Pikavippilaki sai lausunnon perustuslakivaliokunnasta

Eduskunnassa käsiteltiin syyskuun alussa lakialoitetta koskien pikavippien korkoja. Esitetyssä lakialoitteessa haluttiin rajoittaa pikavippien todellinen vuosikorko 50 prosenttiin lisättynä voimassa olevalla marginaalikorolla, kun tällä hetkellä todellinen vuosikorko on keskimäärin 920 prosenttia. Kuitenkin vaikka todellinen vuosikorko näyttää hurjalta, niin harvoin pikavippien takaisinmaksettava summa on 20 prosenttia suurempi, kuin alkuperäinen lainasumma.

Koska korkoja halutaan rajoittaa niin paljon, nousi esiin kysymys, että loukkaako uusi laki omaisuuden suojaa sekä elinkeinovapautta. Lakialoite meni perustuslakivaliokunnalle käsiteltäväksi, jotta voidaan pohtia voidaanko laki hyväksyä sellaisenaan, vai täytyykö siihen tehdä muutoksia.

Perustuslakivaliokunnassa todettiin, että lakiehdotus puuttuu voimakkaasti omaisuuden suojaan sekä elinkeinovapauteen. Lakiehdotus puuttuu luotonantajan sekä luotonottajan vapauteen sopia pienestä kuluttajaluoton korosta sekä luotosta aiheutuvista kustannuksista.

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että koska korkoja rajataan niin voimakkaasti, tulee se vaikuttamaan pikalainayhtiöiden saamaan tuottoon. Lausunnon mukaan on hyvin todennäköistä että toiminta tulee vähentymään nykyisellään reilusti, ellei jopa loppumaan kokonaan.

Perustuslakivaliokunta perusteli lain olevan hyväksyttävä, sillä aiemmat toimet pikavipeistä aiheutuvien velkojen vähentämiseksi eivät ole tehonneet. Valiokunnan mukaan on yhteisen hyvän vuoksi parempi rajoittaa vippejä reilummin. Aiemmin pikavippien mainostamista on rajoitettu sekä ohjeistettu lailla, sekä kaikkien pikaluottoa tarjoavien yritysten on rekisteröidyttävä luotonantajarekisteriin.

Lausunnossa todetaan, että koska pikavippivelasta voi tulla henkilölle pitkäkin ulosotto, niin se heikentää henkilön ihmisarvoista elämää huomattavasti. Tämän vuoksi on yhteiskunnallisesti perusteltua rajoittaa pikavippien korkoja reilusti, jotta niistä ei kertyisi kenellekään niin suuria velkoja, että niistä ei voisi selviytyä kohtuullisessa ajassa.

Perustuslakivaliokunnassa ollaan kuitenkin huolissaan siitä, tuleeko uusi laki lisäämään pimeitä lainamarkkinoita tai siirtämään toimintaa ulkomaille. Tutkijoiden mukaan pimeät lainamarkkinat ovat suuri uhka, sillä niitä ei ole mikään taho valvomassa. Lausunnossa myös pyydetään kiinnittämään huomiota siihen alkaako toiminta kiertämään jollain tapaa lakia tarjoamalla hieman erityyppistä palvelua, kuten vaikka hyödykesidonnaisten luottojen kautta.

Pikalainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto toteaa blogissaan lausunnon olleen tehty heikoin perusteluin. Lausunnossa, kuten myöskään lakialoitteessa ei ole otettu huomioon, kommentteja useammalta taholta. Päätökset ovat tehty yksimielisesti ja lakialoitteessa faktat saapuivat työryhmälle vasta, kun lain pääpiirteet oli päätetty. Yleensä valiokunnissa sekä tuomioistuimessa käytetään molempien osapuolten kuulemisvelvoitetta, mutta tässä tapauksessa ei tätä noudatettu.

Hae lainaa

Muita Artikkeleita