Pieniä lainoja tarvitaan edelleen

Suomalaiset ottivat pelkästään viime vuoden heinä-syyskuussa yhteensä 386 000 pikavippiä, arvoltaan keskimäärin 276 euroa. Pikalainojen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa.

Vippaamiselle tulee loppu, kun uusi pikaluottolaki tulee voimaan. Lain voimaantuloa odotetaan viimeistään alkukesälle.

Laki kieltää pikavippien ylimääräiset tekstiviestikulut ja ennen kaikkea rajoittaa pikavippien korkokulut pieneen osaan nykyisestä. Vielä toistaiseksi kuukauden maksuajalla otettu sadan euron pikavippi tuottaa korkokuluja 20 – 30 euroa, uuden lain myötä vastaavan lainan kulut saisivat olla vain nelisen euroa.

Laki sisältää korkokaton, jonka mukaan alle 2000 euron luottojen todellinen vuosikorko saa jatkossa olla vain reilu 50 prosenttia. Todellisen vuosikoron rajoitukset iskevät etenkin rahamäärältään pienehköihin, lyhytaikaisiin luottoihin. Lainantarjoajan on pystyttävä pienten luottojen tapauksessa kattamaan luoton myöntämisestä ja maksamisesta syntyvät kulut siinä missä suurtenkin.

Todellinen vuosikorko kertoo, kuinka paljon suurempi velka on vuoden kuluttua sen ottamisesta. Pikavippejä ei kuitenkaan oteta vuosiksi, vaan korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi. Siksi pikavippien todelliset vuosikorotkin nousevat helposti hurjiin lukemiin.

Korkokaton vaikutus pikavippialaan arvioidaan dramaattiseksi.

– Nykymuotoiset vipit, joita on myönnetty vuodesta 2005 saakka, katoavat. Tästä tuli tällainen kahdeksan vuoden tarina, sanoo Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto Ylen haastattelussa.

Pikavipit ovat niin suosittuja, että pienten lainojen kysyntä tuskin loppuu heti, kun uusi laki tulee voimaan. Kukaan ei vielä tiedä, mitä tulee tilalle, mutta pikavippiyrityksissä uusia lainamuotoja todennäköisesti pohditaan parhaillaan kuumeisesti.

Kuusistokin uskoo, että korkokatto aiheuttaa pikavippialan uusjaon. Jäljelle jäävät ne yritykset, jotka keksivät uusia ansaintakeinoja.

Yksi keino jatkaa lainatoimintaa olisi laina-aikojen pidentäminen. Vaikka sadan euron pikavipistä saisi kuukaudessa periä vain muutaman euron kulut, vuodessa saisi periä jo 50 euroa. Mikään patenttiratkaisu se ei kuitenkaan ole.

– Kun laina-aikaa lähdetään pidentämään, luottotappiot lisääntyvät. Nyt keskimääräinen vipin takaisinmaksuaika on noin 33 päivää. Jos takaisinmaksuaikaa pidennettäisiin, vaatisi se vippiyrityksiltä enemmän pääomaa, Kuusisto kertoo.

Yksi tapa taata pienen lainan saanti olisi sosiaalinen luototus. Noin 30 kuntaa tarjoaa sosiaalisia luottoja, mutta järjestelmä on vasta alkuvaiheessa. Sosiaalisia luottoja käytetään kuitenkin lähinnä vanhojen lainojen järjestelyyn, ei hankintojen tekemiseen.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar muistuttaa, että pieniä lainoja tarvitaan.

– Tosiasia on se, että me tarvitsemme tähän maahan jonkinlainen luototusjärjestelmän myös sellaisille ihmisille, joilla on suurempi riskitaso. Mutta pikavipit eivät välttämättä ole se järjestelmä, jolla tätä ongelmaa pitäisi hoitaa, Pantzar sanoo.

Hae lainaa

Muita Artikkeleita