalaina-alalla nimellä Suomivippi.

Pienlainayhdistyksessä on nyt yhteensä 13 jäsenyritystä, mikä tarkoittaa 70 prosentin markkinaosuutta pikaluottoalalla. Euromääräisesti jäsenten yhteenlaskettu antolainaus oli vuonna 2011 yli 220 miljoonaa euroa.

Suomivippi on Haminassa toimiva pikalainayritys ja on kaikkien Pienlainayhdistyksen jäsenyhdistysten tavoin rekisteröitynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Yritys on myös Suomen Yrittäjien jäsen ja saanut suomalaisen työn Avainlipputunnuksen.

Suomivippi tarjoaa vakuudettomia pikalainoja 50 eurosta aina 1000 euroon asti 30-90 päivän maksuajalla. Ikäraja palvelussa on lainasummasta riippuen 18-25 vuotta, ainoastaan pienemmät lainasummat ovat tarjolla 20-vuotta nuoremmille asiakkaille. Uudet asiakkaat voivat saada lainaa korkeintaan 400 euroa, suuremmat lainasummat ovat tarjolla ainoastaan kanta-asiakkaille.

Pienlainayhdistyksen jäseneksi liittyessään Suomivippi sitoutuu Pienlainayhdistyksen eettisiin sääntöihin, joiden tarkoituksena on luoda alalle hyvä toimintaympäristö niin toimijoille kuin asiakkaillekin. Yhdistys edellyttää jäseniltä nuhteettomuutta ja läpinäkyvää yritystoimintaa, jossa yrityksen yhteys- ja tunnistetiedot ovat selkeästi löydettävissä julkisista lähteistä. Lisäksi yhdistyksen vaatimusten mukaisesti yrityksen tulee lunastaa asiakkaille antamansa lupaukset sekä toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Yhdistys sääntelee myös jäsenyritystensä suorittamaa markkinointia. Säännöissä vaaditaan, että markkinoinnin tulee olla todenmukaista eikä pikaluottoja saa markkinoida alaikäisille. Markkinoinnissa tulee kertoa selkeästi oleelliset tiedot, kuten lainakustannukset eikä asiakasta saa houkutella ylivelkaantumaan. Yrityksiltä vaaditaan myös hyvää asiakaspalvelua, sillä jäsenyritysten tulee vastata arkipäivisin kello 9-16 välillä henkilökohtaisesti asiakkaidensa yhteydenottoihin.

Pienlainayhdistys pyrkii lisäksi edistämään yleistä tietämystä alasta ja on muun muassa tilannut useita tutkimuksia pikavippitoimintaan ja -asiakkuuteen liittyen.

Lähde: Suomen Pienlainayhdistys Ry

Pikavippi myös ilman verkkopankkitunnuksia

Vaikka suurin osa vippipalveluista vaatii asiakkailtaan sähköistä tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla, on osasta palveluita mahdollista saada myös lainaa ilman verkkopankkitunnuksia.

Esimerkiksi pikalainapalvelu Risicum tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden Postin kautta tunnistautumiseen. Käytännössä homma toimii niin, että ensin asiakkaan tulee soittaa Risicumin asiakaspalveluun. Puhelun aikana asiakkaalle annetaan lainapäätös, ja mikäli se on myönteinen, lähetetään asiakkaalle lähimpään Postikonttoriin kirjattu kirje.

Kun kirje saapuu, voi asiakas mennä noutamaan sen henkilökorttinsa näyttäen. Kirjeessä on lainasopimus, sekä -ehdot. Kun asiakas on tutustunut lainaehtoihin ja allekirjoittanut sopimuksen, voi hän lähettää kirjeen takaisin valmiiksi maksetussa palautuskuoressa. Kun kirje lopulta menee takaisin Risicumille, maksetaan vippi viipymättä asiakkaan tilille. Myöhemmillä lainakerroilla samaa hommaa ei tarvitse toistaa, sillä asiakas saa normaalisti henkilökohtaisen PIN-koodin myös Postissa tunnistautuessaan.

Postin kautta tunnistautuessa ei enää voida puhua pikavipistä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta on se kuitenkin erittäin kätevä ominaisuus henkilöille, jotka eivät omista verkkopankkitunnuksia. Henkilökohtainen pankkitili tulee tottakai kuitenkin olla, jotta palvelu voi lainan toimittaa.

Myös ainakin pikavippipalvelu Ferratumilla on käytössään Postin kautta tunnistautuminen.

Velkaongelmat eivät johdu vipeistä

Pikavippien määriä liioitellaan monesti rajusti. Todellisuudessa vain 0,07 prosenttia suomalaisten kotitalouksien velkataakasta on pikavippejä. Asuntolainojen osuus on 76 prosenttia.

Mediassa liioitellaan monesti suomalaisten ottamien pikavippien määrää. Tilastotiedoista käy kuitenkin ilmi, että ainostaan 0,07 prosenttia suomalaisten velkakannasta on vippejä. Julkisuudessa on ollut myös paljon puhetta, että pikalainat olisivat suomalaisten velkaongelmien aiheuttaja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä vain 0,9 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikavipeistä.

9,2 prosentilla maksuhäiriömerkinnän saaneista henkilöistä oli pikavippejä, mutta myös huomattavan paljon muitakin lainoja. 89,9 prosentilla henkilöistä, jotka ovat saaneet luottotietoihinsa maksuhäiriömerkinnän, ei ollut pikavippejä lainkaan. Vuonna 2010 maksuhäiriömerkinnän sai noin 220 000 suomalaista. Vain noin 2000 henkilön maksuhäiriömerkinnät johtuivat ainoastaan pikavipeistä.

On syytä kuitenkin muistaa, että pikalainat voivat pahentaa velkakierrettä entisestään. Jos sinusta tuntuu, että olet ottanut vippejä liikaa, etkä enää selviä niistä, ota pikimmiten yhteyttä oman paikkakuntasi velkaneuvontaan. Velkaneuvonta voi auttaa mm. ottamaan yhteyttä perintätoimistoihin, jotta saataisiin sovittua järkevät maksusuunnitelmat, ja parhaassa tapauksessa vältyttäisiin luottotietojen menettämiseltä. Älä missään tapauksessa ota uutta lainaa, jotta voisit maksaa vanhat velkasi pois.

Lähde: Vippi.fi blogi

Kulutusluottoja 143 kertaa vippejä enemmän

Pankit eivät ole innostuneet ajatuksesta, että heidän pitäisi tuoda markkinoille vipit korvaava, pieni ja lyhytaikainen lainavaihtoehto. Pankkien tarjoamien kulutusluottojen kanta on kuitenkin niin suuri, että pikavippien osuus siitä on vain murto-osa.

Tarkalleen ottaen kulutusluottojen suhde on 143-1. Käytännössä suomalaisilla kotitalouksilla on siis pankkien tarjoamia kulutusluottoja noin 143 kertaa enemmän kuin pieniä pikavippejä.

Suomen Pankki julkaisi loppuvuodesta kuukausitilaston, jonka mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli kulutusluottoja 12 890 miljoonan euron edestä. Pikavippien luottokanta ei ollut syyskuun lopulla kuin murto-osa tästä, noin 90 miljoonaa euroa. Kulutusluottojen kanta on noin tuplaantunut verrattuna vuoteen 2003.

Kulutusluottojen keskimääräinen korko on tänä päivän hieman alle viisi prosenttia. Vuoden 2008 loppupuolella keskiarvo oli huipussaan, jolloin se oli jopa yli kahdeksan prosenttia.

Ainakin keskikorolla mitattuna kulutusluotot ovat pankeille jopa asuntolainoja tuottoisampi lainamuoto. Kulutusluottojen käyttäminen on kuitenkin trendinomaisesti hiipunut vuosien saatossa, joten aivan entisenlainen kultakaivos ei kulutusluottobisnes enää kuitenkaan ole.

Asiasta uutisoi Talouselämä

Pikalainayritykset toivovat itselleen tiukempaa valvontaa

Pikalainatoiminnan rajoituksesta puhutaan paljon julkisuudessa, mutta myös pikalainayritykset toivovat alalle tiukempaa valvontaa.

Suomen Pienlainayhdistys Ry on esittää pienlainatoiminnalle rajoituksia kampanjassaan nimeltä Kolmen kohdan ohjelma pienlaina-asiakkaan parhaaksi. Yhdistyksen kirjoittamassa ohjelmassa todetaan, että alan valvonta kaipaa tehostamista.

Pienlainayhdistyksen mielestä valvonnalle oikea taho olisi Finanssivalvonta, joka on Suomen Pankin yhteydessä toimiva instanssi. Finanssivalvonta eli Fiva valvoo muun muassa pankkien ja sijoituspalveluyritysten sekä pörssin toimintaa. Yhdistyksen mukaan Fivalla on paras asiantuntemus pienlaina-alan valvomiseen ja riittävät keinot joilla mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua.

Tiukka viranomaisvalvonta suojaisi yhdistyksen mukaan ensisijaisesti kuluttajaa, mutta toisi myös alan yrityksille hyvän toimintaympäristön.

Pienlainayhdistys on jo aiemmin esittänyt rajoituksia alalle tuleville yrityksille. Yhdistys toivoo vaatimuksia esimerkiksi uusien yritysten riittävästä pääomasta ja osaamisesta. Uusien toimijoiden on helppo tulla pikavippi-bisnekseen, minkä seurauksena alalle on tullut epäluotettavia yrityksiä. Pikalainayhdistyksen mukaan nämä mustamaalaavat kohtuuttomasti alan mainetta.

Viranomaisvalvonnasta koituvia kustannuksia yhdistys paikkaisi vuosittaisilla toimilupamaksuilla, jotka perittäisiin alan yrityksiltä.

Pikalainayhdistys parantaisi valvontaa myös ottamalla käyttöön Euroopassa yleisen niin kutsutun positiivisen luottorekisterin, jonka avulla pikalainoja tarjoavat palvelut voisivat selvittää asiakkaidensa maksukyvyn nykytilannetta huomattavasti paremmin ja ehkäistä näin ylivelkaantumista.

Positiivisesta luottorekisteristä on mahdollisuus selvittää tiedot lainanhakijan kaikista auki olevista veloista, mikä auttaa kartoittamaan lainanhakijan tilannetta riittävän hyvin, jotta tosiasiallinen maksukyky saadaan selvitettyä. Nykykeinoin tiedot maksuvaikeuksista tulevat aivan liian myöhään ja maksuhäiriömerkinnän kirjautumista odottaessa asiakas ehtii velkaantua merkittävästi lisää. Nykyisin pikalainayrityksillä ei ole keinoja selvittää maksuvaikeuksiin ajautuvan asiakkaan todellista tilannetta.

Creditstar arpoo ilmaisia vippejä

Pikalainapalvelu Creditstar arpoo joulukuun ajan ilmaisia pikavippejä. Joka päivä yksi Creditstarilta pikavipin ottanut voittaa ilmaisen vipin, eli vapautuu lainan korkojen ja kulujen maksamisesta.

Jo 13 onnekasta voittajaa on voittanut ilmaisen pikavipin. Kilpailu on voimassa vielä tämän viikon loppuun, viimeinen arvontapäivä on 1.1.2012. Lisäksi joka viikko arvotaan yksi täysin ilmainen laina, sillä viikoittain yksi onnellinen Creditstarin asiakas vapautuu täysin lainansa takaisinmaksusta.

Kilpailussa voittomahdollisuuksiaan voi lisätä äänillä, jotka määräytyvät asiakastason mukaan. Uudella asiakkaalla on käytössään yksi ääni, kanta-asiakkaalla kaksi ääntä, hopea-asiakkaalla kolme ääntä ja kulta-asiakkaalla jopa neljä ääntä. Palkinnon voi voittaa vain kerran, sillä aiemmin voittaneet eivät osallistu enää uusiin arvontoihin.

Creditstarin tuotteisiin kuuluvat SMS Pikalaina ja Idealaina. SMS Pikalaina on pienempi 50-1000 euron suuruinen laina, jonka laina-aika on korkeintaan 6 kuukautta. Idealaina on suurempiin menoihin soveltuva 1000-2000 euron suuruinen vippi, jonka takaisinmaksuaika on maksimissaan 12 kuukautta. Lisäksi Creditstarin palveluihin kuuluu eräpäivänsiirtopalvelu, jolla laskun eräpäivää voi siirtää 15 tai 30 päivää. Suuremmat lainasummat ovat tarjolla vain kanta-asiakkaille, hopea-asiakkaille ja kaikkein suurimmat, 800-1000 euron arvoiset SMS Pikalainat on tarkoitettu vain kulta-asiakkaille.

Creditstar Groupin yhtiöt ovat toimineet pikalaina-alalla vuodesta 2006 lähtien ja toimivat nykyään Pohjoismaissa ja Baltiassa. Palvelu sijoittaa vastuulliseen lainaamiseen ja joustavaan palveluun. Creditstar Finland Oy on osa Creditstar Groupia ja tarjoaa kulutusluottoja Suomessa ja suomalaisille. Creditstar pyrkii olemaan luotettavin rahoituspalveluiden tarjoaja.

Tutustu Rahat takaisin! -kilpailuun Credistarin sivuilla.

Pikavippiä jouluna?

Joulu sulkee kaupat, liikkeet ja toimistot ja vaikuttaa myös pikavippipalveluiden aukioloaikoihin. Suuri osa pikavippipalveluista myöntää vippejä myös jouluna.

Useissa pikavippipalveluissa lainojen myöntäminen ja maksu toimii normaalisti joulun ajan ja lainat maksetaan tileille reaaliajassa palvelun aukioloaikoina. Lähes kaikissa palveluissa asiakaspalvelu on kuitenkin joulun ajan kiinni, joten mahdolliset kiireelliset asiakaspalveluasiat on hoidettava viimeistään aatonaattona perjantaina tai joulupyhien jälkeen.

Selvitimme muutaman suurimman pikavippipalvelun aukioloaikoja.

Pikavippipalvelu Risicum sulkee puhelinpalvelunsa jouluksi. Asiakaspalvelu puhelimitse on suljettu 24-25.12.2011. Rahoitushakemukset käsitellään kuitenkin normaalisti myös jouluna, mutta Risicumista varoitetaan, että maksuissa voi olla viiveitä. Palvelu lupaa että maksut tehdään viimeistään tapaninpäivänä, eli maanantaina 26.12. kello 7 alkaen.

Vivuksen lainapalvelussa on jouluna poikkeusaikatauluja. Lainapalvelu on auki jouluaattona 24.12. kello 8-23. Muutoin Vivus on auki normaalisti kello 7-23. Lisäksi uudenvuodenpäivänä 1.1.2012 Vivus on auki 9-23. Lainapalvelun lisäksi myös asiakaspalvelussa on poikkeusaikatauluja. Asiakaspalvelu on perjantaina 23.12. auki kello 8-14 välillä ja kokonaan suljettu maanantain 26.12. ja loppiaisen 6.1.2012. Vivus tuo joulumieltä tukemalla tänä jouluna Pelastakaa Lapset Ry:n työtä.

Vippi.fi palvelee aatonaattona 23.12. kello 8-18 välillä ja on joulun ajan 24.12-26.12. suljettuna. Lainapalvelu kuitenkin toimii normaalisti myös joulun ajan ja lainat maksetaan tileille reaaliajassa 7-23 välisenä aikana. Asiakaspalvelu aukeaa jälleen tiistaina 27.12. kello 8 aamulla.

Vippi24.fi -pikavippipalvelussa lainapalvelu on myös normaalisti toiminnassa joulun ajan. Asiakaspalvelu on avoinna perjantaina 23.12. kello 8-18 ja suljettuna joulun 24.12.-26.12. Asiakaspalvelu palvelee normaalisti jälleen tiistaina 27.12.

Joulu on lisännyt hieman pikavippaamista. Yle Uutiset Kainuu kertoi maanantaina jouluvalmistelujen ja lahjaostosten lisäävän paineita pikavippi- ja postimyyntivelkaantumiseen.

Ylen mukaan talous- ja velkaneuvonnan jonot pidentyvät joululomien jälkeen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän johtava talous- ja velkaneuvoja Kirsi Määttä kertoo, että jonot pidentyvät yleensä joulun jälkeen, kun velat tulevat maksuun. Määtän mukaan ihmisten tulisi olla tietoisia läheistensä talousvaikeuksista ja varoa langettamasta vähävaraisille läheisille liian kalliita vaatimuksia jouluna.

Pikavippitoimija vastaa lakialoitteeseen koko sivun mainoksella

Pikavippiyhtiö Tact Group vastaa pikalainojen kieltämistä ajavaan lakialoitteeseen näyttävällä tiedotuskampanjalla. Yhtiö on ostanut Helsingin Sanomista koko sivun ilmoitustilan, jossa oikaistaan julkisuudessa esitettyjä virheellisiä väitteitä pikavipeistä ja pikavippialan toimijoista.

Tact Group vastaa esitettyihin väitteisiin perustelluilla faktoilla. Ilmoituksessa kerrotaan muun muassa pikalainojen osuuden kaikista kotitalouksien luotoista olevan ainoastaan 0,07 prosenttia. Näin pieni osuus kaikista luotoista kertoo, että pikalainat eivät ole velkaongelmien ydinsyy.

Ilmoituksessa mainitaan myös Suomen asiakastiedon tutkimus, jonka mukaan ainoastaan alle prosentti kaikista suomalaisten 329 000 maksuhäiriömerkinnöistä johtui pikavipeistä. Yli 99 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtui siis muista luotoista ja maksuviivästymisistä.

Myös väitteitä pikavippien hurjista koroista ja kuluista oiotaan ilmoituksessa. Tilastokeskuksen mukaan pikalaina maksaa keskimäärin 25 prosenttia koko lainapääomasta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi sadan euron vippi maksaa 25 euroa. Summa sisältää kaikki lainan kulut. Todelliset kulut ovat siis kaukana väitetyistä tuhansista prosenteista.

Vertailuna esitetään pankkien pieniä lainoja. Esimerkiksi pankista otettu 400 euron luotosta peritään pelkkää avausmaksua 100 euroa. Tämän lisäksi lainasta maksetaan pankille korkoa 3 kuukauden euribor-koron mukaan ja lisäksi 7,5 prosentin korko. Pankki perii myös kuukausittaisen 6 euron laskutusmaksun. Asuntolainan todellinen vuosikorko voi olla vain noin kolme prosenttia, mutta käytännössä asuntolainasta maksetaan jokaista lainattua sataa euroa kohden 150 euroa.

Pikavippien kysyntä on kasvanut edelleen negatiivisesta julkisuudesta huolimatta.

KL: Pikavippiyhtiö Ferratum oikaisee pikavippiväitteitä koko sivun mainoksella

Pikalainayhtiö Ferratum vastaa julkisuudessa esitettyihin pikavippiväitteisiin ja eduskunnassa vireillä olevan lakiesityksen perusteluihin mainoskampanjalla.

Kauppalehden mukaan Ferratum on ostanut koko sivun mainostilan ainakin Iltalehdestä ja Iltasanomista. Mainostila on tarkoitus käyttää lakialoitteissa ja mediassa esitettyjen, virheellisten pikavippiväitteiden korjaamiseen. Ferratum moittii vireillä olevia lakiesityksiä värittyneistä taustatiedoista ja puutteellisista lähteistä.

Lehden mukaan Ferratum toivoo kuitenkin tiukempaa pienlainayritysten valvontaa, jonka viranomaiseksi halutaan Finanssivalvonta. Fivan ammattitaito takaisi Ferratumin mukaan alalle puolueettoman ja eettisesti korkeatasoisen valvonnan.

Ferratum oikoo pikalainoista esitettyjä väitteitä myös nettisivuillaan julkaistussa tiedotteessa. Tiedotteessa on kolme kohtaa, joissa oikaistaan käsityksiä muun muassa pikalainojen vuosikoroista, pikalainojen piilokuluista ja pikavippien vaikutuksesta lisääntyneiden luottohäiriöiden määrään.

Ferratum kertoo tiedotteessaan muun muassa faktoja luottohäiriömerkinnöistä. Vuosina 2010 ja 2011 kaikista suomalaisten luottohäiriömerkinnöistä ainoastaan 0,9 prosenttia johtui maksamattomista pikalainoista. Ferratum kritisoi myös laskennallisen vuosikoron sopivuutta lyhytaikaisten lainojen koron kuvaamiseen.

Myös Suomen Pienlainayhdistys ajaa kolmen kohdan ohjelmaa, joista yksi kohta pyrkii saamaan pikalainatoiminnan Finanssivalvonnan alaiseksi pankkien, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden tapaan. Yhdistyksen mukaan valvonta suojaisi kuluttajaa ja toisi lisäksi hyvän toimintaympäristön alan yrityksille.

Lisäksi Pienlainayhdistyksen ajamassa ohjelmassa pyritään saamaan myös Suomeen muualla Euroopan Unionissa yleisesti käytössä oleva niin kutsuttu positiivinen luottorekisteri ja vähentämään käräjäoikeuksien taakkaa ja velkaongelmaisille koituvia kuluja siirtämällä riidattomat saatavat käräjäoikeuden sijaan suoraan ulosottoon.

Pienlainayhdistys: Pikavippikieltoa ajavissa lakialoitteissa virheellisiä väitteitä

Pikavippikieltoon ja pikalainatoiminnan rajoituksiin tähtäävistä lakialoitteista on löydetty virheellisiä ja perusteettomia väitteitä. Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka keräävät eduskunnassa nimiä lakialoitteidensa tueksi. Suomen Pienlainayhdistys kertoo tiedotteessaan havainneensa esitysten perustuvan puutteelliseen selvitystyöhön ja paikkansa pitämättömiin perusteluihin.

Pienlaina-asiakkaiden maksukyky
Sampsa Katajan mukaan pikavippejä hakevat ainoastaan sellaiset asiakkaat, jotka eivät voi saada muuta lainaa. Katajan mukaan tämä todistaa, että pienlainoja käyttävät asiakkaat ovat käytännössä maksukyvyttömiä ja maksukykyiset asiakkaat hakevat muita lainoja pikavippien sijaan.

Todellisuudessa pienlainoja ei myönnetä maksukyvyttömille asiakkaille. Kuluttajasuojalain 14§ mukaan lainan antajan on selvitettävä asiakkaan maksukyky ennen kuin laina voidaan myöntää. Lisäksi vippien myöntäminen maksukyvyttömille asiakkaille ei olisi kannattavaa tai järkevää liiketoimintaa.

Käräjäoikeuden velkomistuomioiden määrän kasvu
Kataja perustelee pikavippikieltoa myös käräjäoikeuksien ruuhkaannuttua velkomustuomioiden lisääntymisen takia. Katajan mukaan riita-asioiden lisääntyminen liittyy pikavippeihin.

Pienlainayhdistyksen mukaan väite ei perustu mihinkään tilastoon eikä sellaista tilastoa edes ole saatavissa oikeushallinnosta. Lisäksi suuriin velkaongelmiin joutuneilla, eli velkajärjestelypäätöksen saaneilla on pääosin kaikkia muita velkatyyppejä ja pikalainoja ainoastaan näiden lisänä.

Pikalainatoiminnan siirtäminen kiinteisiin toimipaikkoihin
Lakialoitteessa ehdotetaan pikalainatoiminnan rajaamista niin, että pikavippejä voisi myöntää ainoastaan kiinteistä toimipaikoista.

Pienlainayhdistyksen mukaan tämä ei aja kuluttajan etuja, sillä se nostaisi merkittävästi kuluttajaluottojen kustannuksia. Yhdistyksen selvityksen mukaan kiinteistä toimipaikoista, eli käytännössä pankeista pienin saatava laina on tällä hetkellä 400 euroa, ja sen kokonaiskustannus on selvästi markkinoilla olevien pikavippien kustannuksia korkeampi.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto toteaa, että lainsäädäntöä tulisi kehittää harkitusti riittäviin selvityksiin pohjautuen.

Lähde: Suomen Pienlainayhdistys Ry:n tiedote

Enemmistö kansanedustajista allekirjoittanut pikavipit kieltävän lakialoitteen

Kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan mukaan enemmistö kansanedustajista on allekirjoittanut lakialoitteen, jonka tarkoituksena on kieltää pikavipit.

Yle Uutiset kertoi Sampsa Katajan saaneen 200 kansanedustajasta 116 allekirjoittamaan lakialoitteen. Kataja kertoi tilanteesta Ylen A-talkissa torstaina.

Oikeusministeriön työryhmä selvittää tarpeita pikavippien rajoittamiseksi kielloilla tai muilla keinoilla. Työryhmä selvittää myös mahdollisia tiukennuksia korkoihin tai muihin kuluihin.

Lakialoitteita on kaksi, joista ensimmäisen päämääränä on kieltää pikaluotot kokonaan. Toinen pyrkii rajoittamaan pikaluottoja eri tavoin. Palveluiden tai tavaroiden ostamisen rahoittamiseksi myönnettäviä kertaluottoja, hyödekesidonnaisia luottoja tai osamaksukauppoja ei pidetä pikaluottoina. Myös kiinteistä toimipaikasta kuluttajalle myönnettävät vipit ja luotot ovat lakialoitteen ulkopuolella.

Toisen lakialoitteen tavoitteena on tiukentaa pikavippien sääntelyä. Lakialoite kieltäisi pikaluottoyhtiöiden ja perintäyhtiöiden suorat ja välilliset omistussuhteet. Lisäksi pikavipeille tulisi korko- ja kulukatto, perintäkulukatto ja tiukennuksia luotonantajien rekisteröintiin. Lakialoitteessa vaaditaan myös lainanhakijan kuukausitulojen, velan käyttötarkoituksen ja muiden velanhoitokykyyn vaikuttavien seikkojen selvittämistä luottopäätöstä tehdessä.

Voita kilpailusta 100 euron ilmainen vippi joka kuukausi

Pikavippikone.fi järjestää kilpailun, jossa voi voittaa joka kuukausi 100 euron ilmaisen vipin. Vippi on todellakin ilmainen, sillä se ei kerrytä kuluja tai korkoja, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin.

Ilmaisen vipin voi voittaa kertomalla Pikavippikoneen kilpailussa hauskan, tavalla tai toisella pikavippeihin tai rahaan liittyvän tarinan. Joka kuukausi paras tarina palkitaan 100 euron palkinnolla.

Kilpailun voittajan ratkaisevat sivuston kävijät, jotka voivat äänestää mielestään parasta tarinaa palvelun kilpailusivulla. Äänestys onnistuu helposti sivulta löytyvän Facebookin -tykkää painikkeen avulla. Uudet tarinat ovat äänestettävissä aina jokaisen kuun ensimmäinen päivä. Tarinoita voi lukea palvelun verkkosivujen kautta, Facebook-sivulla ja uutiskirjeestä.

Osallistuminen onnistuu Pikavippikone.fi -palvelusta löytyvällä kilpailusivun kautta, jossa voi kertoa oman tarinansa. Kertomuksen jättäminen onnistuu myös anonyymisti, sillä tarinan yhteydessä saa käyttää oikean nimen sijaan nimimerkkiä. Kilpailuun voi osallistua vain omalla itse kirjoitetulla tarinalla, mutta tarinoiden määrää ei ole rajoitettu. Kilpailuun voi siis osallistua useammalla tarinalla ja parantaa näin voittomahdollisuuksiaan.

MTV3: Pankkitilejä avattu väärillä tiedoilla pikavippihuijauksia varten

Suomessa on yritetty avata useita pankkitilejä väärennetyillä henkilötiedoilla muun muassa pikavippihuijauksia ja rahanpesua varten. Finanssialan keskusliiton mukaan huijausyrityksiä on ollut tänä vuonna noin 50, joista osa on onnistunut.

Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen kertoi MTV3 Uutisille, että huijausta yritetään useimmin väärennetyllä ajokortilla tai henkilökortilla. Karhusen mukaan yleensä kyse on pienien rahasummien suojaamisesta, mikä viittaa rahanpesuun.

OP-Pohjolan turvallisuuspäällikkö Reijo Lähde kertoi MTV3 Uutisille, että pankkitilejä on yritetty avata väärennetyillä henkilöpapereilla vajaa 10 kertaa tämän vuoden aikana. Lähteen mukaan useimmat ovat jääneet kiinni henkilöpapereita tarkastaessa, mutta muutamassa tapauksessa tili on onnistuttu avaamaan. Tappiota huijauksista on tullut sadoista euroista tuhansiin euroihin tapausta kohden. Lähteen mukaan väärennetyillä henkilötiedoilla avattuja tilejä on yritetty käyttää erityisesti pikavippihuijauksiin. Lähde toteaa, että laittomasti muiden nimissä pikavippejä hakevat eivät halua avata tiliä omilla tiedoillaan.

Myös Nordea Pankissa on törmätty huijausyrityksiin.

Lähde: MTV3 Uutiset

Pikavippejä pyritään kieltämään erikoisilla perusteilla

Pikavippikeskustelu on saanut paljon julkisuutta kokoomuksen kansanedustajan Sampsa Katajan kerätessä nimiä lakialoitteeseen, jonka tarkoituksena on kieltää pikavipit kokonaan.

Katajan mukaan pikavippitoiminta on hädänalaisten ihmisten häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Kataja on väittänyt myös pikavippaajien olevan ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun lainaan maksuhäiriöiden takia. Väite on erikoinen, sillä pikalainoja myöntävät palvelut tarkastavat lainanhakijoiden luottotiedot. Mikäli tiedoista löytyy maksuhäiriömerkintä, ei pikavippiä myönnetä. Rahan lainaaminen maksukyvyttömille asiakkaille ei luonnollisesti olisi kannattavaa tai järkevää liiketoimintaa.

Pienlaina-alan järjestön Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtajan Kari Kuusiston mukaan pikavippejä käyttävät ihmiset, jotka haluavat nopean ja helpon lainan. Pikavippi on näissä tilanteissa sopivin vaihtoehto muille luotoille, ei viimeinen vaihtoehto.

Julkisuudessa pikavippien on väitetty aiheuttavan ylivelkaantumista. Kuusiston myöntää myös pikavippeihin liittyvän jonkin verran maksuongelmia. Kuusiston mukaan ongelmia on myös kaikilla muilla luottomuodoilla, kuten luottokorteilla ja osamaksuilla. Tilanne ei ole niin poikkeuksellinen kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Myös Takuu-Säätiön tiedotteessa kerrotaan, että pikavipit ovat velkaantumisen syy ainoastaan 10 prosentissa Velkalinjalle tulleista puheluista. Takuu-Säätiössä myönnetään, että jo ennestään muilla tavoin velkaantuneet joutuvat ongelmiin myös pikavippien kanssa.

Täyskieltoon ehdotetaan vaihtoehdoksi positiivista luottorekisteriä, jonka avulla pikalainayritykset voisivat tarkistaa asiakkaan luottohistorian ja tehdä luottopäätökset nykyistä kattavammilla tiedoilla. Näin pikaluottoyrityksillä ei tulisi myönnettyä lainoja asiakkaille, jotka ovat ”jo ennestään korviaan myöten veloissa”.

Viestilaina toimii myös Ruotsissa

Suomen Viestilaina Oy on laajentanut toimintaansa myös Ruotsiin. Naapurimaassa pikavippiä tarjoaa viestilainan tytäryhtiö Meddelandelån Sverige AB.

Smslån, eli ”tekstiviestilaina”, on Ruotsissa yleisesti käytetty nimitys pikavipistä. Meddelandelån Sverige AB:n lainatarjonnasta löytyy 1000, 2000 ja 3000 kruunun lainoja. 3000 kruunun lainat ovat vain vanhoille asiakkaille ja kaikissa lainoissa on 30 päivän maksuaika. Lainoja voi hakea tekstiviestillä tai nettipalvelun kautta. Lainoja myönnetään täysi-ikäisille ruotsalaisille. Suomessa Viestilaina on yksi vanhimpia pienlainoja tarjoavia palveluita ja on myös Pienlainayhdistyksen perustajajäseniä.

Myös suomalainen lainapalvelu Vivus löytyy Ruotsin markkinoilta. Vivus kuuluu 4finance -konserniin, jolla on toimipiste myös Ruotsissa. Vivus tarjoaa Ruotsin markkinoilla pikalainoja vähintään 18-vuotiaille henkilöille, joilla vuosittaiset tulot ylittävät 20 000 kruunua. Useimmissa Ruotsin lainapalveluissa on asetettu tietty tuloraja lainan myöntämisen ehdoksi.

Pikavippiyritykseltä vastine Kuluttajaviraston syytteisiin

Kuluttajavirasto kertoi viime viikolla julkaistussa tiedotteessaan vaativansa markkinaoikeutta määräämään OPR-Vakuus Oy:n maksamaan 50 000 euron uhkasakon. Syynä ilmoitettiin OPR-Vakuuden jatkaneen lainvastaista markkinointia Pikavippi.fi -pikalainansa markkinoinnissa.

OPR-Vakuus Oy:n vastineenmukaan aiemmassa markkinoinnissa esiintyneet lainvastaiset tiedot johtuivat mainossuunnittelijan inhimillisestä virheestä, sillä lain vaatimat tiedot olivat muuttuneet vain muutama kuukausi ennen mainosten julkaisua. OPR-Vakuus Oy otti virheelliset mainokset pois välittömästi Kuluttajaviraston yhteydenoton jälkeen.

Uusissa mainoksissa oli ilmoitettu kaikki vaaditut tiedot, mutta tällä kertaa Kuluttajaviraston mukaan liian pienellä fontilla. Pyynnöistä huolimatta Kuluttajavirasto ei OPR-Vakuuden mukaan suostunut kertomaan vaadittua fonttikokoa. Kuluttajaviraston yhteistyöhaluttomuudesta huolimatta OPR-Vakuus keskeytti myös toisen mainoskampanjan ja julkaisi uuden kampanjan, jonka mainoksissa lain vaatimien tietojen pinta-ala mainoksesta oli jopa 31%. Teksti oli luettavissa jopa 15 metrin päästä, kun normaali katseluetäisyys kadunvarsimainoksille on vain viisi metriä.

Kuluttajaviraston tulkinnan mukaan mainokset olivat edelleen laittomia, tällä kertaa syynä, että laki vaatii tietoja esitettäväksi niin paljon, ettei niitä ehdi lukemaan. OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Richard Rosenius toteaa tiedotteessa OPR-Vakuuden olleen koko ajan neuvottelu- ja yhteistyöhalukkaita, mutta Kuluttajavirastolta ei ole pyynnöistä huolimatta saanut neuvoja, apua tai etukäteistulkintaa.

Pikavippiyritysten johtajat tienaavat hyvin

Pikavippiyritysten johtajien tuloista saa leivän pöytään ja vähän enemmänkin. Suurimpien pikalainayhtiöiden johtajat tienasivat viime vuonna mukavasti.

Ferratumin hallituksen puheenjohtajan Jorma Jokelan viime vuoden verotettavat ansiotulot ylsivät lähes 150 000 euroon ja pääomatulot ylittivät 250 000 euroa. Vippi.fi palvelun takaa löytyvän Tact Groupin Ari Valavaara tienasi palkkatuloina 125 000 euroa ja pääomatuloina 31 000 euroa.

Myös Pikavippi.fi, Everyday ja Tuottoa.fi -palveluiden takana olevassa OPR Vakuus -yhtiössä työskentelevät pääsivät mukaville ansioille. Sami Porkka ja Jari Ruuska tienasivat molemmat ansiotuloina noin 50 000 euroa ja pääomatuloina 100 000 euroa.

Risicum ja OK Money -palveluita luotsaava Jouna Hintikka tienasi ansiotuloina 115 000 euroa ja pääomatuloina 3000 euroa. Risicum ja OK Money ovat yhdessä Suomen pienlainamarkkinoiden suurin toimija.

Kuluttaja-asiamies vaatii pikavippipalvelulle mittavia sakkoja

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeuden määräämään pikalainayhtiö OPR-Vakuuden maksamaan mittavan uhkasakon. Kuluttaja-asiamiehen käsityksen mukaan OPR-Vakuus on mainostanut Pikavippi.fi palveluaan lainvastaisesti.

Maksettavaksi vaaditun uhkasakon summa on 50 000 euroa. Uhkasakko määrättiin kuluttaja-asiamiehen puuttuessa OPR-Vakuuden mainontaan maaliskuussa, kun Pikavippi.fi -palvelun mainoksissa ei esitetty kaikkia vaadittavia tietoja. OPR Vakuus lopetti mainoskampanjan neuvoteltuaan kuluttaja-asiamiehen kanssa ja lisäsi vaaditut tiedot uuteen mainoskampanjaansa.

Luoton ehdot ja muut vaaditut tiedot kerrotaan uusissa mainoksissa, mutta tiedot oli kuluttaja-asiamiehen mukaan kirjoitettu liian pienellä tekstillä. Kuluttajaviraston tiedotteen mukaan uudessa mainoksessa ”tiedot on esitetty epäselvästi mainoksen alalaidassa” eikä niitä ”esimerkiksi näe liikkeellä olevasta ajoneuvosta”.

Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan OPR-Vakuus on jatkanut lainvastaista markkinointia ja vaatii uhkasakkoa maksettavaksi.

Karjalainen: Vippifirmat vääristävät vuosikorkoja

Sanomalehti Karjalaisen mukaan pikavippifirmat vääristävät lainapalveluidensa vuosikorkoja. Laki vaatii todellisen vuosikoron ilmoittamisen selkeästi pikavippituotteen yhteydessä, mutta kaikki yritykset eivät noudata lakia.

Yksi tutkituista pikavippipalveluista ei ilmoittanut vuosikorkoa lainkaan ja jopa puolet ilmoittivat lainan todellisen vuosikoron virheellisesti. Lehden tekemässä vertailussa tutkittiin vähintään yksi luottotuote jokaiselta yritykseltä, joka löytyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä luotonantajarekisteristä. Yhteensä tutkittua vippipalveluita oli 80.

Vertailussa tutkittiin myös pikavippien kustannuksia. Kustannusten vaihtelu on suurta, sillä esimerkiksi 100 euron vipistä kahden viikon maksuajalla voi joutua maksamaan takaisin alimmillaan 120 euroa ja korkeimmillaan 150 euroa.

Pikavipit ovat Suomessa suosittuja ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2010 pikavippejä otettiin Suomessa yhteensä 244 miljoonan euron arvosta.

Kymen Sanomat: Pikavippihuijauksesta yhdyskuntapalvelua

Kotkalainen vuonna 1983 syntynyt mieshenkilö huijasi pikalainapalveluja väärillä henkilötiedoilla. Mies huijasi yhteensä 40 luottoyhtiötä. Petoksilla mies onnistui hankkimaan muutamassa viikossa jopa 7000 euroa käyttämällä kahden eri henkilön henkilötietoja.

Miestä syytettiin 48 petoksesta, huumausainerikoksista ja rattijuopumuksesta. Mies myös viljeli kannabista asunnossaan ja jäi kiinni ajettuaan autolla huumeiden vaikutuksen alaisena.

Mies tuomittiin 45 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen, jonka hän saa suorittaa yhdyskuntapalveluna.

Lähde: Kymen Sanomat

Ovatko pikavippien perintäkulut ylisuuret?

Mediassa on viime aikoina puhuttu pikalainojen perintäkuluista, joita on väitetty ylisuuriksi. On varmastikin totta, että jos jättää lainansa maksamatta, sen kulut paisuvat huomattavasti. Esimerkiksi 50 euron lainasta voi tulla satojen eurojen lasku.

Onko kyse sitten kuitenkaan juuri pikavippilaskuista? Ei ole. On ihan sama, minkä lainan jättää maksamatta, tulee sen perintäkuluista ylisuuret. Tämä koskee esimerkiksi myös puhelinlaskuja. Pikalainapalvelu ei ole se, joka suuret kulut aiheuttaa, vaan perintätoimistot ja ennen kaikkea valtio.

Pikalainapalvelut antavat ensimmäisenä maksujen perinnän perintätoimiston tehtäväksi. Perintätoimiston perinnästä aiheutuu muutamien kymmenien eurojen kustannukset. Tämä ei vielä ole kuitenkaan mitään verrattuna siihen, kun perintätoimisto antaa asian eteenpäin ja se menee käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Silloin laskusta vasta tulee useiden satojen eurojen suuruinen. Näin myös kaikkien muidenkin maksamattomien maksujen kohdalla, ei pelkästään vippilaskujen.

On siis täysin liioiteltua puhua, että suuret perintäkulut olisivat millään tavalla pikalainapalveluiden syytä.

YLE: Kuluttamista ihannoiva yhteiskunta johtaa velkaantumiseen

Yhteiskunta on muuttunut kuluttamista ihainnoivaksi, mikä johtaa velkaantumiseen. Tästä kertoo myös velkaneuvonnan maksuttomaan numeroon tulevien soittojen määrä, sillä soitot ovat lisääntyneet kolmanneksella vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkolan mukaan velkaa ei kannata koskaan maksaa uudella velalla, vaikka olisi kuinka pahassa rahapulassa. Veikkola toteaa, että nykyään on tyypillistä ostaa tarpeettomia kulutushyödykkeitä lainarahalla tai kustantaa matka velalla. Veikkola neuvoo nukkumaan yön yli ja ostamaan tavaran vasta, jos siitä haaveilee vielä aamulla.

Veikkola neuvoo laskemaan tarkkaan lainanmaksukykynsä ennen luoton ottamista. Kaikkea ei Veikkolan mukaan kannata kustantaa lainarahalla, esimerkiksi pikavipin ottamista juoman maksamiseen baarissa hän ei pidä järkevänä ratkaisuna.

Lähde: Yle Uutiset

Yle: Valtakunnanvouti huolestui pikavippien myöntämisestä luottotiedottomille

Valtakunnanvouti Juhani Toukola on huolestunut pikavippien myöntämisestä luottotiedottomille. Ulosottojen määrä on kasvanut selvästi tänä vuonna, perittäviä ulosottovelkoja arvioidaan kertyvän tänä vuonna lähes miljardin euron edestä.

Valtakunnanvoudin Ylelle laatimien tilastojen mukaan varattomien määrä on kasvanut työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyessä.

Toukolan mukaan pikavippifirmojen lainananto on vastuutonta, sillä velkaa annetaan niillekin, joilla ei ole luottotiedot kunnossa. Valtakunnanvouti toteaa, että kulutusluotot näkyvät ulosottotilastoissa. Toukolan mukaan kulutusluottoja käytetään yleisesti paikkaamaan aiempaa velkaantumista.

Pikavippien holtittoman myöntämisen lisäksi Toukaa huolettaa velkojen kasaantuminen vähävaraisille. Monilla on vaikeuksia selviytyä veloista.

KL: Kolmasosa kansanedustajista rajoittaisi pikavippejä

Jopa kolmasosa kansanedustajista on pikavippitoimintaa rajoittavan aloitteen takana. Eduskunnalle on annettu 16.9. toimenpidealoite, joka ajaa pikalainatoiminnan kieltämistä. Aloitteen takana ovat muun muassa kokoomuuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja, keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja sdp:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen.

Toimenpidealoitteen on allekirjoittanut 68 kansanedustajaa. Aloitteella haetaan luotonantajien vastuullisuutta ja vaaditaan pikalainatoiminnan säätelyä. Esimerkiksi hakumenettelyä vaaditaan muutettavaksi niin, ettei se onnistu muutaman tekstiviestin lähetyksellä, sillä aloitteen mukaan helppo hakumenettely mahdollistaa ajattelemattomasti tehdyt lainahakemukset.

Aloite vaatii hakumenettelyyn muutoksia, jotka saavat lainanhakijat pohtimaan vipin tarpeellisuutta ja omaa maksukykyään.

Sampsa Katajan mukaan pikavipit tulisi kieltää kokonaan, sillä hänen mukaansa pikavippibisnes pohjautuu ihmisten hätään ja huonoon harkintakykyyn. Myös sisäministeri Päivi Räsänen on vaatinut pikavippien kieltämistä.

Lähde: Kauppalehti

Pikavippi.fi tarjoaa nyt entistäkin suurempia lainoja

Yksi Suomen suosituimmista pikalainapalveluista, Pikavippi.fi, tarjoaa nyt lainoja 50 eurosta aina 1000 euroon asti. Takaisinmaksuaikaa lainoille on saatavilla 14-180 vuorokautta. Aiemmin palvelu on tarjonnut 50-300 euron suuruisia lainoja.

Pikavippi.fi tarjoaa lainojaan täysi-ikäisille Suomen kansalaisille, joilla ei ole häiriömerkintöjä luottotiedoissaan. Palvelun kautta pääsee hakemaan myös 400-2500 euron suuruisia kulutusluottoja, jotka tarjoaa saman yrityksen, eli OPR-Vakuus Oy:n, omistama Ostosraha.fi.

Klikkaa tästä jopa 1000 euron Pikavippi!

Sisäasiainministeri haluaa rajoittaa pikavippialaa

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on huolestunut pikavippivelkaantumisen aiheuttamista velkaongelmista ja nuorten syrjäytymisestä. Räsäsen mukaan pikaluotot vauhdittavat ennestään talousvaikeuksiin ajautuneen nuoren syrjäytymiskierrettä.

Kristillisdemokraattien tiedotteen mukaan Räsänen pelkää pikaluottojen markkinointia helppona ja joustavana keinona rahaongelmien ratkaisuun johtavan harhaan mielenterveyspotilaita, syrjäytyneitä, vammaisia ja muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.

Räsäsen mukaan tehdyt lakimuutokset eivät ole vähentäneet pikavipeistä johtuvia ongelmia ja ylivelkaantuminen jatkuu edelleen. Keinoksi Räsänen ehdottaa tiukempia lakimuutoksia ja jopa pikalainojen kieltämistä.

Luotonantajarekisteriin kuulumattomat luotonantajat

1.6.2011 oli päivä, johon mennessä kaikkien Suomessa toimivien luotonantajien tuli olla rekisteröitynyt Etelä-Suomen Lääninhallituksen ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Kuitenkin vielä tänä päivänäkin markkinoilla toimii luotonantajia, jotka eivät tähän rekisteriin kuulu.

Vaatimuksina rekisteriin pääsemiselle on, että luotonantajayrityksen johtohenkilöt ovat luotettavia, omaavat riittävän kokemuksen luottotoiminnasta, eivätkä ole konkurssissa. Johtohenkilöillä tulee luonnollisestikin olla myös oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa.

Olemme listanneet alapuolelle kaikki luotonantajat, jotka toimivat yhä, vaikka eivät luotonantajarekisteriin kuulukaan.

Maxorel Projects LTD – Vippionline.com, Vippitehdas.com
EC Finland Oy – eCredit.fi
M-Aurora Oy – Hetivippi.fi
Collector Credit AB – Joustolaina.fi
ST-Investment Oy – Vippisaitti.fi
Finance-Aspireclub Oy – Jytkyvippi.fi, Luottokone.fi, Easyraha.fi

Lista päivitetty 18.11.2011

Tienaa 10 euroa itsellesi ja ilmainen 50 euron laina kaverillesi

Pikalainapalvelu Ferratum on aloittanut kampanjan, jolla voit tienata rahaa kutsumalla kavereitasi käyttämään palvelua. Saat itse tilillesi 10 euron palkkion jokaisesta kutsutusta kaverista, ja kaverit saavat 50 euron suuruisen, täysin kuluttoman ensilainan.

Kavereita voi kutsua antamalla heidän puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa Ferratumille. Tämän jälkeen Ferratum lähettää kaverille tekstiviestin jossa kerrotaan kampanjasta. Lisäksi viestiin voi lisätä omat terveiset.

Jotta saisit 10 euron bonuksen, tulee kaverisi hakea laina Ferratumilta. Kaverisi ei myöskään saa peruuttaa lainaa 15 vuorokauden kuluessa. Saat kutsua ainoastaan henkilöitä, jotka tunnet, ja jotka tuntevat sinut.

Palkkio maksetaan tilille, jonka olet ilmoittanut edellisen kerran hakiessasi lainaa Ferratumilta. Palkkio maksetaan aikaisintaan 15, mutta viimeistään 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun suosittelemasi kaveri on hakenut lainan.

Kutsu kavereitasi käyttämään Ferratumia!

OK Moneylta ja Risicumilta 1000 euron ensilainat

OK Money ja Risicum tarjoavat markkinoiden suurimmat ensilainat, sillä molemmista palveluista uudet asiakkaat saavat nyt jopa 1000 euron suuruiset ensilainat.

Risicumin ensilaina on tarjolla yli 23-vuotiaille hyvin raha-asiansa hoitaneille uusille asiakkaille. Pikavippien tuttuun tapaan vakuuksia ei tarvita. Ok Moneyn 1000 euron lainan ikäraja on myös 23 vuotta. Molemmissa 1000 euron pikavipin takaisinmaksuaika on 90 päivää ja todelliseksi vuosikoroksi muodostuu 331,40 prosenttia.

Molemmilla palveluilla on myös edelleen voimassa kilpailut, jossa yhteystietonsa päivittämällä voi voittaa 200 tai 300 euron arvoiset lahjakortit.

Tutustu Ok Moneyhin

Tutustu Risicumiin

Uusi vippipalvelu: Reissuvippi

Aikaisemmin Lainasto.fi lainapalvelua pyörittänyt Lainasto Oy on lanseerannut uuden vippipavelun nimeltään Reissuvippi.

Reissuvippi tarjoaa 23-vuotta täyttäneille asiakkailleen 50-500 euron suuruisia vippejä. Uuden asiakkaan lainasummat ovat kuitenkin joko 50 tai 100 euroa. Laina-ajaksi voi valita joko 15-30 vuorokautta riippuen lainasummasta. Esimerkiksi 100 euron vipistä 15 päivän takaisinmaksuajalla maksetaan takaisin 126 euroa. Ei siis aivan halvin vippipalvelu, mutta takaisinmaksusummat pysyvät kohtuullisissa rajoissa.

Tutustu Reissuvippiin tästä

Joustolaina lahjoittaa osan tuotosta hyväntekeväisyyteen

Suurempia kulutusluottoja tarjoava Joustolaina on mukana hyväntekeväisyydessä lahjoittamalla jokaisesta myönnetystä lainasta yhden euron hyväntekeväisyysjärjestölle.

Joustolainan tukema järjestö Hand in Hand International on Lontoossa toimiva vuonna 2006 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö. Sen toiminta perustuu eri tahojen yhteistyön tukemiselle. Hand in Hand pyrkii pitkäjänteiseen auttamiseen, jossa on mukana tukijoiden lisäksi paikalliset ja kansainväliset yritykset, järjestöt, julkiset tahot ja yksityiset lahjoittajat.

Hand in Hand International auttaa kumppaneitaan rahoituksen järjestämisessä ja seuraa kaikkien projektien kulumista tukien yhteistyökumppaneitaan. Järjestö on sitoutunut pitämään tuen keräämisen ja hallinnon kulut alhaisena, 10-15 prosentissa nettotuloista.

Järjestön toiminta on luonut jopa 692 000 työpaikkaa, joista jokainen elättää keskimäärin neljää ihmistä. Tavoitteena on luoda 10 miljoonaa työpaikkaa ympäri maailmaa.

Tutustu Joustolainaan tästä

Viestilainalta tarjous: 50 euron laina uusille asiakkaille ilman kuluja

Viestilaina tarjoaa nyt uusille asiakkailleen ensimmäisen 50 euron arvoisen lainan täysin kuluitta. Aiemmin ilmaista lainaa on tarjonnut myös Vivus.

Ilmaisen lainan laina-aika on 7 vuorokautta. Laina on täysin kuluton, joten asiakas maksaa takaisin ainoastaan lainaamansa 50 euroa.

Jatkossa asiakas maksaa 50 euron lainastaan kuluja 8 euroa ja laina-aika on pidennetty 15 vuorokauteen. Vaihtoehtoisesti vanha asiakas voi ottaa 50 euron lainan 30 päivän maksuajalla, jolloin kulutu ovat 15 euroa.

Viestilainan suurin laina on jopa 1000 euroa 90 vuorokauden maksuajalla.

Hae lainaa Viestilainalta

Suomen Ennakkopalautus maksaa veronpalautukset ennakkoon asiakkaalle

Veronpalautukset maksetaan tileille tänä vuonna 2.12.2011. VeronpalautusNYT-palvelun kautta veronpalautuksen voi kuitenkin saada tilille jo ennakoon, vaikka saman tien.

Palvelussa ei ole kyse verohallinnon palvelusta, vaan yksityisen yrityksen toiminnasta, joka ostaa asiakkaiden veronpalautuksia. Palvelu toimii verkossa nimellä VeronpalautusNYT. Kyseessä on laina, josta asiakas maksaa 20% palkkion yritykselle.

Suomen Ennakkopalautus Oy:n markkinointipäällikkö Kai Nygård kertoo Sanomalehti Kalevalle palvelun olevan samantyyppinen, kuin yritysten käyttämä factoring-palvelu, jossa omat laskusaatavat myydään rahoitusyhtiöille ja yhtiöt maksavat rahat saman tien yritykselle. Suomen Ennakkopalautus soveltaa palvelussaan samaa mallia yksityishenkilöille suunnattuna.

Nygårdin mukaan kyse ei ole pikavippipalvelusta, joissa laina-aika on tyypillisesti 14-30 vuorokautta ja todelliset vuosikorot 300-1500 prosenttia. VeronpalautusNYT-palvelun laina-aika on 3-6 kuukautta, mutta vuosikorko selvästi perinteisiä pikavippejä alhaisempi, 40-100 prosenttia. Palvelun toiminta on Nygårdin mukaan vastuullista, sillä lainaa myönnetään vain 24 vuotta täyttäneille työssäkäyville tai eläkeläisille.

Kulutusluottoa ilman luottotietoja

Suomesta löytyy lainayhtiö, joka tarjoaa kulutusluottoja myös luottotietonsa menettäneille asiakkaille. Lainoihin vaaditaan vakuus tai pantti, mutta henkilötakausta ei tarvita.

Vippipojat.com hyväksyy pantiksi rekisteröityjä ajoneuvoja, esim. henkilöauton, moottorikelkan tai trailerin, osakehuoneiston, kiinteistön tai kuolinpesäosuuden. Pantti, esimerkiksi henkilöauto, jää lainan ajaksi normaalisti lainanhakijan käyttöön. Asiakkaan huolehdittavaksi jää myös normaalit kulut, esimerkiksi auton verot ja muut maksut sekä vakuutukset.

Lainan voi saada niin yksityiset henkilöt kuin suomalaiset pk-yrityksetkin ja summa on tuhannesta eurosta jopa 50 000 euroon.

Luottohäiriömerkintä ei ole este lainan saamiselle, kunhan pantin arvo ylittää lainasumman arvon.

Risicum yhteistyöhön Suomen Ringetteliiton kanssa

Risicum aloittaa yhteistyön Suomen Ringetteliiton kanssa myöntämällä Ringetteliitolle sponsoritukea lajin edistämistä varten. Kaksivuotisen sponsorisopimuksen avulla myös Risicum saa näkyvyyttä Ringetteliiton sähköisissä medioissa, mikä sopii hyvin verkossa toimivalle ja markkinoivalle pikavippipalvelulle.

Nuorena lajina ringette tarvitsee lisää mediajulkisuutta ja sponsorisopimuksen kautta liitto saa mahdollisuuden kasvattaa lajin julkisuuskuvaa.

Risicumin toimitusjohtajan Jouni Hintikan mukaan yrityksen on helppo samaistua urheiluun ja urheilun sponsorointi on yrityksen strategian mukaista toimintaa. Suomen Ringetteliiton toiminnanjohtaja Salla Mäkelän mukaan ringetteä tukemalla Risicum on mukana edistämässä puhdasta ja välivallatonta urheilua. Risicum saa sponsoroinnin kautta myös kansainvälistä näkyvyyttä ringeten MM-kisojen kautta, jotka pelataan Kanadassa 2013.

Tutustu Risicumiin tästä

Vertaislainapalvelu joutuu turvautumaan kolmannen osapuolen apuun

Vertaislainapalvelu Lainaaja.fi on tehnyt päätöksen ottaa avuksi kolmannen osapuolin, joka tekee lainanhakijoille niin kutsutun luottoreittauksen. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa yhä useammalle hakijalle laina ja karsia huonot maksajat pois. Palvelu lupaa toimella myös sijoittajille parempaa korkoa rahoilleen ja mahdollisesti alhaisempaa korkoa lainanottajille.

Lainaaja.fi päätyi toimiin tilastojensa perusteella, joiden mukaan lainojen takaisinmaksu ajallaan on heikkoa, ja vain murto-osa hakijoista saa lainan.

Pikavippien erikoisuudet esittelyssä

Pikavippien laajasta valikoimasta löytyy myös todellisia erikoisuuksia. Vertaislainat ovat ehkä toisille tuttuja, mutta tiesitkö, että pizzan kylkiäisenä voi saada pikavipin tai että pikavipin avulla voi maksaa tavalliset laskut osamaksuina?

Vertaislainat tarjoavat sosiaalisemman vaihtoehdon pikavipeille ja kulutusluotoille. Vertaislainoissa lainataan rahaa toisilta ihmisiltä, jotka haluavat antaa rahaa lainaan sijoitusmielessä. Vertaislainapalvelu toimii lainan välittäjänä ja hoitaa maksujen siirtämisen perintään jos velallinen ei maksa lainaansa takaisin.

Pizzaraha.fi palvelusta saa kerralla sekä pizzan että pikavipin. Pizza tuodaan suoraan kotiovelle PizzaOnline-palvelun kautta ja pizzan hinnasta ylijäänyt summa maksetaan tilille normaalin pikavipin tavoin. Pizza ja laina maksetaan 14 päivän kuluttua palvelun tarjoavalle pikavippipalvelulle.

EasyBills maksaa tavalliset laskut ajoissa suoraan laskuttajalle, esimerkiksi sähkö- tai puhelinyhtiölle. Laskut maksetaan myöhemmin valittuna eräpäivänä EasyBillsille. Näin laskuihin voi saada lisää maksuaikaa ja jopa mahdollisuuden maksaa laskut useassa erässä.

Apua velkaongelmiin

Erilaiset tahot tarjoavat apua talous- ja velkaongelmiin joutuneille. Tärkeä nyrkkisääntö on, että velkaongelmista on sitä helpompi selvitä, mitä aiemmin niitä lähtee selvittämään.

Talous- ja velkaneuvonta
on maksuton ja lakisääteinen kunnallinen palvelu, joka tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa. Neuvontaan voi soittaa heti, kun tuntuu etteivät omat talousasiat ole hallinnassa. Neuvojan tapaaminen ei johda mihinkään toimenpiteisiin vasten omaa tahtoa, joten soittaminen ja neuvojan tapaaminen on turvallista. Oman velkaneuvojan yhteystiedot löytyvät Kuluttajaviraston sivuilta.

Velkalinja tarjoaa apua puhelimitse myös nimettömänä soittavalle. Velkalinjaan voi soittaa pienistä tai isoista taloushuolista. Keskustelussa kartoitetaan velallisen kokonaistilanne, kerrotaan erilaisista velan järjestelykeinoista ja etuisuuksista, selvitetään mahdollisuudet Takuu-Säätiön takaukseen ja neuvotaan alkuun. Numero löytyy Takuu-Säätiönsivuilta.

MaksuMyöhässä-sivusto tarjoaa tietoa perinnästä ja muuta apua myöhässä oleviin maksuihin ja velkaongelmiin. Sivuilla esitetään kattavasti perinnän eri vaiheet ja selitetään selkeästi miten maksuhäiriömerkintä asetetaan. Tutustu palveluun: MaksuMyöhässä

Takuu-Säätiö on listannut myös kattavan listan erilaisia tahoja, jotka auttavat velkaongelmiin joutuneita.

YLE: Vertaislainasta vaihtoehto pikavipeille

Lainaaja.fi on esimerkki uudenlaisesta lainauspalvelusta. Vertaislainoissa ihmiset lainaavat rahaa toisilleen, palvelun toimiessa lainojen välittäjänä.

Lainaaja.fi -sivuston toimitusjohtaja Tuomas Talola perusti yrityksensä halutessaan tarjota vaihtoehdon pikavipeille. Yritys itsessään ei myönnä lainaa, vaan toimii ainoastaan välittäjänä yksityisten lainaajien ja lainantarjoajien välillä. Talolan mukaan palvelun kautta lainanottaja voi saada pienemmän koron kuin muualta, ja toisaalta sijoittaja paremman koron kuin vaikkapa pankin sijoitustililtä.

Palvelu on suosittu, sillä lainanottajia on reilusti enemmän kuin lainanantajia. Talolan mukaan vain joka viides lainanhakija saa lainan, heistäkin osa vasta uuden hakemuksen kautta. Vertaislainojen keskimääräinen korko oli elokuun alussa 19,88%. Haetut lainamäärät vaihtelevat 1000 eurosta jopa 15 000 euroon.

Lähteet: YLE ja Lainaaja.fi

Tarvetta pikkurahalle? Kokeile onneasi kilpailussa!

Radiokanava NRJ ja pikavippiyhtiö Pikavippi.fi järjestävät vuoden loppuun asti joka viikko kilpailun, jossa palkitaan paras tarina rahoituksella. Kilpailun ideana on kirjoittaa tarina rahoituksen tarpeen kohteesta. Radiokanava NRJ valitsee joka perjantai parhaan tarinan ja Pikavippi.fi huolehtii toiveen rahoituksesta.

Kilpailussa on tämän vuoden aikana rahoitettu tyttären ja perheen matka laulukilpailuun ja Linnanmäen reissu osallistujan pikkuveljelle.

Voittaneet tarinat voi lukea kilpailun Facebook-sivulta.

Pikavippibisnes siirtyy kulutusluottoihin

Aluehallintoviraston rekisteristä löytyy 61 pikavippipalvelua tarjoavaa yritystä. Pikavippimarkkinat ovat täynnä, joten yritysten arvellaan suuntaavan katseensa suurempiin kulutusluottoihin, joissa on enemmän markkinoita ja mahdollisesti suurempia voittoja.

Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto kertoi Kauppalehdelle, ettei alalle juuri mahdu enää uusia yrityksiä. Hän uskoo markkinoiden siirtyvän suurten kulutusluottojen piiriin. Kuusiston mukaan pikavippien suosio ei ole horjunut negatiivisen julkisuuden tai finanssikriisin helpottamisen myötä.

Suomen suurin pikavippiyhtiö siirtyy amerikkalaisomistukseen

Suomen suurin pikavippiyhtiö Risicum on myyty Yhdysvaltalaiselle Dollar Financial Corporationille. Risicumin liikevaihto oli yli 14 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja liikevoitto noin puoli miljoonaa euroa. Kauppasumma oli noin 32 miljoonaa euroa.

Risicumin toimitusjohtaja Jouni Hintikka kertoo yhtiön tiedotteessa yhtiön odottavan innolla yhteistyön aloittamista amerikkalaisyhtiön kanssa. Dollar Financialin mukaan Risicumin johto jatkaa yhtiön palveluksessa. Yhtiö toimii Yhdysvaltojen lisäksi kuudessa maassa.

Risicum työllistää Turussa ja Helsingissä 50 henkilöä. Yrityksen palveluja on käyttänyt jo lähes 200 000 suomalaista.

Pikavippilainsäädäntö käsittelyssä uudessa hallitusohjelmassa

Pikavippien aiheuttamat velkaongelmat ovat olleet aiheena julkisessa keskustelussa pikavippien nostaessa edelleen suosiotaan. Pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu monin tavoin, mutta useat tahot vaativat lain kiristämistä edelleen.

Uudessa hallitusohjelmassa mainitaan pikavippiongelmat. Sen mukaan käräjäoikeuden käsittelemistä velkosmiskanteista yli puolet johtuu pikavipeistä ja ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista.

Ehdotuksina lain tiukentamiseksi on ehdotettu ikärajojen korottamista ja niin sanottua positiivista luottorekisteriä. Helsingin Sanomien mukaan Kuluttajaliitto on ehdottanut jopa hintasääntelyä pikavippeistä perittäviin kuluihin. Oikeusministerin mukaan tämä olisi erittäin poikkeuksellinen ratkaisu.

Nuoret velkaantuvat pikaluottojen takia vanhempia useammin

Talousneuvojien arvioiden mukaan nuoret velkaantuvat pikaluottojen takia useammin kuin vanhemmat asiakkaat. 72 kyselyyn vastanneesta talous- ja velkaneuvojasta alle puolet arvioi alle neljänneksen asiakkaista velkaantuneen nimenomaan pikaluottojen vuoksi. Vastanneista 30 prosenttia arvioi 26-50 prosenttia alle 30-vuotiaista nuorista asiakkaista velkaantuneen pikalainojen seurauksena. Continue reading

Sijoitusmahdollisuus kuluttajatuottoliiketoiminnassa

Tuottoa.fi tarjoaa sijoitusmahdollisuuden, jossa sijoituksilla rahoitetaan suomalaista kuluttajatuottoliiketoimintaa. Sijoittaminen on helppoa ja pienelläkin sijoituksella voi saada hyvän tuoton. Pienin sijoitussumma on 1000 euroa, jolla voi saada 4-8 prosentin verovapaan tuoton, mikä vastaa 11,11% veronalaista tuottoa.

Palvelu käynnistyi keväällä 2011, ja sitä on testattu mukana olleiden sijoittajien kanssa. Palautteen perusteella konsepti on todettu toimivaksi ja tuottoprosentteja on nostettu aiemmasta 3-5 prosentista.

Sijoitus on voimassa toistaiseksi, joten sen voi lopettaa milloin vain. Aloitus- tai muitakaan kuluja ei peritä. Sijoitus onnistuu helposti ja tuotot tilitetään sijoittajan tilille joka kuukausi.

Tutustu tästä

Positiivinen luottorekisteri myös Suomeen?

Uusi hallitus kaavailee pikavippejä koskevien lakien uudistamista. Johannes Koskisen (sd.) mukaan pikavippejä koskevat lait aiotaan käydä läpi ja samalla selvittää, voisiko Suomeen perustaa Euroopassa laajalti käytössä olevan, ns. positiivisen luottorekisterin. Asiasta kertoi Uutispäivä Demari.

Positiivinen luottorekisteri paljastaa pankeille ja pikavippiyrityksen lainanhakijalla ennestään olevat velat. Johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta vastustaa positiivista luottorekisteriä, mutta ehdottaa markkinahäiriömaksua, jolla sääntöjä rikkovat pikavippiyritykset saataisiin kuriin.

Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mukaan koko pikavippibisnes pitäisi lakkauttaa. Hänen mukaansa lakkauttaminen olisi kaikkien muiden, paitsi pikavippiyritysten etu.

HS: Pikavipeillä Ruotsissa tiukat ikärajat

Suomessa pikavipeistä koituneet velkaongelmat kohdistuvat erityisesti nuoriin. Syrjäytyminen johtuu osaksi velkaantumisesta, ulosotossa olevaa luottotietonsa menettänyttä nuorta ei työnteko motivoi.

Pikavipit ovat yleistyneet huimasti vuoden 2005 jälkeen, mutta myös oikeuteen päätyvät velkariidat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Pikavippitarjoukset ovat houkuttelevia, mainonta on aggressiivista ja pikavippien hakeminen on todella helppoa.

Suomen lainsäädäntö pyrkii estämään pikavippien aiheuttamia ongelmia. Suomessa pikavippejä tarjoavien yritysten on pakko rekisteröityä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin, minne ei hyväksytä yrityksiä, joiden johtohenkilöt eivät ole riittävän päteviä tai luotettavia hoitamaan luotonantojapalveluja. Suomessa pikalainoja ei saa maksaa asiakkaan tilille öisin ja palveluissa on aina ilmoitettava todellinen vuosikorko. Myös luotonantajan henkilöllisyys ja maksukyky on tarkistettava.

Ruotsissa lainsäädäntö on huomattavasti tiukempaa, siellä pikavippejä ei saa myöntää alle 30-vuotiaille.

Lähde: Helsingin Sanomat

Pikavippipalvelu hoitaa laskusi

Pikavippipalvelu Ferratum on lanseerannut uuden pikavippi-tyyppisen palvelun, joka tarjoaa luottoa laskujen maksamiseen. EasyBills-niminen palvelu hoitaa laskun ajallaan, minkä jälkeen asiakas maksaa laskun maksamisesta aiheutuneen luoton ja kulut EasyBillsille. Kulut riippuvat laskun summasta, valitusta maksuajasta ja maksuerien määrästä.

Koska kyseessä on luotollinen maksupalvelu, tehdään EasyBillsille lainahakemus. Jos hakemus hyväksytään, EasyBills maksaa laskun ja lainasopimus syntyy.

Tutustu Easybills -palveluun

Vivukselta ilmainen pikavippi nyt jopa 300 euroa

Pikalainapalvelu Vivuksen ”ilmainen pikavippi” eli kuluton ensilaina on noussut 300 euroon asti. Ilmaisella pikavipillä tarkoitetaan Vivuksen ensilainaa, josta ei peritä korkoja tai kuluja. Esimerkiksi 300 euron lainasta maksetaan takaisin vain 300 euroa. Kyseessä on markkinoiden ensimmäinen ilmainen pikavippi.

Myös nykyisten asiakkaiden lainarajaa on korotettu, vanhat asiakkaat voivat ottaa pikavippejä 500 euroon asti. Nykyisiltä asiakkailta perittyjä kuluja voi maksaa Vivuksen suosittelujärjestelmällä, jonka kautta asiakas saa bonuseuroja lainakustannuksiin käytettäväksi kutsuessaan tuttaviaan Vivuksen asiakkaiksi. Bonusta maksetaan 20e jokaisesta uudesta asiakkaasta. Vanhakin asiakas voi saada ilmaisen lainan, esimerkiksi 240 euron suuruisen lainan 7 päiväksi saa kuluitta kutsumalla mukaan jo yhden ystävän.

Pikavippejä otetaan koko ajan enemmän

Tilastokeskuksen ensimmäisen vuosineljänneksen Luottokantataulukon mukaan pikavippien suosio on noussut selvästi. Tilastoitujen pikalainayritysten määrä oli kasvanut alkuvuonna 2011 vuodentakaisesta 12 yrityksellä ja myönnettyjen pikaluottojen määrä yli 14 miljoonalla eurolla. Määrällisesti pikalainoja myönnettiin vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 321000 kappaletta, mikä on lähes 37000 enemmän kuin vuosi aiemmin.

Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pikaluottoja myönnettiin yhteensä melkein 70 miljoonalla eurolla. Vuotta aiemmin luottoja myönnettiin lähes 56 miljoonalla eurolla. Pikalainojen suosion kasvaessa kulut ovat kuitenkin pienentyneet, vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kulut olivat pikaluottoa kohden 25,4 prosenttia lainan pääomasta.

Yhteensä kuluja maksettiin pikalainoista alkuvuonna 2011 lähes 18 miljoonaa euroa, kun vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kulujen yhteissumma oli lähes 15 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti lähes 27 prosenttia lainapääomasta.

Nämä syyt voivat johtaa pikavippihakemuksen hylkäämiseen

Pikavippiä ei myönnetä kaikille, joten lainan ehdot tulee lukea tarkkaan ennen lainahakemuksen jättämistä. Yleensä vaaditaan, että hakijalla on puhtaat luottotiedot ja riittävästi ikää, jotta laina voidaan myöntää.

Pikavippejä myönnetään yleensä vain hakijoille, joilla on puhtaat luottotiedot. Hylkäämiseen johtaa automaattisesti hakijan itsensä asettama lainakielto. Lainakielto asetetaan pyytämällä sitä pikavippiyrityksen asiakaspalvelusta eikä kieltoa voi purkaa. Omatieto.fi -palvelussa asetettu oma luottokielto estää myös luottojen myöntämisen. Esimeriksi Vippi.fi -palvelussa mainitaan yleisimmiksi syiksi lainahakemuksen hylkäämiseen luottohäiriömerkintä ja aikaisemman velan maksamatta jättäminen tai perintään siirtyminen.

Useilla pikavippiyhtiöillä on myös oma riskiarvionsa, jonka perusteella laina voidaan jättää myöntämättä.

Pienlainayhdistykseen uusi jäsen

Ainalaina, eli Oy Netford Capital Ltd on hyväksytty Suomen Pienlainayhdistys Ry:n jäseneksi. Ainalaina on yhdistyksen kymmenes jäsen. Ainalaina kuuluu alan 20 suurimman yrityksen joukkoon 745 000 euron liikevaihdolla. Muita jäseniä ovat Ferratum, Get Capital, Monetti, Pikavippi, Rahapuu, Risicum, Terrarahoitus, Viestilaina ja Vippi.fi.

Ainalainalla on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-merkin käyttöoikeus. Avainlippu kertoo tuotteen kotimaisuudesta, turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Suomen Pienlainayhdistyksen tarkoitus on kehittää hyvää luotonantotapaa. Yhdistys perustettiin lisäämään kuluttajien ja sidosryhmien tietoutta pienlainatoiminnasta ja edistämään toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhdistys pyrkii hoitamaan yhteiskuntasuhteita ja lisäämään alan yleistä arvostusta. Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenten yhteenlaskettu markkinaosuus pienlainojen myöntämisessä on 65 prosenttia.

Vippiyritysten luotonantajarekisteri

31.5.2011 tuli täyteen päivämäärä, jolloin kaikkien vippialalla toimivien yritysten tuli olla viimeistään rekisteröitynyt Etelä-Suomen lääninhallituksen luotonantajarekisteriin. Eduskunnan vuonna 2010 säätämän lain mukaan tämän päivämäärän jälkeen rekisteröimättömät vippiyritykset eivät saa harjoittaa luotonantotoimintaa. 31.5.2011 mennessä luotonantajarekisteriin oli rekisteröitynyt yhteensä 57 yritystä.

Alla olevasta listasta näet rekisteriin liittyneet yritykset. Mikäli jokin muu toimija kuin nämä listaan merkityt tahot tarjoaa pikalainoja, ei kyseinen yrittäjä ole laillisin toimin liikkeellä. Ole siis tarkkaan ja tarkasta, mistä vippisi otat.

7.6.2011 mennessä luotonantajarekisteriin hyväksysyt vippiyritykset ovat:

  • Aasa Oy
  • Abro Rahoitus Suomi Oy
  • ACT Rahoitus Oy
  • Alina Rahoitus Oy
  • Alipes Oy
  • Amex Rahoitus Oy
  • Annali Oy
  • Arctic Freetime Service Oy
  • Businesspojat Oy
  • CC Rahoitus Oy
  • Credit Point Finland Oy
  • Ege Finance Oy
  • Euroloan Consumer Finance Oyj
  • Euronic Oy
  • Ferratum Finland Oy
  • Finaref Oy
  • Forso Finance Oy
  • Get Capital Oy
  • Herttaysi Oy
  • Instant Consulting Oy
  • J.W.-Yhtiöt Oy
  • KM Karico Oy
  • Lainasto Oy
  • Lauroo Finance Oy
  • Lindorff Invest Oy
  • Luoteen Sirtox Oy
  • Maxmani Oy
  • MCB Finance Finalnd Oy
  • Meriva Rahoitus Oy
  • Mikrovippi Oy
  • MMJ Laina Oy
  • NDN-Yhtiö Oy
  • Nordic Rahoitus Oy
  • Nordicredit Oy
  • Nuevo Oy
  • OK Money Finance Oy
  • OPR-Vakuus Oy
  • Oy Atlas-Invest AB
  • Oy Botnia Finance AB
  • Oy Intrumia AB
  • Oy Mr Capital AB
  • Oy Netford Capital Ltd
  • Petittrade Oy
  • Risicum Oyj
  • RR Finance Finland Oy
  • SAV-Rahoitus Oyj
  • Suomen Asiakasluotto Oy
  • Suomen Ennakkopalautus Oy
  • Suomen Rahoitusyhtiö Oy
  • Suomen Takuulaina Oy
  • Suomen Viestilaina Oy
  • Terrarahoitus Oy
  • Top Finance Oy
  • Toyota Finance Finland Oy
  • Vipster Oy
  • Vivus.fi Oy
  • WHT-Yhtiöt Oy

TS: Mies huijasi kymmeniä tuhansia euroja useilta pikavippiyhtiöiltä

Varsinais-Suomen kärjäoikeus on tuominnut 33-vuotiaan peliongelmaisen miehen kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä petoksesta, 15 väärennyksestä ja kahdesta petoksesta.

Huijauksista mies onnistui saamaan samassa taloudessa asuvan isänsä luottotietoja käyttämällä lainoja yli 20 pikavippiyhtiöltä ja kuudelta pankilta ja luottoyhtiöltä. Tuomittu sai kymmeniä kulutusluottoja, useita luottokortteja, matkapuhelimen liittymäsopimuksen ja useita tuotteita. Lainoja mies sai yli 46 000 euron edestä, josta seurasi yli 60 000 euron korvauslasku yhteensä 36 asianomistajalle. Rikokset tapahtuivat toukokuun 2007 ja tammikuun 2010 välillä. Rahat mies käytti nettipeleihin.

Lähde: Turun Sanomat

Useimmat käyttävät pikalainoja järkevästi

Finanssialan keskusliiton raportin mukaan useimmat ottavat vain yhden pikalainan kerrallaan. Tavallisinta on, että lainanottajalla on vain yksi pikaluotto kerrallaan. Jopa 71 prosentilla kulutusluottoja omaavista vastaajista oli vain yksi kulutusluotto. Vuosi sitten osuus oli 52 prosenttia. Kolme tai useampia pikavippejä on keskimääräistä useammin vanhemmilla, 40-44 -vuotiailla.

Alle kaksi prosenttia suomalaisista kertoi ottaneensa pikalainan viimeisen vuoden aikana. Määrä on laskenut edellisestä vuodesta, jolloin vastaava osuus oli 2,3 prosenttia. Suosituimpia pikalainat ovat 20-28 -vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Edelleen pikalainoja suosivat kuluttajat, jotka suunnittelevat talouttaan korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan. Pikavippit ovat myös sellaisten kuluttajien suosiossa, joilla menot ovat tuloja suurempia. He ottivat pikalainoja menojensa kattamiseen.

Tuottoa.fi on erilainen sijoituspalvelu

OPR-Vakuus Oy on avannut uuden Tuottoa.fi -palvelun, joka on uudenlainen, tavallisille suomalaisille suunnattu sijoitustuote Suomessa.

Sijoitus onnistuu jo 1000 euron sijoituksella, eikä sijoituksesta peritä aloitus-, hallinnointi-, eikä muitakaan kuluja. Sijoituksella ei ole määräaikaa ja osakkeet lunastetaan takaisin alkuperäisellä merkintähinnalla, kun sijoitus halutaan lopettaa.

Sijoituksesta saa osinkotuottoa, joka tilitetään kuukausittain sijoittajalle. Tulot verotetaan osinkotuloina. Osinko maksetaan voitonjakokelpoisista varoista ja edellyttää, että yhtiö on maksukykyinen.

Sijoitus ei kuulu talltussuojarahaston piiriin eikä ole pääomaturvattu. Osakkeet eivät myöskään ole arvopaperimarkkinalain mukaisia arvopapereita.

Sijoituksilla OPR-Vakuus Oy rahoittaa Suomessa ja suomalaisille tapahtuvaa kuluttajaluottoliiketoimintaa, tarkoituksena saada edullinen rahoitus liiketoiminnalle ja samalla sijoittajalle hyvä tuotto sijoitukselleen.

Lähde: Lehdistötiedote

LHV-pankki tarjoaa kulutusluottoja Suomessa

Virolainen LHV-pankki on tullut myös Suomen markkinoille ja tarjoaa edullisia kulutusluottoja. Kulutusluotot ovat pikavippejä suurempia lainoja.

LHV-pankki on perustettu vuonna 1999 ja Suomen markkinoille se on tullut vuonna 2011. LHV työllistää yli 100 henkilöä Virossa, Latviassa, Liettuassa ja nyt myös Suomessa. LHV:n tavoitteena on taloudellisen elämäntavan edistäminen ja sijoittajatiedon lisääminen. Näihin tavoitteisiin pankki pyrkii mm. vuosittaisilla sijoittajaseminaareilla ja virtuaalisella pörssipelillä. Suomessa LHV toimii Finanssivalvonnan alaisena.

LHV tarjoaa 1000-6000 euron kiinteäkorkoisia kulutusluottoja 12-36 kuukauden maksuajalla. Kiinteä korko on 9,9%. LHV-pankki harjoittaa vastuullista luotonantoa, minkä takia asiakkaan tiedot tarkastateen perusteellisesti ja lainoja myönnetään tiukan luotonmyöntöpolitiikan ja perusteellisen hakemuskäsittelyn perusteella. Pankki selvittää tarkoin lainanhakijan maksukyvyn, jotta lainanottajat välttyvät ottamasta ylisuuria luottoja talouteensa nähden.

Uusi prepaid- luottokortti CreditUpilta

CreditUp MasterCard on kuin normaali MasterCard -luottokortti, mutta se toimii prepaid-periaatteella. Rahaa ladataan kortille ennakkoon, minkä jälkeen korttia voi käyttää kuin tavallista luottokorttia. Prepaid MasterCard toimii kaikkialla missä tavallinenkin MasterCard, myös ulkomailla useissa paikoissa.

Kortin voi tilata CreditUpin sivuilta, minkä jälkeen PIN-koodi ja kortti postitetaan kotiin. Rahan siirto onnistuu normaalilla pankkisiirrolla.

Kortti on myös turvallinen nettiostoissa, koska sillä ei voi ylittää tiliä ja CreditUp MasterCardia käyttäessä käyttäjän ei tarvitse luovuttaa palveluun oikean luottokorttinsa numeroa.

Kortin voi saada vaikka tuloja ei olisikaan tai hakijalla olisi luottohäiriömerkintä.