Joko uusi laki vähentää pikavippiyrityksiä?

Tämän vuoden aikana jo 12 pikalainayritystä on lopettanut toimintansa. Määrä on huomattava, sillä vielä viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämässä luotonantajarekisterissä oli 87 pikavippiyritystä.

Koko viime vuoden aikana omasta tahdostaan pikalainatoiminnan lopetti vain neljä yritystä, kertoo Taloussanomat.

Ylitarkastaja Tuija Karsimus Etelä-Suomen aluehallintovirastosta arvelee, että lopettamisten taustalla on uusi pienluottoja säätelevä laki. Eduskunta hyväksyi niin sanotun pikavippilain helmikuun alkupuolella. Laki asettaa pikavipeille korkokaton, joten jatkossa vipin todellinen vuosikorko saa olla vain viitekorko lisättynä 50 prosentilla.

Pikavippiyritysten määrä ei tosin ole vähentynyt niin radikaalisti kuin aluksi näyttää, sillä toimintansa lopettaneista yrityksistä yhdeksän oli osa samaa rypästä. Lisäksi Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvelee Taloussanomille, ettei rekisteröityjen pikavippiyritysten määrän muutoksista kannata kummoisia päätellä. Ala on nimittäin normaalistikin varsin aallokkoinen.

Lopettamisissa voi olla kyse ennakoinnista, mutta Kuusisto ei silti usko, että ala katoaisi kokonaan.

– Pikavippien antolainaus oli viime vuonna 400 miljoonaa euroa. Hakemuksista taas hylätään 40–50 prosenttia. Kysyntää on olemassa, Kuusisto sanoo.

On kuitenkin vaikea sanoa, mihin kysyntä jatkossa kohdistuu tai mihin ala on vuoden kuluttua kehittynyt. Kuusisto arvioi, että pikalainayrityksille tämä vuosi on ”luovaa aikaa”, sillä ne joutuvat nyt miettimään, miten jatkaa lainatoimintaa korkokaton oloissa. Yksi mahdollisuus on laina-aikojen pidentäminen.

Alan käänteiden ennustamisen hankaluudesta kertoo sekin, että pikavippialan eri toimijat ovat tulevaisuudesta varsin poikkeavilla linjoilla. Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana toiminut Jan Karjalainen uskoo, ettei uusi laki vie pikavippiliiketoiminnalta pohjaa pois. Hänen mukaansa alan näkymät ovat hyvät, tai eivät ainakaan huonommat kuin vuosi sitten.

Karjalainen huomauttaa, että korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita, ja muistuttaa, että tulosta voidaan repiä muualtakin kuin koroista.

Suomen Rahoitusyhtiö poistui luotonantajarekisteristä alkuvuodesta, mutta ei uuden lain vuoksi vaan siksi, että yritys myytiin toiselle alan yhtiölle.

Alalta löytyy kuitenkin myös huomattavasti kielteisempiä näkemyksiä. Liettualaisperäisestä Viacontosta kerrottiin Taloussanomille, että tuleva laki tekee liiketoiminnasta Suomessa mahdotonta. Seitsemässä maassa toimiva Viaconto ei lopulta edes kunnolla käynnistänyt Suomen-liiketoimintaansa.

Muita Artikkeleita